Todistajat

Oikeudenkäynneissä todistajat olivat avainasemassa. Tuomio voitiin langettaa vain, jos todistajia oli tarpeeksi.

Oikeusjutussa vastaaja voitiin tuomita vain, jos rikoksella oli vähintään kaksi todistajaa. Todistajien tuli kertoa totuus. Jos kävi ilmi, että todistaja valehteli, häntä itseään rangaistaisiin. Hänelle voitiin tuomita sama rangaistus, jota oli vaadittu syytetylle. Väärän todistuksen kielto oli niin tärkeä sääntö, että se on myös yksi kymmenestä käskystä.

Rikoksella ei välttämättä ollut todistajia. Jos epäilty vannoi valan, ettei hän ollut tehnyt rikosta, hänen lausuntonsa oli hyväksyttävä todeksi. Tällaisissa tapauksissa kutsuttiin usein Jumalaa tai "taivasta ja maata" todistamaan ja vahvistamaan vannottu vala.

Henkilö saatettiin tuomita myös hänen oman todistuksensa nojalla. Oikeusjutussa Jeesusta vastaan ei löydetty asianmukaista todistusta rikoksesta. Jeesus tuomittiin sen todistuksen perusteella, jonka hän itse oli antanut useamman todistajan läsnä ollessa.