Suomen Pipliaseura

Pääsiäinen Vanhassa testamentissa

Pääsiäinen tai pesah  on Vanhan testamentin tärkein juhla. Tässä juhlassa israelilaiset muistivat 2. Mooseksen kirjassa 2. Moos. 12:1-28 kuvattua lähtöä Egyptistä. Sana pesah on johdettu heprean verbistä "kulkea ohi". Tämä viittaa enkeliin, joka "kulki” israelilaisten talojen ”ohi" kymmenennen vitsauksen aikana ja huolehti, että vain egyptiläisten esikoispojat kuolivat.

Nisan

Pääsiäinen alkaa nisan-kuun (maaliskuu/huhtikuu) neljännentoista päivän aattona. Juhla kestää seitsemän päivää. Ensimmäinen ja viimeinen päivä ovat pyhäpäiviä, jolloin työnteko on kiellettyä (3. Moos. 23:7-8). Välissä olevina kuutena päivänä välttämättömien töiden teko on sallittua, mutta joka päivä kuitenkin muistellaan Egyptistä lähtöä. 

Happamattoman leivän juhla

Pääsiäisen vietolla on juuret happamattoman leivän juhlassa. Se oli maanviljelysjuhla, joka pidettiin ohrasadon korjaamisen alkajaisiksi. Tämän juhlan aikana kaikki hapate hävitettiin kodeista ja ihmiset söivät litteää, happamatonta leipä. Tämä symboloi uutta alkua. Jo Toisen Mooseksen kirjan luvussa 12 yhdistetään pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla.

Toinen Mooseksen kirja

Toisessa Mooseksen kirjassa pääsiäinen liitetään lähtöön Egyptistä sekä orjuudesta vapautumiseen. Juhlan aikana Israelilaisten tuli syödä happamatonta leipää ja paistettua lammasta. Pääsiäisenä nämä molemmat symboloivat kiirettä, jolla israelilaiset joutuivat aikanaan pakenemaan Egyptistä. Ei ollut aikaa odottaa leivän kohoamista ja lammas paahdettiin kokonaisena.

Pyhiinvaellusjuhla

Pääsiäinen on myös pyhiinvaellusjuhla. Muiden vaellusjuhlien tavoin myös pesahiin liittyi kehotus saapua Jumalan eteen, minkä vuoksi kaikki matkustivat Jerusalemin temppeliin.

Raamatussa mainitaan kaksi muuta pyhiinvaellusjuhlaa: viikkojuhla ja lehtimajanjuhla (2. Moos. 23:14-17).

Toisen temppeli kaudella (vuosien 515 ja 70 eKr. välillä) monet naapurimaiden juutalaiset matkustivat pyhiinvaellusjuhlien aikaan Jerusalemiin tuomaan uhrilahjoja.  

Juutalaisten pääsiäinen nykypäivänä

Nykyään pääsiäinen juhlinta alkaa kodeissa syötävällä seder-illallisella. Ennen sederiä, kodit on kokonaan siivottu ja kaikki hapatetta sisältävä viety niistä pois. Kodeissa järjestettävä juhla-ateria etenee kertomuksista, rukouksista, laulusta ja rituaaleista koostuvan liturgian mukaan.

Synagogassa luetaan Laulujen laulua. Se symboloi Jumalan rakkautta kansaansa kohtaan.

Tämä sisältö on tilaajakäyttäjille

Tilaajakäyttäjänä sinulle avautuu mm. lähes 1000 tausta-artikkelia sekä kaikki suomalaiset ääniraamatut.

Suomen Pipliaseurav.4.17.10
Seuraa meitä