Sivuvaimo (vrt. Konkubiini)

Vanhan testamentin aikaan miehellä saattoi olla useita vaimoja, mutta sen lisäksi vielä yksi tai useita sivuvaimoja. Sivuvaimoilla oli alempi asema, ja heidän päätehtävänsä oli synnyttää lapsia. Sivuvaimot olivat myös vaurauden ja vallan symboleja. Uudessa testamentissa ei esiinny sivuvaimoja.

Vanhassa testamentissa on vain vähän avioliittoa koskevaa oikeudellista aineistoa. Sivuvaimoista (hepreaksi: pilegeš) ei lakiteksteissä mainita mitään (mutta katso 3. Moos. 18:18).
Sen sijaan muiden Lähi-idän vanhojen kulttuurien lakiteksteistä löytyy mainintoja sivuvaimoista. Esimerkiksi babylonialaisen Hammurabin lain (1700-luvulla eKr.) mukaan mies sai ottaa itselleen sivuvaimon, vaikka hän olisi jo ehtinyt saada lapsia ensimmäisen vaimonsa kanssa. Ensimmäinen vaimo saattoi myös itse tarjota aviomiehelleen naisorjaa sivuvaimoksi. Suhteesta syntynyttä lasta pidettiin miehen ja hänen ensimmäinen vaimonsa lapsena.

Vaikka Vanhan testamentin lakisäädökset eivät käsittele ”sivuvaimoja”, heitä esiintyy eri kertomuksissa.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan sivuvaimojen päätehtävä oli synnyttää lapsia hedelmättömien vaimojen puolesta. Tunnettuja esimerkkejä ovat Hagar (1. Moos. 16:1-16) sekä Bilha ja Silpa (1. Moos. 30: 1-13).

Samuelin ja Kuninkaiden kirjoissa sivuvaimot ovat ensisijaisesti vaurauden ja vallan symboli. Kuningas Salomolla oli seitsemänsataa vaimoa ja kolmesataa sivuvaimoa (1. Kun. 11:3), ja toisilla kuninkailla oli usein haaremi.
Nämä kaksi tarinaa osoittavat, että sivuvaimoilla oli suora yhteys kuninkaalliseen valtaan:

·       2. Sam. 16:21-22 mukaan, Daavidin poika Absalom otti – Daavidin ollessa sotaretkellä – itselleen kaikki Daavidin sivuvaimot ”koko Israelin nähden”. Absalom teki tämän osoittaakseen, että hän oli noussut kuninkaaksi isänsä paikalle.

·        1. Kun. 2:13-25 mukaan kuningas Salomon veli Adonia halusi naida Abishagin, edesmenneen kuningas Daavidin viimeisen sivuvaimon. Salomo tulkitsi Adonian pyynnön pyrkimykseksi haastaa hänen kuninkuutensa, minkä vuoksi Salomo tapatti veljensä.

Babylonin vankeuden jälkeen ja Uuden testamentin aikaan sivuvaimoja ei enää Raamatun teksteissä esiinny. Raamatun ulkopuolisista lähteistä tiedetään, että miehillä saattoi olla rakastajattaria. Heistä ei Raamatun kertomuksissa mainita mitään.