Johtaja Uudessa testamentissa: kaitsija

Kaitsija oli liturginen johtaja tai henkilö, jolla oli johtava rooli kristillisessä yhteisössä.

Kreikankielen ”kaitsijaa” tarkoittava sana on episkopos. Kaitsija oli vanhin, jolla oli erityinen rooli seurakunnassa. Hän oli eräänlainen isähahmo, pater familias, joka johti seurakuntaa. Kaitsijan tuli olla harkitseva ja rauhallinen mies, joka piti hyvää huolta myös omasta perheestään.
 
Uudessa testamentissa "kaitsija" mainitaan useita kertoja, esimerkiksi Ap. t. 20:28 ja 1. Tim. 3:1-7. 

Kreikan sanasta episkopos, "kaitsija", tuli asteittain eriytynyt termi, joka tarkoitti uskonnollisen yhteisön johtajaa toisin kuin yleisempi termi ”vanhin”. Myöhemmin episkopos alkoi tarkoittaa piispaa.
 
Kuolleenmeren kääröissä kirkon hengellisestä johtajasta käytetään heprean sanaa valvoja/kaitsija (mebaqqer). Hän oli vastuussa kirkon ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä. Lisäksi hän huolehti yhteisön taloudesta.