Raamattu 1992 (KR92)
4

Köyhien ja sorrettujen auttamisesta

41Poikani, älä riistä köyhän elantoa

äläkä pitkitä nälkäisen odotusta.

2

4:2
Sananl. 17:5
Älä loukkaa puutteessa olevaa

äläkä suututa sitä, joka on ajautunut ahdinkoon.

3

4:3
Sananl. 3:28
Jos joku on vihoissaan, älä enää yllytä häntä

äläkä anna apua tarvitsevan odottaa antiasi.

4

4:4
5. Moos. 15:7–11
Tob. 4:7
Matt. 5:42
Älä torju sitä, joka ahdingossaan kääntyy puoleesi,

älä käännä köyhälle selkääsi.

5

4:5,6
2. Moos. 22:22
5. Moos. 15:9
Avun anojasta älä käännä katsettasi pois,

älä anna hänelle aihetta kirota sinua:

6kun joku katkerana kiroaa sinut,

hänen Luojansa kuulee sen, mitä hän pyytää.

7Hanki itsellesi suosiota kansankokouksessa,

mahtimiehen edessä paina pääsi alas.

8Kuuntele, mitä sanottavaa köyhällä on,

ja vastaa ystävällisesti hänen tervehdykseensä.

9

4:9
Ps. 82:3,4
Pelasta vääryyden uhri väärintekijän käsistä,

älä arastele, kun jaat oikeutta.

10

4:10
Job 31:18
Jes. 1:17
Ole orvoille isä,

tue heidän äitiään kuin aviomies,

niin olet Korkeimmalle kuin poika,

ja hän rakastaa sinua enemmän kuin oma äitisi.

Viisaus ohjaa lapsiaan

11Viisaus auttaa lapsensa menestykseen,

se huolehtii niistä, jotka sitä etsivät.

12

4:12
Sir. 6:36
Sananl. 8:17,35
Viis. 6:14
Joka sitä rakastaa, rakastaa elämää,

joka varhain rientää sen luo, saa osakseen suuren ilon.

13Joka ottaa sen omakseen, saa kunniaa,

minne hän meneekin, Herra siunaa häntä.

14Viisauden palvelijat ovat pyhän palvelijoita,

Herra rakastaa niitä, jotka viisautta rakastavat.

15Joka kuulee viisautta, pääsee johtamaan kansoja,

joka sitä seuraa, saa asua turvassa.

16Jos hän luottaa viisauteen, hän saa sen omakseen

ja se jää myös hänen jälkeläistensä haltuun.

17Aluksi viisaus vie seuraajansa mutkitteleville poluille,

panee hänet tuntemaan pelkoa ja kauhua

ja kasvattaa häntä kurittamalla,

kunnes voi täysin luottaa häneen.

Viisaus panee hänet vaativiin kokeisiin

18mutta palaa taas pian, täyttää hänet ilolla

ja paljastaa hänelle salaisuutensa.

19Jos hän harhautuu muualle, se jättää hänet

ja antaa hänen tuhoutua omaan lankeemukseensa.

Oikea ja väärä häpeä

20Tartu tilaisuuteen;

karta kuitenkin pahaa äläkä häpeä itseäsi.

21

4:21
Sir. 41:14—42:1
On häpeää, joka johtaa syntiin,

ja on häpeää, joka vie kunniaan ja armoon.

22Älä pilaa asioitasi puolueellisuudella,

mutta älä arkaile omaksi tuhoksesi.

23Älä vaikene, kun on puhumisen aika,

{älä muiden mieliksi pidä piilossa viisauttasi.}

24Juuri puhe paljastaa viisauden,

kielenkäyttö tuo esiin kasvatuksen.

25Älä puhu vastoin totuutta

vaan häpeä oppimattomuuttasi.

26Älä häpeä tunnustaa syntejäsi,

älä yritä pidättää virtaavaa vettä.

27Älä osoita kunnioitusta tyhmyrille

äläkä mielistele mahtimiestä.

28Henkesi uhallakin taistele totuuden puolesta,

niin Herra Jumala sotii sinun puolellasi.

29Älä rehentele ja pieksä kieltäsi,

jos olet töissäsi laiska ja saamaton.

30Älä ole kotonasi kuin ärjyvä leijona,

älä ehtimiseen epäile talosi väkeä.

31Älä ojenna kättäsi ottamaan,

jos se ei taivu almun antoon.