Suomen Pipliaseura

Aura

Pelto oli kynnettävä ennen viljan kylvämistä. Kyntäminen pehmensi maata, jolloin siemenet upposivat syvemmälle maahan.

Kyntäminen kylvöä varten

Ensin pellolta poistettiin suuret kivet. Usein pellolta saatuja kiviä käytettiin sitä ympäröineen matalan muurin rakentamiseen. Kynnettäessä aura teki maahan noin 30 cm syvän vaon, johon viljansiemenet levitettiin.

Auran terä

Aurassa oli terä, johon oli kiinnitetty yksi tai kaksi puuvartta. Niiden avulla auraa ohjattiin. Aurassa oli litteä, kolmion muotoinen terä, jota vedettiin maata pitkin. Terä oli valmistettu metallista, jotta sillä saatiin rikottua kivistä maa-ainesta. Aluksi käytettiin pronssia; 1200 eKr. lähtien rautaa.

Joskus viljelijä työnsi tai veti auraa itse. Yleensä auraa veti kuitenkin yksi tai kaksi härkää tai aasia.

Auran terä vertauskuvana

Raamatussa auran terää tai auraa käytetään usein rauhan ajan symbolina. Vastaavasti sodan symbolina esiintyy miekka.

Jesajan Jes. 2:4 ja Miikan Miika 4:3 kirjoissa kerrotaan, että miekat taotaan auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Se tarkoitti, että koittaa rauhan ja oikeuden aika. Toisaalta Joelin kirjassa Joel 4:10 annetaan kehotus lähteä sotaan: "Takokaa auranne miekoiksi ja vesurinne keihäiksi.".

Kyntäminen kylvön jälkeen

Joskus pelto kynnettiin kylvön jälkeen uudelleen. Tämä tehtiin sen varmistamiseksi, että vakoon levitetyt siemenet sekoittuisivat maa-ainekseen. Jos siemenet jäivät maan pinnalle, linnut tai muut eläimet saattoivat syödä ne tai ne saattoivat kuivua auringon paisteessa.

Tämä sisältö on tilaajakäyttäjille

Tilaajakäyttäjänä sinulle avautuu mm. lähes 1000 tausta-artikkelia sekä kaikki suomalaiset ääniraamatut.

Suomen Pipliaseurav.4.18.8
Seuraa meitä