Kuninkaalliset tunnusmerkit: valtaistuin

Muinaisessa Israelissa valtaistuin oli kuninkaan vallan ja aseman tärkeä symboli. Valtaistuimeltaan kuningas antoi hallinnollisia julistuksia ja jakoi oikeuden tuomioita (2. Sam. 14:9 ja Ps. 122:5). Valtaistuin yhdistettiin niin tiiviisti kuninkuuteen, että siitä tuli kaiken kuninkaallisen vallan symboli.

Raamatusta löytyy kaksi kuvausta valtaistuimesta: 1. Kun. 10:18-20 ja 2. Aik. 9:18-19. Niissä kerrotaan kuningas Salomonin vaikuttavasta valtaistuimesta:

”Kuningas teetti myös suuren norsunluisen valtaistuimen, joka päällystettiin parhaalla kullalla. Valtaistuimessa oli kuusi porrasta, ja sen selustassa oli häränpää. Istuimessa oli molemmin puolin käsinojat, ja kummankin käsinojan vieressä seisoi leijona.
 Myös jokaisen portaan kummallakin puolella oli leijona, kaksitoista kaikkiaan.  Sen kaltaista ei ollut missään valtakunnassa tehty.” (1. Kun. 10:18-20)

Tämän Raamatun kuvauksen ja arkeologisten löytöjen avulla voidaan luonnostella karkea kuva siitä, miltä kuninkaan valtaistuin muinaisessa Israelissa näytti. Valtaistuin oli suuri istuin, joka oli valmistettu kivestä, puusta tai jopa jalometallisesta tai norsunluusta. Yleensä siinä oli korkea selkänoja ja leveät käsinojat molemmin puolin. Joskus valtaistuin oli koristeltu norsunluisin tai kultaisin upotuksin, joissa kuvattiin ihmishahmoja, eläinhahmoja tai geometrisia kuvioita.

Salomonin valtaistuimen käsinojien vieressä seisoi kaksi leijonaa. Myös muualta Lähi-idästä on arkeologisissa kaivauksissa löytynyt valtaistuimia, joissa on leijonahahmoja (tai sfinksejä tai kerubi sekä hahmoja, joilla on leijonan ruumis ja ihmisen pää). Esimerkki tällaisesta on Bybloksen kuninkaan Abiramin sarkofagi 900-luvulta eKr. Sarkofagissa on kuvattu kuningas istumassa valtaistuimellaan, sfinksit molemmilla puolilla. Melko samanlainen kuva esiintyy liitonarkin pyhäkössä: siinä kaksi kerubia yhdessä muodostavat Jumalan valtaistuimen.

Kuninkaan valtaistuimen eteen oli yleensä asetettu jalkakoroke. Se oli eräänlainen porras tai penkki, joka oli tarkoitettu kuninkaan jalkatueksi. Jalkakoroke mainitaan Raamatussa useita kertoja, mutta yleensä vertauskuvallisessa merkityksessä: koroke symboloi alistumista Jumalalle (katso Jes. 66:1 ja Matt. 5:35). Ainoat viittaukset fyysisen esineen löytyvät jakeista 2. Aik. 9:18 ja Jaak. 2:3.

Raamatussa käytetään toistuvasti kuvaa valtaistuimella istuvasta kuninkaasta. Tarkoitus on osoittaa Jumalan voimaa ja mahtia (1. Kun. 22:19, Jes. 6:1 ja Hes. 1:26). Jumalan valtaistuin on kuitenkin taivaassa, ei maan päällä (Ps. 11:4), eikä hänen mahtinsa näin ole verrattavissa maallisten kuninkaiden mahtiin.