Kuninkaalliset tunnusmerkit: sinettisormus
Kuningas ja muut korkeassa asemassa olevat käyttivät muinaisessa Lähi-idässä sinettisormusta. Näin he saattoivat leimata viralliset asiakirjat omalla sinetillään.
Asiakirjojen sinetöiminen
Sinettisormuksessa oli jalokivi, johon oli kaiverrettu kuvio tai kirjoitus ({2. Moos. 28:11). Sormuskivi painettiin pehmeään materiaaliin kuten vahaan tai saveen. Tällaisia sinettejä käytettiin virallisten asiakirjojen sinetöimiseen ja kuningas antoi niiden myötä hyväksyntänsä asiakirjan sisällölle. Esimerkki tästä on 1. Kun. 21:8, jossa kuningatar Isebel kirjoitti kirjeitä miehensä kuningas Ahabin
Kuninkaan vallan jakaminen
Kuningas saattoi antaa oman sinettisormuksensa henkilölle, jolle jakoi osan kuninkaallisesta vallastaan. Farao antoi oman sinettisormuksensa Joosefille
Sylinterisinetti
Yleensä sinettisormuksia pidettiin oikeassa kädessä (Jer. 22:24, vertaa myös 1. Moos. 41:42 ja Est. 3:10). Raamatussa on myös tekstejä, joissa mainitaan pieni kaulaketjussa kannettava sinetti (1. Moos. 38:18 ja Laul. l. 8:6). Tämä oli luultavasti ”sylinterisinetti”: pieni putkimainen hylsy, johon oli kaiverrettu saveen painettava kuvio. Sylinterisinetti oli yleinen sinettisormuksia edeltäneellä aikakaudella.