Suomen Pipliaseura

Sapatti

Sapatti on juutalaisten viikoittainen lepopäivä. Tänä seitsemäntenä päivänä (lauantaina), kukaan ei saanut tehdä töitä. Päivä oli omistettu Jumalalle. Babylonian vankeudesta asti sapatista ja ympärileikkauksesta oli tullut Israelin ja Jumalan välisen liiton symboleja: ne erottvat Israelin muista kansoista.

Sapattia koskevat säännöt

Monessa kohdassa Vanhaa testamenttia selitetään tarkemmin sapattikäskyä. 5. Moos. 5:14 löytyy yleisesti tunnettu sapattikäskyn muotoilu:

"mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, härkäsi, aasisi eikä mikään muu juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä itsekin.”

Kiellettyjä toimia olivat esimerkiksi:

 2. Moos. 31:14 ja 4. Moos. 15:32-36 mukaan israelilainen, joka ei vietä sapattia, tulee tappaa.

Keskustelua sapatista

Juuri sapattia koskien on käyty paljon keskustelua juutalaisen lain tulkinnasta: mikä on sallittua ja mikä ei? Uuden testamentin aikana oli paljon teorioita ja keskusteluja siitä, mitä "lain mukaan eläminen" käytännössä edellyttää. Esimerkiksi essealaisilla oli paljon tiukempi näkemys sapatista kuin fariseuksilla.

Uudessa testamentissa Jeesus keskusteli sapatista uskonnollisten johtajien kanssa. Hänen mukaansa tiukat säännöt tekivät sapatista pikemminkin taakan kuin Jumalan lahjan.

Kirjaudu sisään lukeaksesi tämän sisällön

Rekistetöitymällä saat käyttöösi useampia raamatunkäännöksiä, UT2020-äänikirjan ja käteviä lisätoiminnallisuuksia Raamatun lukemiseen.

Suomen Pipliaseurav.4.18.8
Seuraa meitä