Uskollisuus Uudessa testamentissa
Uudessa testamentissa 'uskollisuus' on arvo, johon ihmisen pitäisi pyrkiä suhteessaan muihin ihmisiin. Uskollisuus mainitaan myös Jumalan ja Kristuksen keskeisenä tunnusmerkkinä. Lisäksi uskovia kehotetaan olemaan uskollisia uskossaan, vaikka he kohtaisivat siinä vastoinkäymisiä.
”Uskollisuutta” tarkoittavat sanat
Uudessa testamentissa 'uskollisuutta’ tarkoittava kreikankielen sana on pistis. 'Uskollisuuden' lisäksi tämä sana voi tarkoittaa ”usko” ja ”luottamus
Uskollisuus ja luotettavuus ihmisten välisissä suhteissa
Uuden testamentin mukaan ihmisten tuli olla luotettavia ja rehellisiä suhteessa toisiinsa. Ihmisten tuli olla uskollisia totuudelle ja toisilleen. Matteuksen evankeliumissa Matt. 24:45-47
Toisessa Timoteuksen kirjeessä 2. Tim. 2:2
Jumalan ja Kristuksen uskollisuus
Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa 'uskollisuus' kuvataan Jumalan keskeisenä tunnusmerkkinä: Jumalan uskollisuus tarkoittaa, että ihmiset voivat luottaa häneen ehdoitta (katso 1. Kor. 10:13
Uudessa testamentissa myös Kristusta kutsutaan ”uskolliseksi” (Hepr. 3:2
Uskollisuus uskolle
Sana pistis viittaa usein uskollisuuteen Jeesusta Kristusta kohtaan. Sana ”uskollinen” liittyy usein sellaisiin käsitteisiin kuin päättäväisyys ja sitkeys. Esimerkkinä tästä on Ensimmäisen tessalonikalaiskirjeen jae 1. Tess. 1:3
Tällaisissa kohdissa on vaikea päätellä, pitäisikö sana pistis kääntää ”usko” vai 'uskollisuus' (katso Hepr. 6:12