Heimo

Raamatussa Israelin kansa on jaettu kahteentoista heimoon. Vanhan testamentin maailmassa heimo oli suurin yhteisö. Heimon jäsenet tavalla tai toisella olivat sukua toisilleen.

Heimoa johti viisaiden miesten neuvosto.
Kukin heimon oli jaettu sukuihin, jotka puolestaan koostuivat perheistä.

Israelin kaksitoista heimoa liittyvät Jaakobin poikiin: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Dan, Naftali, Gad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin. Joosefin heimoa ei kuitenkaan koskaan muodostunut. Sen sijaan Joosefin kahdesta pojasta, Manassesta ja Efraimista tuli kahden heimon isät. Tämä tarkoittaisi kolmeatoista heimoa, mutta Leevin heimoa ei yleensä lasketa mukaan, koska heimolla ei ollut omaa asuinaluetta.

Kanaaninmaan valloituksen jälkeen Joosua jakoi jokaiselle heimolle oman asuinalueen. Leevin heimolla oli kuitenkin erityisasema. Leeviläiset olivat pappisheimo, joka sai tulonsa heille tuoduista uhreista. Heillä ei ollut omaa asuinaluettaan. Koska Manassen ja Efraimin heimot saivat omat asuinalueensa, oli alueita lopulta kaksitoista.

Kun kuningas Salomon kuoleman jälkeen Israelin kuningaskunta jakautui Israelin ja Juudan kuningaskuntiin, myös heimot joutuivat toisistaan erilleen. Pohjoinen kuningaskunta (Israel) koostui Ruubenin, Gadin, Isaskarin, Danin, Asserin, Naftalin, Benjaminin, Efraimin ja Manassen heimoista. Eteläinen kuningaskunta koostui Juudan heimosta. Virallisesti myös Simeonin heimo kuului eteläiseen kuningaskuntaan, mutta israelilaisten jakautumisen jälkeen siitä on tuskin lainkaan mainintoja.

Uudessa testamentissa heimoilla on vähäinen rooli. Toisinaan henkilön heimotausta kuitenkin mainitaan.