Kirje heprealaisille

Vaikka Kirje heprealaisille sisältää joitakin kirjeen tunnusmerkkejä, se on kuitenkin pikemmin retorinen puheenvuoro, joka pyrkii vakuuttamaan lukijansa. Teksti on todennäköisesti kirjoitettu ensimmäisen vuosisadan lopulla jKr. Kirjoittajan nimeä ei tunneta. Tekstin pyrkimys on varmistaa, että lukijat pysyvät sitoutuneina kristittyinä.

Kirjeestä käy ilmi, että jotkut niistä, joille se on kirjoitettu, ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta juutalaista uskoa kohtaan kristinuskon kustannuksella. Kirjoittaja haluaa estää lukijoita menettämästä kristillistä uskoaan.

Tästä syystä kirjeen keskeinen aihe on juutalaisuuden ja kristinuskon vertailu. Otteilla Vanhasta testamentista kirjoittaja haluaa osoittaa, että Jeesus on aikaisempien lupausten täyttymys ja että uusi aikakausi on saapunut Jeesuksen mukana. Kirjoittaja haluaa korostaa uskossaan horjuville lukijoille, että kristinusko on ainut oikea tie Jumalan luo. 

Kirjeen keskeinen aihe on kuvaus Jeesuksesta taivaan ylipappina. Kirjeessä viitataan Vanhan testamentin kohtaan, jossa kerrotaan juutalaisten temppelissä toimivasta ylipapista. Kirjoittaja haluaa osoittaa, että myös Jeesus on ylipappi, mutta toisenlainen. Jeesus ei ole juutalaisten pappien tavoin väliaikainen ylipappi, vaan ikuinen; kuolemallaan hän on sovittanut ihmisten synnit lopullisesti. Hän ei ole maallinen pappi, vaan taivaan pappi yhdessä Jumalan kanssa. Tällä tavoin kirjoittaja pyrkii vakuuttamaan lukijansa myös kristinuskon totuudesta (katso esimerkiksi {Hepr. 10:21-25%}).

Voi hyvällä syyllä kysyä, onko Kirje heprealaisille itse asiassa lainkaan kirje. Tekstin alusta puuttuu tervehdys, ja sisällöltään se vaikuttaa pikemmin retoriselta opetuspuheelta kuin kirjeeltä. Tästä huolimatta lukijakuntaa puhutellaan, kuten Paavalin} kirjeissä, ”veljiksi ja sisariksi” sekä ”rakkaiksi”. Lisäksi teksti päättyy tervehdykseen.