Kristinusko

Abba
Aihe
  • perustaso
Sana abba tarkoittaa aramean kielellä ’isä’. Se on perheen isän puhuttelumuoto. Kristityille "Abba" oli myös Jumalan puhuttelumuoto. Abba Uudessa testamentissa Uuden testamentin mukaan kristityt voivat kutsua Jumalaa nimellä "Abba": Paavali kirjoittaa, että kristityt ovat Jumalan lapsia ja voivat ...
Apostoli
Aihe
  • perustaso
Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa Jeesus valitsee oppilaidensa joukosta kaksitoista apostolia. Apostolit ovat enemmän tai vähemmän määritelty joukko Jeesuksen oppilaita ja edustajia. Sana apostoli Sana apostoli (kreikaksi: apostolos) tarkoittaa "se, joka lähetetään" eli viestintuoja ...
Armeliaisuus
Aihe
  • Tilaajille
Armeliaisuus on sisäinen myötätunnon tai rakkauden tunne, joka ilmaistaan tekojen kautta. Sekä Jumala että ihminen voi tuntea armeliaisuutta. Vanhassa testamentissa armeliaisuus on Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan, tai ihmisten keskinäistä rakkautta, joka ilmaistaan teoissa. Uudessa testamentissa ...
Armeliaisuus Uudessa testamentissa
Aihe
  • Tilaajille
Uusi Testamentti näyttää Vanhan testamentin käsityksen armeliaisuudesta uudessa valossa. Jumalan armeliaisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että hän Jeesuksen Kristuksen kautta pelastaa ihmiset. Jumalan armeliaisuus Vanhassa testamentissa Jumalan armeliaisuus on rakastavaa uskollisuutta sitä ...
Armeliaisuus Vanhassa testamentissa
Aihe
  • Tilaajille
Vanhan testamentin armeliaisuus on Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan tai ihmisten rakkautta toisiaan kohtaan. Armeliaisuus näkyy teoissa ja toiminnassa. Terminologia Vanhan testamentin käännöksissä ”armollinen” sana viittaa yleensä heprean sanaan rahamim. Tämä käsite on johdettu sanasta raham tai ...
Armo
Aihe
  • Tilaajille
Armo on ansaitsematon hyvyys, jota yksi ihminen osoittaa yleensä heikommassa asemassa olevalle. Raamatussa puhutaan usein armosta, jota Jumala osoittaa ihmiskunnalle. Raamatussa armo on myös yksi Jumalan ominaisuuksista. Vanhassa testamentissa armo tarkoittaa yleensä hyviä asioita, jotka Jumala suo ...
Armo Uudessa testamentissa
Aihe
  • Tilaajille
Uudessa testamentissa armo tarkoittaa Jumalan omalle kansalleen osoittamaa ansaitsematonta hyvyyttä ja suosionosoitusta. Usein armolla viitataan myös siihen, että Jumalan pelastaa ihmiskunnan Jeesuksen Kristuksen kautta. Terminologia Uuden testamentin käännöksissä ”armo” viittaa yleensä ...
Armo Vanhassa testamentissa
Aihe
  • Tilaajille
Vanhassa testamentissa armo tarkoittaa yleensä Jumalan omalle kansalleen suomaa siunausta. Armo koskee myös ihmisten välisiä suhteita. Armollisen teon tai eleen tekijä on yleensä korkeammassa asemassa kuin armon saaja. Terminologia Heprealaisessa Raamatussa useimmat ”armoa” tarkoittavat sanat on ...
Belsebul
Aihe
  • perustaso
Belsebul on Saatanan, pahojen henkien johtajan, toinen nimi. Nimi Belsebul Belsebul-nimen merkityksestä on kiistelty, mutta nykyään useimmat tutkijat uskovat, että nimi on alun perin tarkoittanut ’Baalin prinssiä’. Nimellä on luultavasti yhteys filistealaisten jumalaan Baal-Zebubiin, joka on ...
Demonit Uudessa testamentissa
Aihe
  • perustaso
Uudessa testamentissa demonit ovat Saatanan apureita, jotka aiheuttavat sairauksia ja onnettomuuksia. Demonit Saatanan apureina Hellenistiseltä ajalta alkaen jotkut juutalaiset alkoivat pitää demoneita Saatanan käskyläisinä. Saatanan ohjeiden mukaisesti demonit aiheuttivat ihmisille onnettomuuksia. ...
item.title
Ehtoollinen eli eukaristia (Herran ehtoollinen): Asettaminen
Aihe
  • Tilaajille
Ehtoollisen ”asettaminen” tapahtui, kun Jeesus ennen kuolemaansa vietti oppilaidensa kanssa pääsiäisjuhlaa Jerusalemissa. Aterian aikana hän mursi leipää ja jakoi viiniä. Asetussanat Neljässä Uuden testamentin kohdassa on kappale, joita kutsutaan ”ehtoollisen asettamisen” tai ”eukaristian ...
Ekklesia: identiteetti
Aihe
  • Tilaajille
Monista eroista huolimatta eri alueiden kotikirkoille kehittyi yhteinen identiteetti. Antiokiassa alettiin kotikirkkoihin kuuluvia ihmisiä kutsua ensimmäistä kertaa kristityiksi. Kaste, ateria ja säännöt Kotikirkkoja oli Rooman valtakunnan eri osissa ja sen ulkopuolella. Eri seurakuntien uskomukset ...
Ekklesia: ristiriidat
Aihe
  • Tilaajille
Alkukirkon jäsenet tunsivat kuuluvansa tiiviisti yhteen. He näkivät toisensa perheenjäseninä ja puhuttelivat toisiaan ”veljinä” ja ”sisarina”. Samaan aikaan esiintyi myös ristiriitoja, esimerkiksi: eri opettajien asemasta; taloudellisista kysymyksistä: ei-juutalaisten asemasta kirkossa. ...
Enkeli Uudessa testamentissa
Aihe
  • perustaso
Enkeleitä on paitsi Vanhassa myös Uudessa testamentissa. Enkeleiden roolissa ja tehtävässä tapahtui kuitenkin muutos. Muutos enkeleiden esittämistavoissa Babylonin vankeuden jälkeen kuva enkeleistä muuttui. Tämä näkyy selvimmin Apokryfikirjoissa mutta myös Danielin kirjassa ja Uudessa ...
Eskatologia: juutalaiset juuret
Aihe
  • Tilaajille
Uuden testamentin eskatologia käy hyvin yksiin ensimmäisen vuosisadan juutalaisuudessa esiintyneeseen lopun ajan odotuksen kanssa. Juutalainen eskatologia Juutalaisella lopun ajan odotuksella oli eri muotoja. Keskeisiä teemoja olivat: Jumala ottaa vallan käsiinsä, jonka seurauksena juutalaiset ...
Eskatologia: Myöhempi kehitys
Aihe
  • Tilaajille
Jeesuksen kuoltua näytti siltä, että uusi maailma ei ollutkaan vielä saapunut sellaisena kuin ihmiset olivat odottaneet. Niinpä lopun ajan odotukselle annettiin uusi sisältö. Uudenlainen odotus Ajatus siitä, Jeesuksesta olisi alkanut lopun aika, piti hänen kuolemansa jälkeen hylätä. Lopun ajan ...
item.title
Helluntai
Aihe
  • Tilaajille
Suomeen sana helluntai on tullut muinaisruotsin sanoista hælgho dagher ’pyhät päivät’; nykyruotsiksi helluntai on pingst. Helluntaista tuli juutalaisten viikkojuhlaa vastaava kristillinen juhla. Helluntai pääsiäisen huipentumana Juutalaisille, viikkojuhla on pesahin päätös: Egyptin orjuudesta ...
Herra: Kyrios
Aihe
  • perustaso
Kreikan sana kyrios tarkoittaa "herraa" tai mestaria. Uudessa testamentissa tätä nimitystä käytetään Jumalasta mutta myös maallisista herroista ja hallitsijoista. Kyrios on myös yksi tärkeimmistä sanoista, joilla Uudessa testamentissa viitataan Jeesukseen. Herra Jumalan nimenä Vanhan testamentin ...
Herran päivä (sunnuntai)
Aihe
  • Tilaajille
Raamatussa "Herran päivä" viittaa aikojen loppuun eli hetkeen, jolloin Jumala tai Jeesus langettaa tuomion kaikille ihmisille. Kreikaksi Herran päivä on ”he hemera tou kyriou”. Myös toinen kreikankielinen ilmaus ”he kyriake hemera” käännetään usein Herran päivä. Ilm. 1:10 tämä ilmaisu ei kuitenkaan ...
item.title
Herran rukous (Isä meidän -rukous): Sisältö
Aihe
  • Tilaajille
Herran rukous on tunnettu Raamatun teksti. Sen alkuosan painopiste on Jumalan kunnioittamisessa ja loppuosa käsittelee ihmisten käyttäytymistä. Erilaiset tulkinnat Tutkimuskirjallisuudesta löytyy jonkin verran keskustelua Herran rukouksen sisällöstä. Edustaako sen sisältö yleisesti Jeesuksen ...
item.title
Herran rukous (Isä meidän -rukous): Versiot
Aihe
  • Tilaajille
Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeissa Jeesus opettaa oppilailleen rukouksen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Herran rukouksena.  Kaksi versiota Uudessa testamentissa on kaksi versiota Herran rukouksesta. Luukkaan teksti on lyhyempi ja vähemmän tunnettu kuin Matteuksen evankeliumin rukous. ...
Ihmisen Poika
Aihe
  • perustaso
Evankeliumeissa Jeesus kutsuu itseään usein "Ihmisen Pojaksi". Ihmisen poika tai ihmislapsi Heprean termi ben adam ja aramean termi bar enaš tarkoittivat alun perin ihmiskunnan edustajaa, toisin sanoen tavallista ihmistä. Jumalan Poika messiaanisena nimityksenä Useimmissa evankeliumeissa "Ihmisen ...
Immanuel
Aihe
  • Tilaajille
Immanuel on Jesajan kirjassa Jes. 7:14 mainitun lapsen nimi. Uudessa testamentissa tätä Jesajan kirjan tekstiä käytetään, kun puhutaan Jeesuksesta. Immanuel Jesajan kirjassa Immanuel on Jes. 7-8 esiintyvä nuoren naisen lapsen heprealainen nimi. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "Jumala meidän ...
item.title
Jeesuksen taivaaseenastuminen
Aihe
  • Tilaajille
Kertomus Jeesuksen taivaaseenastumisesta korostaa uskoville sitä, että Jumala on korottanut ylösnousseen Herran. Jeesus ylösnousseena Herrana Raamatussa on vain kaksi kohtaa, joissa kuvataan Jeesuksen taivaaseenastuminen: Luukkaan evankeliumin lopussa (Luuk. 24:50-53) ja Apostolien tekojen alussa ...
Jeesuksen ylösnousemus
Aihe
  • perustaso
Kirkon alkuaikoina Jeesuksen ylösnousemus oli yksi tärkeimmistä opinkappaleista. Se on toistuva aihe Uuden testamentin kirjoissa. Suuri osa juutalaisista torjui Jeesuksen ja roomalaiset ristiinnaulitsivat hänet, mutta ylösnousemuksen avulla Jumala teki selväksi, että Jeesus kuuluu yksiselitteisesti ...
Jeesus
Aihe
  • perustaso
Jeesus on keskeinen hahmo kaikissa Uuden testamentin kirjoissa. Hänen nimensä on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Joosua. Se on lyhenne Jehoshua-nimestä ja tarkoittaa ”Herra on pelastus”. Jeesus kuoli luultavasti vuonna 33 jKr. Hänen syntymävuodestaan ei ole yksimielisyyttä. Jeesus ...
Johtaja Uudessa testamentissa
Aihe
  • Tilaajille
Uuden testamentin aikoina kristityissä yhteisöissä oli erilaisia johtotehtäviä. Tärkeimmät johtajanimikkeet olivat: palvelijat; apostolit; rabbit; kaitsijat tai kirkon johtajat; vanhimmat tai presbyteerit. Myös naiset saattoivat toimia joissakin näistä rooleista. Nykyaika Sellaiset nimikkeet kuin ...
Johtaja Uudessa testamentissa: kaitsija
Aihe
  • Tilaajille
Kaitsija oli liturginen johtaja tai henkilö, jolla oli johtava rooli kristillisessä yhteisössä. Episkopos Kreikankielen ”kaitsijaa” tarkoittava sana on episkopos. Kaitsija oli vanhin, jolla oli erityinen rooli seurakunnassa. Hän oli eräänlainen isähahmo, pater familias, joka johti seurakuntaa. ...
Johtaja Uudessa testamentissa: naiset
Aihe
  • Tilaajille
Uudessa testamentissa naisilla oli tärkeitä tehtäviä lähetystyössä.  Priscilla Priscilla on yksi useimmin mainituista naisista. Priscilla ja hänen miehensä mainitaan Apostolien teoissa ja Paavalin kirjeissä. Kun Paavali} oleskeli Korintissa, hän asui heidän luonaan puolitoista vuotta. Sen jälkeen ...
Johtaja Uudessa testamentissa: Rabbi
Aihe
  • perustaso
Rabbi (tai rabbuuni) on heprean sana, joka tarkoittaa ’(minun) mestarini’ tai ’(minun) herrani’. Uudessa testamentissa näin puhutellaan juutalaisia oppineita. Myös Jeesusta puhutellaan evankeliumeissa tällä nimellä. Aina ei ole selvää, tarkoittaako sana "herraa" vai "opettajaa". Matteuksen ...
Johtaja Uudessa testamentissa: seurakunnan palvelija (diakoni)
Aihe
  • Tilaajille
Seurakunnan palvelija oli mies tai mahdollisesti myös nainen, jolla oli erityinen rooli kristillisessä yhteisössä. Palvelijan tarkkoja tehtäviä ei tunneta. Palvelija eli "diakoni" on johdettu kreikan sanasta diakonos. Sana diakonos Sana diakonos on johdettu kreikan verbistä diakoneo, joka ...
Johtaja Uudessa testamentissa: vanhin
Aihe
  • Tilaajille
”Vanhin” oli yksi ensimmäisen kristillisen yhteisön johtotehtävistä. Sillä viitataan myös juutalaisiin kansanjohtajiin. Presbyteros Kreikan kielen "vanhinta" tarkoittava sana on presbyteros. Sanaa käytettiin kolmessa eri merkityksessä: "esi-isä"; ilmaisemaan ihmisen ikää; yhteisön johtaja. ...
Jumala isänä
Aihe
  • perustaso
Monissa Raamatun kirjoissa Jumalaa kutsutaan isäksi, mutta tällä ilmaisulla on useita erilaisia merkityksiä. Jumala voi olla isä Israelin kansalle yksittäiselle hurskaalle ihmiselle  Jeesukselle kristityille kaikille ihmisille Mitä Jumala isänä merkitsee? Kielikuvaan Jumalasta isänä voi liittyä ...
Jumala pyhänä
Aihe
  • perustaso
Raamatussa Jumalaa sanotaan pyhäksi. Myös muita olentoja, ihmisiä, esineitä ja asioita sanotaan pyhiksi. Tällä tarkoitetaan, että ne on omistettu Jumalalle. Jumala pyhänä Vanhassa testamentissa Jumalaa kutsutaan ”pyhäksi” noin 100 kertaa. 36 tapauksessa käytetään ilmaisua ”Israelin Pyhä”. Joissain ...
Jumalan Karitsa
Aihe
  • Tilaajille
Uudessa testamentissa, "Jumalan Karitsa" voi olla Jeesuksen nimitys. Joissakin teksteissä hänen kuolemansa nähdään uhrina, jonka ansiosta ihmisten synnit annettiin anteeksi (katso esimerkiksi Joh. 1:29 ja Ilm. 5:8). Toisissa teksteissä "Jumalan Karitsa" viittaa nimenomaan karitsaan, joka uhrattiin ...
Jumalan Poika Uudessa testamentissa
Aihe
  • perustaso
Vanhassa testamentissa käytetään nimitystä "Jumalan poika" sekä yksilöistä (kuninkaat ja oikeamieliset) että ryhmistä (Israelin kansa). Kristillisessä yhteisössä oli kuitenkin vain yksi Jumalan poika: Jeesus on Jumalan ainoa ja ainutlaatuinen poika. Samankaltaisuutta on kuitenkin jonkin verran myös ...
Jumalan valtakunta
Aihe
  • perustaso
Jumalan valtakunta on kreikaksi basileia tou theou. Käsitteellä tarkoitettiin Jumalan voimaa tai valtaa nyt ja tulevaisuudessa. Jumalan valtakunta oli tärkeässä osassa Jeesuksen opetuksessa. Käsitteellä on selkeät juuret Vanhassa testamentissa. Jumalan valtakunta Vanhassa testamentissa Jumalan ...
Juutalaisten pääsiäinen Uudessa testamentissa
Aihe
  • perustaso
Uusi testamentti ei anna sääntöjä pääsiäisen vietosta, mutta juhlalla on tärkeä merkitys Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta koskevissa kertomuksissa. Juutalaisten pääsiäinen evankeliumeissa Pääsiäinen on mainittu evankeliumeissa monta kertaa. Se on selvästi pyhiinvaeltajien juhla. Esimerkiksi ...
Kaste
Aihe
  • perustaso
Kasteessa ihminen upotettiin kokonaan veteen. Raamatussa kaste oli merkki uudesta alusta, ja vihkimisestä eli jäseneksi ottamisesta. Jeesus halusi, että Johannes Kastaja kastaa hänet. Myöhemmin kristillisissä yhteisöissä kasteesta tuli tärkeä siirtymäriitti. Kasteen tausta Puhdistautuminen oli ...
Kaste: Kuolleenmeren kääröt
Aihe
  • Tilaajille
Jotkut Kuolleenmeren kääröt viittaavat puhdistautumisriitteihin, jotka muistuttivat Uuden testamentin kastetta. Kasteen merkitys Kuten kaste Uudessa testamentissa, myös Kuolleenmeren kääröissä esiintyvät puhdistusrituaalit olivat sisäisen parannuksen ilmaus. Tämä käy ilmi esimerkiksi Qumranin ...
Kätten päällepano
Aihe
  • perustaso
Kätten päällepano on symbolinen ele. Ylempiarvoinen henkilö laskee yhden tai molemmat kätensä alempiarvoisen henkilön tai eläimen pään päälle. Näin henkilö tai eläin pyhitetään tiettyyn tarkoitukseen tai siihen siirrettään voimaa tai valtaa tai syyllisyys. Kätten päällepano Vanhassa Testamentissa ...
Kenttäsaarna
Aihe
  • Tilaajille
Matteuksen evankeliumissa Jeesus pitää vuorisaarnan Matt. 5-7. Luukkaan evankeliumissa on joitakin kohtia, jotka ovat hyvin samankaltaisia, mutta toisin kuin Matteuksella, Jeesus ei puhu kansalle vuorella: ”Jeesus laskeutui vuorelta yhdessä heidän kanssaan ja pysähtyi tasaiselle paikalle. Siellä ...
Kodit seurakunnan kokoontumispaikkoina
Aihe
  • Tilaajille
Apostolien teoissa kerrotaan, että ensimmäiset uskovat aterioivat ”toistensa kodeissa”, ja kokonaiset perheet ottivat kasteen. Kirjeissään Paavali lähettää säännöllisesti terveisiä seurakunnalta tai seurakunnalle, joka kokoontuu jonkun kotona. Pienet seurakunnat Ensimmäisellä vuosisadalla kristityt ...
Lähteet Paavalin elämästä
Aihe
  • Tilaajille
Apostoli Paavalin elämää ja työskentelyä tutkittaessa ollaan riippuvaisia kahdesta lähteestä: hänen omista kirjeistään ja Apostolien teoista. Lisäksi on useita myöhemmin kirjoitettuja apokryfisiä kirjoja, jotka kertovat tarinoita Paavalista – useimmat niistä eivät kuitenkaan sisällä luotettavaa ...
Liitto Uudessa testamentissa
Aihe
  • perustaso
Uudessa testamentissa Jeesus solmi seuraajiensa kanssa uuden liiton jakamalla heille viimeisellä aterialla leivän ja viinin. Kirkon alkuaikoina Herran aterian viettäminen symboloi liittoa Kristuksen kanssa ja oli tärkeä rituaali. Jeesuksen viimeinen ateria Liitosta puhutaan Uudessa testamentissa ...
Messias
Aihe
  • perustaso
Messias on johdettu heprean sanasta māšiah. Se tarkoittaa "voideltu"; myös suomen kielessä on käytössä sana Messias. Kreikankielinen käännös messiaalle on khristos, josta tulee suomen Kristus. Uudessa testamentissa Jeesukselle annetaan tämä nimitys. Myös varhaiskristillisissä seurakunnissa ...
item.title
Oikeamielisyys (Vanhurskaus)
Aihe
  • Tilaajille
Oikeamielisyys (vanhurskaus) on yksi tärkeimmistä arvoista niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Nykyisessä vuoden 1992 kirkkoraamatussa on vielä käytetty pääosin vanhahtavaa sanaa ”vanhurskaus”. Oikeamielisyys lähestyy usein merkitykseltään oikeudenmukaisuutta. Alkuteksteissä olevia heprean ja ...
Oikeamielisyys (vanhurskaus) Uudessa testamentissa
Aihe
  • Tilaajille
Uuden testamentin kertomusten edetessä ”oikeamielisyys” viittaa yhä useammin siihen, että Jumala pelastaa uskovat Jeesuksen Kristuksen kuoleman kautta ja katsoo ihmiset sen tähden oikeamielisiksi. Oikeamielisyys (vanhurskaus) evankeliumeissa Kuten juutalaisuudessa myös synoptisissa evankeliumeissa ...
Oikeamielisyys (Vanhurskaus) Vanhassa testamentissa: Ihmisten oikeamielisyys
Aihe
  • Tilaajille
Monissa kohdissa Vanhaa testamenttia korostetaan, että ihmisten tulee elää ”oikeamielisesti” tai että ihmisen tulee olla ”oikeamielinen”. Käsitteillä ”vanhurskaus”, ”oikeamielisyys” tai ”rehellisyys” on usein lainopillinen sävy. Ne voivat myös viitata sellaiseen oikeaan käyttäytymiseen, jota Jumala ...
Oikeamielisyys Vanhassa testamentissa
Aihe
  • Tilaajille
Vanhan testamentin osalta oikeamielisyyden käsitettä on vaikea määritellä.. Käsitettä voi tarkastella ainakin kolmelta kannalta: oikeamielisyys oikeudellisena käsitteenä; oikeamielisyys keinona säilyttää Jumalan luoma järjestys; oikeamielisyys suhteen ylläpitämiseksi. Oikeudellinen käsite Monien ...
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]