Herem
Herem on uskonnollinen termi, joka käytetään usein sotakertomuksissa. Se tarkoitti, että ihminen tai asia oli omistettu Jumalalle.
Mikä on herem?
Vanhassa testamentissa termillä on usein uskonnollinen merkitys: henkilö tai esine tuli omistaa Jumalalle. Vanhimmissa kertomuksissa se tarkoitti, että henkilö tai esine piti tuhota. Myöhemmissä kertomuksissa esineitä tuli säilyttää temppelissä. Niistä tuli siten pappien
Erityisesti Kanaaninmaan valloituksen aikana Jumala halusi, että vihollinen tuhotaan täysin. Näin kaikki, se mikä kuului viholliselle (talot, eläimet ja tavarat) oli ’asetettu heremiin’.
Tunnettu tarinoita heremiin asettamisesta
Kahdessa Raamatun kertomuksessa Jumala vaati vihollisen täydellistä tuhoamista, mutta hänen tahtoaan ei pantu täytäntöön. Molemmissa tapauksissa Jumala oli raivoissaan.
- Joos. 7:1-2
kuvaa, kuinka Jerikon valloituksen yhteydessä Akan otti osan sotasaaliista itselleen. Hän hautasi saaliin telttansa alle. Lopulta Akan ja hänen perheensä kivitettiin ja poltettiin. - Kuningas Saulin piti amalekilaisia vastaan voitetun sodan jälkeen tuhota kaikki 1. Sam. 15:8-10
. Saul kuitenkin säästi amalekilaisten kuninkaan sekä parhaat eläimet. Rangaistuksena tottelemattomuudesta Saulin hallituskausi kuninkaana päättyi.
Raamatun ulkopuoliset lähteet
Raamatun lisäksi myös muissa teksteissä puhutaan heremistä. Meshan steelassa (muistokivi 800-luvulta eKr.) Moabin kuningas Mesha ylistää tuhonneensa vihollisen täydellisesti.
