Suomen Pipliaseura

Avioero

Raamatun maailmassa avioero oli lain hyväksymä tapa. Mies saattoi lähettää vaimonsa pois, jos hän ei enää halunnut olla naimisissa tämän kanssa.

Elinikäinen sopimus

Periaatteessa avioliittoa pidettiin elinikäisenä sopimuksena. Raamatussa on myös kohtia, joissa kerrotaan Jumalan vihaavan sitä, että mies hylkää vaimonsa, kuten Mal. 2:16. Myös Uudessa testamentissa on avioeroa vastustavia tekstejä, kuten Paavalin kirjeessä korinttilaisille 1. Kor. 7:10-16.

Mies lähetti vaimonsa pois

Jos mies halusi avioeron, hän ei tarvinnut erityistä syytä siihen. Hän saattoi yksinkertaisesti lähettää vaimonsa pois. Vaimo ei teoriassa koskaan voinut tehdä aloitetta avioeron saamiseksi.

Aviomiehen piti kuitenkin antaa vaimolleen (avio)erokirja. Näin naista ei voitu syyttää aviorikoksesta, jos hän halusi mennä uusiin naimisiin (katso 5. Moos. 24:1-4). Kerran eronneet kumppanit eivät voineet mennä uudelleen naimisiin keskenään.

Eronnut nainen palasi asumaan isänsä talouteen, kunnes mahdollisesti avioitui uudelleen.

Poikkeukset

Vanhan testamentin avioeroa käsittelevissä säädöksissä on yksi poikkeus. Jos aviomies syytti virheellisesti vaimoaan siitä, että tämä ei ollut neitsyt heidän mennessään naimisiin, mies ei koskaan voinut erota hänestä (5. Moos. 22:13-19). Paavalin mukaan avioero oli sopivaa kristitylle vain, jos ei-uskovainen kumppani halusi eron.

Tämä sisältö on tilaajakäyttäjille

Tilaajakäyttäjänä sinulle avautuu mm. lähes 1000 tausta-artikkelia sekä kaikki suomalaiset ääniraamatut.

Suomen Pipliaseurav.4.17.10
Seuraa meitä