Luuk. - Luukas 11

₁Jeesus oli rukoilemassa. Kun hän lopetti, yksi oppilaista sanoi: »Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti oppilaitaan.» ₂Jeesus vastasi: »Kun rukoilette, sanokaa näin:

₅Jeesus sanoi vielä: »Kuvitelkaa, että yhdellä teistä on ystävä ja että hän menee tämän luokse keskellä yötä ja pyytää: ’Ystävä hyvä, lainaa minulle kolme leipää. ₆Ystäväni poikkesi matkallaan luokseni, eikä minulla ole hänelle mitään tarjottavaa.’ ₇Tämä kuitenkin vastaa sisältä: ’Älä häiritse minua. Ovi on jo lukossa, ja lapsetkin ovat sängyssä. En voi nousta antamaan sinulle mitään.’ ₈Minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan leipää ystävyyden vuoksi, niin pyytäjän häpeämättömyyden takia hän nousee ja antaa niin paljon kuin tarvitaan. ₉Minä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Koputtakaa oveen, niin se avataan teille. ₁₀Pyytäjä kyllä saa, etsijä löytää ja koputtajalle avataan. ₁₁Kuka teistä vanhemmista antaisi lapselleen käärmeen, jos lapsi pyytäisi kalaa? ₁₂Tai skorpionin, jos hän pyytäisi munaa? ₁₃Vaikka te olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä asioita. Kai siis Taivaan Isä antaa vielä paljon mieluummin Pyhän Hengen niille, jotka sitä pyytävät.»

₁₄Jeesus ajoi demonia miehestä, joka oli mykkä. Kun demoni oli lähtenyt, mies alkoi puhua ja ihmiset olivat ihmeissään. ₁₅Jotkut kuitenkin sanoivat: »Belsebulin, päädemonin, voimalla hän karkottaa demoneja.» ₁₆Toiset taas halusivat koetella Jeesusta ja odottivat hänen antavan merkin taivaasta.

_17-18Jeesus tiesi, mitä he ajattelivat, ja sanoi: »Jos Saatana olisi kääntynyt itseään vastaan, kuinka hänen valtakuntansa voisi kestää? Jokainen sisäisesti jakautunut valtakunta raunioituu, ja talot sortuvat toistensa päälle. Te sanotte, että ajan demoneja pois Belsebulin voimalla. ₁₉Jos nyt minä karkotan demoneja Belsebulin voimalla, niin kenen voimalla teidän oppipoikanne niitä karkottavat? Heidän toimintansa vie pohjan syytöksiltänne. ₂₀Mutta entä jos Jumalalla on sormensa pelissä, kun karkotan demoneja? Silloinhan Jumalan valtakunta on saapunut luoksenne.

₂₁Kun vahva ja aseistettu mies vartioi kartanoaan, hänen omaisuutensa on turvassa, ₂₂kunnes tulee vielä vahvempi mies. Tämä voittaa hänet ja ottaa häneltä ne taisteluvarusteet, joihin hän luotti. Sitten vahvempi mies jakaa saamansa saaliin. ₂₃Se, joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan. Hän hajottaa, koska ei kokoa yhdessä minun kanssani.»

₂₄»Kun demoni lähtee ihmisestä, se kulkee seuduilla, joilla ei ole vettä, ja etsii turhaan lepopaikkaa. Silloin se sanoo: ’Palaan siihen taloon, josta lähdin.’ ₂₅Kun se palaa, se löytää talonsa siivottuna ja hyvässä järjestyksessä. ₂₆Silloin se käy pyytämässä seurakseen seitsemän vielä pahempaa demonia, jotka käyvät taloksi. Näin tämän ihmisen asiat ovat entistä huonommin.»

₂₇Kun Jeesus piti puhettaan, eräs nainen korotti äänensä väkijoukossa ja sanoi: »Onnellinen on se kohtu, josta sinä synnyit! Onnelliset ovat ne rinnat, joita sinä imit!» ₂₈Jeesus kuitenkin vastasi: »Onnellisia ovat pikemminkin ne, jotka kuulevat, mitä Jumala sanoo, ja noudattavat sitä.»

₂₉Kun väkeä tuli yhä lisää, Jeesus alkoi puhua: »Tämä sukupolvi on paha. Se haluaa nähdä jumalallisen merkin, mutta sille annetaan vain samanlainen merkki kuin Joona oli. ₃₀Ihmisen Poika on näet tälle sukupolvelle samanlainen merkki kuin Joona oli Niniven asukkaille. ₃₁Etelän kuningatar nousee viimeiselle tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tuomitsee sen. Hän tuli maan ääristä kuuntelemaan Salomon viisautta, ja tässä teillä on enemmän kuin Salomo! ₃₂Niniven miehet nousevat viimeiselle tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tuomitsevat sen. He muuttivat elämäntapansa Joonan julistuksen mukaiseksi, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona!»

₃₃»Ei kukaan sytytä lamppua pannakseen sen piiloon. Se pannaan lampunjalkaan, jotta sisääntulijat näkisivät valon. ₃₄Silmäsi on ruumiisi lamppu. Jos silmäsi on kunnossa, koko ruumiisi on valoisa. Mutta jos silmäsi on viallinen, ruumiisi on pimeä. ₃₅Pidä siis varasi, ettei sinussa oleva valo olekin pimeyttä. ₃₆Jos koko ruumiisi on valaistu eikä mikään sen osista jää pimentoon, se on kauttaaltaan valoisa. On kuin lamppu valaisisi sinut loisteellaan.»

₃₇Jeesuksen opettaessa eräs fariseus kutsui hänet luokseen aterialle. Jeesus meni ja kävi pöytään. ₃₈Fariseus hämmästyi huomatessaan, ettei Jeesus peseytynyt sääntöjen mukaisesti ennen ateriaa.

₃₉Herra sanoi fariseukselle: »Te fariseukset kyllä puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolelta, mutta sisältä te olette täynnä riistoa ja pahuutta. ₄₀Te ymmärtämättömät! Eikö sisäpuoli ole saman tekijän kädenjälkeä kuin ulkopuolikin? ₄₁Antakaa köyhille se, mitä astiassa on. Silloin kaikki on teille puhdasta.

₄₂Voi teitä, fariseukset! Te annatte kyllä Jumalalle kymmenesosan jopa yrteistä ja vihanneksista, mutta ette piittaa oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta Jumalaan. Näihin asioihinhan teidän pitäisi keskittyä, niitä vähemmän tärkeitäkään unohtamatta.

₄₃Voi teitä, fariseukset! Te nautitte, kun saatte istua synagogassa eturivissä ja kun ihmiset tervehtivät teitä torilla. ₄₄Voi teitä! Te olette kuin merkitsemättömiä hautoja, joita ihmiset tietämättään tallovat.»

₄₅Eräs oikeusoppinut huomautti Jeesukselle: »Opettaja, tuollaisella puheella loukkaat meitäkin.»

₄₆Jeesus vastasi: »Voi teitäkin, oikeusoppineet! Te kasaatte raskaita taakkoja ihmisten kannettaviksi, mutta ette itse koske niihin sormellannekaan.

₄₇Voi teitä! Te rakennatte hautoja profeetoille, vaikka esi-isänne tappoivat heidät. ₄₈Muistomerkin rakentamalla te todistatte hyväksyvänne esi-isienne teot ja sen, että he tappoivat profeetat. ₄₉Siksi Jumala onkin viisaudessaan sanonut: ’Minä lähetän heidän luokseen profeettoja ja lähettiläitä, ja he tappavat ja vainoavat näitä.’ ₅₀Siksi tämä sukupolvi vaaditaan tilille kaikesta profeettojen verestä, joka maailman perustamisesta lähtien on vuodatettu. ₅₁Se saa maksaa kaikesta, Abelin verestä Sakarjan vereen, joka vuodatettiin pyhäkön ja alttarin väliin. Kyllä, minä sanon teille: tämä sukupolvi vaaditaan tilille.

₅₂Voi teitä, oikeusoppineet! Te omitte tiedon avaimen. Ette kuitenkaan menneet itse sisään, ettekä päästäneet niitäkään, jotka olisivat halunneet mennä.»

₅₃Kun Jeesus lähti sieltä, oppineet ja fariseukset olivat alkaneet suhtautua häneen vihamielisesti. He tivasivat häneltä vastauksia kaikenlaisiin kysymyksiin ₅₄ja vaanivat häntä saadakseen hänet kiinni hänen omista sanoistaan.