Toinen osa
9—14
Naapurikansojen kohtalo
91Ennussana.
Herran sana on läsnä Hadrakin maassa, Damaskos on sen asuinpaikka, sillä Herran on Damaskos, Syyrian helmi, niin kuin kaikki Israelin heimotkin. 2
Herran sana toteutuu myös Hamatissa, Damaskoksen rajanaapurissa, jopa Tyroksessa ja Sidonissa, eikä niiden viisaus voi sitä estää.
3
Hes. 26:12
Aam. 1:10
Tyros on rakentanut suojakseen mahtavan muurin,
koonnut hopeaa kuin hiekkaa,
kerännyt kasoittain kultaa.
4Mutta Herra valloittaa kaupungin
ja lyö mereen sen muurit.
Tuli tuhoaa sen kokonaan.
5
Askelon näkee Tyroksen kohtalon
ja joutuu pelon valtaan.
Gaza vapisee kauhuissaan,
samoin Ekron, sillä tyhjiin raukeaa sen toivo.
Gazan kuningas kukistuu,
Askelon muuttuu autioksi,
6Asdodissa on asuva
sekarotuinen lauma.
Minä, Herra, lannistan filistealaisten ylpeyden.
7
Hes. 33:252. Sam. 5:6
Minä otan verisen lihan pois heidän suustaan,
tempaan iljettävät, saastaiset ruoat
heidän hampaistaan.
Silloin jäljelle jääneet filistealaiset
tulevat minun omikseni.
Heidät otetaan Juudan sukukuntien joukkoon,
Ekronin asukkaat liitetään minun kansaani
niin kuin jebusilaiset ennen.
8
Minä itse asetun vartioon
suojaamaan temppeliäni sotajoukoilta,
jotka kulkevat tässä maassa.
Kukaan ei enää ahdista minun kansaani.
Minä vartioin sitä nyt omin silmin.
Rauhanruhtinas saapuu Jerusalemiin
9
Sef. 3:14Tuom. 5:10
Matt. 21:5
Iloitse, tytär Siion!
Riemuitse, tytär Jerusalem!
Katso, kuninkaasi tulee.
Vanhurskas ja voittoisa hän on,
hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla,
aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.
10
Miika 4:3,5:9Ps. 72:8
Hän tuhoaa sotavaunut Efraimista
ja hevoset Jerusalemista,
sotajouset hän lyö rikki.
Hän julistaa kansoille rauhaa,
hänen valtansa ulottuu merestä mereen,
Eufratista maan ääriin asti.
Herra taistelee kansansa puolesta
11
– Kuule, Jerusalem!
Verellä vahvistetun liiton tähden
minä vapautan vankeuteen viedyt asukkaasi
syvästä ja pimeästä kuopasta.
12
Palatkaa, vangitut,
takaisin turvapaikkaanne,
te ette ole turhaan eläneet toivossa!
Vielä tänäänkin lupaan:
kaksinkertaisen hyvityksen
minä annan sinulle, Siion.
13Juudan minä jännitän jousekseni,
asetan Efraimin nuoleksi sen jänteelle.
Sinun poikasi, Siion,
minä nostan kreikkalaisia vastaan
ja teen sinusta käteeni sankarin miekan.
14– Herra ilmestyy omiensa avuksi.
Kuin salaman hän sinkoaa nuolensa.
Herra Jumala puhaltaa pasuunaan,
hän kiitää etelästä polttavassa myrskyssä.
15
Herra Sebaot suojelee omiaan.
Hän kaataa linkokivillään viholliset,
lyö heidät maahan.
Veri vuotaa valtoimenaan kuin viini.
Herran soturit ovat yltä päältä vihollisten veressä
niin kuin täydet uhrimaljat,
niin kuin alttarin kulmat, verellä vihmotut.
16
Tuona päivänä Herra Jumala pelastaa kansansa,
kokoaa omansa yhteen kuin lammaslauman.
He loistavat hänen maassaan
kuin kruunussa sädehtivät jalokivet.
17Kuinka kauniiksi tulee maa,
kuinka ihanaksi!
Maa tuottaa viljan ja viinin,
nuorukaiset ja neidot kukoistavat.