Elisa

Elisa oli profeetta Elian palvelija ja hänen seuraajansa. Hän aloitti toimintansa profeettana pohjoisessa Israelin kuningaskunnassa, kun Ahabin perheen valtakausi oli päättymässä. Opettajansa Elian tavoin Elisa teki ihmeitä ja paransi ihmisiä.

Nimi Elisa tarkoittaa ”Jumala on auttanut”.

Elisa oli työskentelemässä isänsä Safatin maatilalla Abel-Meholassa, kun Elia tuli paikalle ja heitti oman profeetanviittansa Elisan ylle. Tämä ele tarkoitti, että Elisan oli seurattava häntä. Elisa jätti kaiken ja hänestä tuli Elian palvelija.

Kun Elia lopulta otettiin taivaaseen, hän jätti profeetanviittansa Elisalle merkiksi siitä, että Elisa oli hänen seuraajansa.

Elisa oli erityyppinen profeetta kuin Elia, joka oli yksinäinen hahmo. Elisa johti suurta profeettojen ryhmää. Nämä profeetat asuivat perheineen Betelin, Gilgalin ja Jerikon profeettayhteisöissä.

Elisalla oli myös paremmat suhteet Israelin kuninkaisiin kuin Elialla. Kuningas Joram kysyi Elisalta neuvoja (2. Kun. 3:12), ja Elisa myös varoitti kuningasta syyrialaisten suunnittelemasta hyökkäyksestä (2. Kun. 6:8-9).

Kuitenkin juuri Elisa sai aikaan Ahabin dynastian kaatumisen. Hän käski nuorta profeettaa voitelemaan armeijan komentaja Jehun Israelin kuninkaaksi (2. Kun. 9:2). Sen jälkeen Jehu tappoi Ahabin pojan kuningas Joramin, ja tämän äidin Isebelin ja otti valtaistuimen haltuunsa.

Raamatussa on useita kertomuksia Elisan tekemistä ihmeistä. Hän ruokki sadan profeetan joukon vain kahdellakymmenellä leivällä (2. Kun. 4:42-44). Kun Syyrian armeija komentaja Naaman tuli hänen luokseen, hän paransi tämän ihosairauden käskemällä Naamanin kastautua seitsemän kertaa Jordanjokeen (2. Kun. 5:1-14). Hän myös herätti kuolleen nuoren pojan henkiin (2. Kun. 4:32-37 ).

Elisan kuoltua hänet haudattiin. Myöhemmin samaan hautaan joutui myös toisen miehen ruumis. Tapahtui ihme: kun kuolleen miehen ruumis kosketti haudassa olleen Elisan luita, mies heräsi uudelleen henkiin (2. Kun. 13:20-21).