Vertaukset

Jeesus käytti opetuksessaan paljon esimerkkejä. Usein nämä esimerkit olivat lyhyitä kertomuksia, joita kutsutaan yleisesti vertauksiksi. Jotkin vertaukset ovat lyhyitä ja yksinkertaisia, toiset pitkiä ja monimutkaisia. Jokaisella vertauksella oli oma viestinsä. Suurin osa Raamatun vertauksista on peräisin Jeesukselta, mutta hän ei ollut ainut, joka käytti vertauksia opetusvälineenä.

Sanan vertaus tausta

Sana "vertaus" on käännös Uudessa testamentissa käytetystä kreikan termistä parabolè. Hepreankielinen vastine parabolè-sanalle on masjal. Tällä sanalla on kuitenkin laajempi merkitys, ja se voi viitata myös satuihin tai sanontoihin.

Juutalainen perinne

Nykyään vertausten lajityyppi tunnetaan lähinnä evankeliumeissa säilyneistä Jeesuksen vertauksista. Jeesus ei silti ollut ainut, joka käytti tätä tyylilajia. Myös Vanhassa testamentissa ja myöhäisemmässä juutalaisessa kirjallisuudessa on usein vertauksia. Jeesuksen aikana muutkin opettajat käyttivät vertauksia.

Tyylilaji

Vertauksia käytetään selittämiseen: tuttua tilannetta tai käsitettä käyttämällä selitetään uusi ja tuntematon käsite. Kaikissa Uuden testamentin vertauksissa ei ole yhtenevää rakennetta. Niissä on kuitenkin niin paljon yhtäläisyyksiä, että kaikkia näitä kertomuksia voidaan kutsua vertauksiksi.

Aiheet

Jeesuksen vertaukset käsittelevät Jumalan valtakuntaa. Jeesus käytti vertauksia kertoakseen meille jotakin Jumalasta, viimeisestä tuomiosta tai itsestään. Vaikka monet vertaukset käsittelevät samanlaisia aiheita, niiden viesti ei ole sama. Selvistä yhtäläisyyksistä huolimatta jokaisessa vertauksessa on oma painotuksensa.