Baal

Baal on yksi tunnetuimmista kanaanilaisista jumalista. Baalia palvottiin suuressa osassa muinaista Lähi-itää. Raamattu osoittaa, että Baal oli suosittu myös israelilaisten keskuudessa.

Baalia kuvataan yksityiskohtaisesti ugaritilaisissa teksteissä. Hän istui valtaistuimella palatsissaan Sefon-vuorella ja oli kakkien jumalien kuningas ja tuomari. Tuulen ja sään jumalana hän hallitsi sadetta, myrskyjä, salamoita ja ukkosta. Baal sai aikaan vuodenaikojen kierron ja vuotuisen hedelmällisen ajan. Hän piti yllä järjestystä kukistamalla kaaoksen voimat: merenjumala Jammun ja hänen apurinsa. Hän piti kurissa myös kuolemanjumala Mootin, joka eli tuonelassa. Näin Baalista tuli ugaritilaisessa mytologiassa tuonelan hallitsija, ja hän asui siellä osan vuotta.

Baalia palvottiin lukuisissa paikallisissa pyhäköissä. Yleensä eri paikkakunnilla palvottiin vain tiettyjä Baalin ulottuvuuksia, esimerkiksi Baalia tuonelan tai myrskyn jumalana tai merimiesten suojelijana.

Myös Israelissa tunnettiin jumala Baal. Israelilaiset tunsivat Baalin eri ilmenemismuodot. Moabilaiset palvoivat Baal-Peoria (4. Moos. 25:3-5), ja Baal-Beritillä oli temppeli Sikemissä (Tuom. 8:33).

Monista Raamatun teksteistä voi päätellä, että Baal oli tosiasiassa hyvin suosittu israelilaisten keskuudessa. Kertomukset profeetta Eliasta ja kuningas Ahabista osoittavat, että Baal ja Israelin Jumala kilpailivat kansan suosiosta (1. Kun. 18:21). Ahabin lisäksi myös eräät muut Israelin kuninkaat palvoivat Baalia.

Baalin palvonta tuomitaan ankarasti Vanhassa testamentissa. Palvoessaan Baalia israelilaiset hylkäsivät oman Jumalansa (katso esimerkiksi Tuom. 2:11-13 ja 1. Kun. 16:31-32). Kuninkaat Jehu ja Josia kielsivät Baalin palvonnan.