Suomen Pipliaseura

Fariseukset ja rabbiininen kirjallisuus

Fariseusten ajatuksia ja perinnettä tallentui rabbiiniseen kirjallisuuteen, joka syntyi vuoden 70 jKr. Jerusalemin hävityksen jälkeen. Rabbiinisessa kirjallisuudessa esiintyy eräitä oppineita hahmoja, jotka nimitetään fariseuksiksi muualla (esimerkiksi Gamaliel, katso Ap. t. 5:33-39).

Fariseuksista kertovat lähteet?

Ei tiedetä, keitä fariseukset tarkalleen ottaen olivat ja millainen oli heidän vaikutusvaltansa. Historioitsija Josefus ja Uusi testamentti kertovat ”fariseuksista”, mutta näiden kirjoitusten perusteella on vaikea päätellä, keitä fariseukset olivat ja sama koskee rabbiinista kirjallisuutta. Rabbiiniset kirjoitukset ovat tärkeä tiedonlähde, mutta peräisin ajalta, jolloin fariseuksia ei enää ollut. Tämän vuoksi saatavilla olevan tiedon luotettavuutta on vaikea arvioida.

Roomaa vastaan käydyn sodan vaikutus

Fariseusten ajatuksia omaksuttiin rabbiiniseen kirjallisuuteen, joskaan ei sellaisinaan. Tämä johtui juutalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneista suurista muutoksista Roomaa vastaan vuosina 66-70 jKr. käydyn tuhoisan sodan jälkeen. Tässä vaiheessa Topic_354_Saddukeukset ja essealaiset katosivat näyttämöltä. Osin fariseusten ajatusten pohjalta kehitettiin uusia yhteiskunnallisia ja uskonnollisia rakenteita. Ne muovasivat juutalaisuutta suuntaan, jollaisena se näyttäytyy rabbiinisessa kirjallisuudessa.

Tämä sisältö on tilaajakäyttäjille

Tilaajakäyttäjänä sinulle avautuu mm. lähes 1000 tausta-artikkelia sekä kaikki suomalaiset ääniraamatut.

Suomen Pipliaseurav.4.18.8
Seuraa meitä