Kadonnut lammas
1Moni tullimies ja syntinen
tuli kuuntelemaan Jeesusta.
2Fariseukset ja oppineet paheksuivat tätä
ja sanoivat:
»Hän päästää syntiset luokseen
ja jopa syö heidän kanssaan.»
3Silloin Jeesus kertoi heille vertauksen:
4»Jos sinulla on sata lammasta
ja kadotat yhden niistä, mitä teet?
Varmaan jätät ne 99 muuta lammasta
ja etsit sitä yhtä kadonnutta,
kunnes löydät sen, eikö niin?
5Kun sitten löydät lampaan,
nostat sen iloisena olkapäällesi.
6Kutsut kotiisi ystävät ja naapurit,
ja sanot heille:
’Iloitkaa kanssani.
Minä löysin lampaan,
jonka ensin kadotin.’
7Jos yksi syntinen muuttaa elämänsä,
hän tuottaa Jumalalle enemmän iloa
kuin 99 syytöntä.
Heidän ei tarvitse muuttua.»
Kadonnut raha
8»Tai mitä jos naisella on kymmenen hopearahaa
ja hän kadottaa niistä yhden?
Varmaan hän sytyttää lampun
ja tutkii koko talon tarkasti,
kunnes löytää kadonneen rahan, eikö niin?
9Sitten hän kutsuu kotiinsa
ystävät ja naapurit ja sanoo heille:
’Iloitkaa kanssani.
Minä löysin rahan,
jonka ensin kadotin.’
10Minä sanon teille:
jos yksikin syntinen muuttaa elämänsä,
Jumalan enkelit ovat siitä iloisia.»
Kadonnut poika ja hänen veljensä
11Sitten Jeesus sanoi:
»Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12Nuorempi heistä sanoi isälle:
’Isä, osa sinun omaisuudestasi kuuluu minulle.
Anna minulle se, mikä on minun.’
Silloin isä jakoi omaisuutensa pojilleen.
13Muutaman päivän päästä
nuorempi poika pakkasi tavaransa
ja matkusti kaukaiseen maahan.
Hän eli siellä huonoa elämää
ja tuhlasi kaikki rahansa.
14Kun pojan rahat olivat lopussa,
maahan tuli paha nälänhätä.
Myös poika alkoi kärsiä puutetta.
15Niinpä hän kysyi työtä
eräältä paikalliselta mieheltä.
Mies palkkasi pojan maatilalleen.
Pojan tehtävä oli hoitaa sikoja.
16Hänellä oli niin kova nälkä,
että hänen teki mieli syödä sikojen ruokaa.
Kukaan ei kuitenkaan antanut sitä hänelle.
17Silloin poika alkoi ajatella:
’Minä kuolen täällä nälkään,
vaikka isäni työntekijöillä
on ruokaa yllin kyllin.
18Lähden takaisin isäni luokse
ja sanon hänelle:
Isä, tein väärin
taivasta ja sinua kohtaan.
19En enää ansaitse olla poikasi.
Ota minut silti työntekijäksi.’
20Niin poika lähti isänsä luokse.
Isä näki pojan jo kaukaa
ja tunsi sääliä.
Hän juoksi poikaa vastaan
ja tervehti tätä lämpimästi.
21Silloin poika sanoi:
’Isä, tein väärin
taivasta ja sinua kohtaan.
En enää ansaitse olla poikasi.’
22Isä sanoi palvelijoilleen:
’Tuokaa äkkiä parhaat vaatteet.
Pankaa pojalleni sormus sormeen
ja sandaalit jalkoihin.
23Ottakaa lihava lehmä
ja tehkää siitä ruokaa.
Nyt syödään ja juhlitaan!
24Minun poikani oli kuollut,
mutta hän heräsi eloon.
Hän katosi, mutta nyt löysin hänet.’
Niin he alkoivat juhlia.
25Kadonneen pojan isoveli
oli työssä pellolla.
Kun hän lähestyi kotia,
hän kuuli musiikkia ja tanssin ääniä.
26Hän kutsui luokseen palvelijan
ja kysyi, mitä kotona tapahtui.
27Palvelija vastasi hänelle:
’Veljesi tuli kotiin.
Isäsi käski tappaa lihavan lehmän,
koska sai poikansa takaisin.’
28Silloin isoveli suuttui.
Hän ei halunnut mennä kotiin.
Niinpä isä lähti ulos
ja pyysi häntä tulemaan sisään.
29Hän vastasi isälleen:
’Minä teen sinulle työtä vuodesta toiseen
ja tottelen sinua joka asiassa.
Silti et koskaan anna minulle
edes pientä vuohta.
En voi koskaan järjestää juhlia ystävilleni.
30Toiselle pojallesi sinä annat lihavan lehmän,
vaikka hän tuhlasi omaisuutesi naisiin!’
31Isä vastasi: ’Poikani,
sinä olet minun luonani aina.
Kaikki, mikä on minun, on myös sinun.
32Nyt on kuitenkin syytä iloita ja juhlia:
Veljesi oli kuollut,
mutta hän heräsi eloon.
Hän katosi, mutta nyt löysin hänet.’»
