Hinnomin laakso

Hinnomin laaksosta käytetään Vanhassa testamentissa kahta nimitystä: Hinnomin laakso tai Ben-Hinnomin laakso (”Hinnomin poika”). Nimet viittaavat laakson alkuperäiseen omistajaan Hinnomin sukuun.

Hinnomin laakso sijaitsi muinaisen Jerusalemin länsi/lounaispuolella.

Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Hinnomin laakso toimi – luultavasti kuningas Hiskian ajasta lähtien – kuolleiden hautapaikkana. Arkeologiset kaivaukset todistavat tämän. Sieltä on muun muassa löydetty vuosisatojen ajan käytössä olleita sukuhautoja.

Raamatun aikoina Hinnomin laakso sai erittäin huonon maineen, koska siellä suoritetut uskonnolliset palvelusmenot närkästyttivät Raamatun kirjoittajia. Hinnomin laaksossa harjoitettu kultti on liitetty ”Molokin” nimeen.

Tämän uskonnon tarkasta luonteesta on erimielisyyttä, kuten myös Molokin nimestä. Molokiksi on saatettu alun perin kutsua rituaalia, jossa uhrattiin lapsia, kuten Karthagossa. Rituaalia kuvatiin sellaiseksi, jossa poika tai tytär pantiin kulkemaan tulen läpi Molokin kunniaksi (2. Kun. 23.10). Tämän mukaan uhrattava lapsi olisi tuotu polttouhripaikalle, Tofetille, joka sijaitsi Hinnomin laakson hautausmaan alueella.

Kuningas Josia ryhtyi toimiin tätä uskontoa vastaan hävittämällä ja kiroamalla polttouhripaikan (2. Kun. 23.10). Tällä oli ilmeisesti pysyvä vaikutus, koska vielä profeetat Jeremia ja Hesekiel vastustivat jyrkästi uskontoa, jossa uhrattiin lapsia (esimerkiksi Jer. 7:31–32 ja {Hes. 23:37–39%}).

Jerusalemin vuoden 586 eKr. tuhoutumisen jälkeen ei lapsiuhreja enää mainita, mutta ne pysyivät kyllä muistissa.

Hinnomin laaksolla oli Vanhassa testamentissa niin kielteinen merkitys, että hellenistisenä aikana sen arameankielistä (lyhennettyä) nimeä “Gehenna” alettiin käyttää merkitsemään helvettiä. Näin tapahtuu esimerkiksi apokryfisessä Henokin kirjassa. Myös Uudessa testamentissa viitataan “Gehennaan”– ”helvettiin”, esimerkiksi Mark.9:43.

Tuolloin Gehenna sijaitsi Jerusalemin itäpuolella, Öljymäen läheisyydessä. Tämä omaksuttiin myöhemmin myös islamiin.