Raamattu 1992 (KR92)
38

Lääkärin ammatista

381Kunnioita lääkäriä – hän on tarpeen,

ja myös hänet on Herra luonut.

2Parantajantaito tulee Korkeimmalta,

ja kuninkaalta lääkäri saa palkkion.

3

38:3
Sananl. 22:29
Tietojensa tähden lääkäri on arvostettu,

ruhtinaatkin ihailevat häntä.

4Herra on pannut maan kasvamaan rohdoskasveja,

eikä järkevä mies väheksy niitä.

5

38:5
2. Moos. 15:23–26
Eikö veden maku parantunut puunoksasta,

jotta Herran voima tulisi tunnetuksi?

6Hän on antanut ihmisille ymmärrystä,

jotta toisi julki kunniansa ihmeellisillä lahjoillaan.

7Niillä hän parantaa, niillä lievittää kipua,

8niistä tekee voiteensekoittaja salvan.

Näin jatkuu Herran työ,

häneltä tulee maan päälle terveys ja hyvinvointi.

9

38:9
Jaak. 5:14,15
Jos sairastut, poikani, älä vähättele asiaa

vaan rukoile Herraa: hän parantaa sinut.

10

38:10
Ps. 51:3,4,12
Pysy erossa vääryydestä, pidä kätesi kurissa

ja puhdista sydämesi kaikista synneistä.

11Uhraa tuoksuva uhri, anna parhaista jauhoista muistutusuhri,

niin runsas uhrilahja kuin suinkin voit38:11 Käännös »kuin suinkin voit» seuraa heprealaista tekstiä. Septuagintassa on »kuin sinua ei olisi»..

12Anna silti myös lääkärille sijansa,

sillä hänetkin on Herra luonut.

Älköön hän poistuko viereltäsi, sillä hänkin on tarpeen.

13On aikoja, jolloin paraneminen on lääkärien käsissä,

14sillä hekin rukoilevat Herraa,

pyytävät, että hän auttaisi lievittämään tuskia

ja parantamaan sairaan, pelastamaan ihmishengen.

15Se, joka tekee syntiä Luojaansa vastaan,

joutukoon lääkärin käsiin!38:15 Heprealaisessa tekstissä jae kuuluu: »Luojaansa vastaan tekee syntiä se, joka asettuu lääkäriä vastaan.»

Surulla on aikansa

16

38:16,17
Sir. 22:11,12
1. Moos. 50:10
Judit 16:24
Virratkoot kyyneleesi, poikani, kun suret vainajaa.

Valita suurta menetystäsi, viritä kuolinvirsi

ja vie hänet hautaan niin kuin kuolleet kuuluu viedä.

Älä lyö laimin hänen hautaamistaan.

17Itke katkerasti, valita kiihkeästi

ja toimita valittajaiset, jotka ovat hänen arvoisensa

ja kestävät päivän tai kaksi, ettei tulisi puheita.

Sitten tyynny murheestasi.

18

38:18
Sir. 30:21–23
Murhe voi olla kuolemaksi,

sydämen kärsimys vie voimat.

19Ahdingossa on murhe mukana,

köyhän elämä on sydämelle kirous.

20Älä jätä sydäntäsi murheen valtaan,

lakkaa suremasta ja muista omaa loppuasi.

21

38:21
2. Sam. 12:22,23
Job 7:9,10,14:10–12
Viis. 2:5
Älä unohda tätä: ei kuollut palaa

etkä sinä häntä auta. Itsellesi vain teet vahinkoa.

22Muista hänen osaansa. Se on sinunkin osasi:

»Eilen minä, tänään sinä.»

23Kun kuollut on saanut levon, levätköön hänen muistonsakin.

Tyynny siis, kun hänen henkensä on poissa.

Viisauden opettaminen ja ruumiillinen työ

24Lainopettajan viisaus vaatii sopivasti joutilasta aikaa,

ja viisaaksi voi tulla, jos ei joudu rasittamaan itseään työllä.

25Kuinka viisastuisi se, joka ohjaa auraa,

se, joka ylpeilee terävästä piikkikepistään,

ohjailee härkiä ja uurastaa niiden kanssa

ja puhuu vain sonnimullikoista?

26Hän pohtii vain peltonsa kyntämistä,

valvoo miettien, mistä saisi vasikoille rehua.

27Samoin tekee käsityöläinen tai mestari,

joka työskentelee yötä päivää,

se, joka kaivertaa sinettisormuksia

ja kaiken aikaa miettii uusia koristeita,

hioo työtään mallin näköiseksi

ja valvoo öitä, että saisi sen valmiiksi.

28Samoin tekee seppä, joka istuu alasimen ääressä

ja katsoo tarkkaan rautaa, jota takoo.

Tuli ja savu piinaavat hänen ruumistaan,

kun hän raataa kuuman ahjon ääressä.

Vasaran pauke tunkee hänen korviinsa,

silmä tarkkana hän katsoo taoksen malliin.

Hänen mielessään on vain töiden valmistuminen,

yökaudet hän pohtii, miten ne viimeistelisi.

29Samoin tekee savenvalaja, joka istuu pyöränsä ääressä

ja antaa sille jaloillaan vauhtia.

Työ askarruttaa jatkuvasti hänen mieltään,

sillä astioita on tehtävä sovittu määrä.

30Hän muovaa savea käsillään

ja notkistaa sen jaloillaan.

Hän miettii vain, koska saa lasituksen valmiiksi,

vahtii yötä myöten, koska uunin voi tyhjentää.

31Kaikki nuo miehet luottavat omiin käsiinsä,

ja kukin heistä on taitava omassa työssään.

32Ilman heitä ei rakennettaisi kaupunkeja,

ei asuttaisi niissä eikä kuljettaisi ympäriinsä.

Mutta kaupungin neuvostoon heitä ei kutsuta,

33eivätkä he kunnostaudu kansankokouksessa.

Tuomarin istuimelle he eivät nouse,

ei heistä ole ymmärtämään oikeuden säännöksiä.

Heiltä puuttuu oppineisuutta ja arvostelukykyä,

viisaat mietteet eivät ole heitä varten.

34Silti hekin tukevat luomakunnan ikuista järjestystä,

oman työnsä taitajina he ovat aina tarpeen.

Toisin on sen laita, joka omistautuu Korkeimman laille

ja keskittyy ajattelemaan sitä.

39

391Hän tutkii muinaisten sukupolvien viisautta

ja paneutuu siihen, mitä profeetat ovat sanoneet,

2

39:2,3
Sir. 8:8
Viis. 8:8
hän tallettaa muistiinsa kuuluisien miesten lausumat

ja tunkeutuu mietelauseiden syvyyksiin,

3hän etsii sananlaskujen salattua merkitystä

ja perehtyy mietelmien arvoituksiin.

4

39:4
Sir. 34:9–11
Tuollainen mies pääsee ruhtinaiden palvelukseen,

hänet nähdään hallitsijoiden hoveissa.

Hän osaa kulkea vieraiden kansojen mailla,

koska on oppinut ihmisten hyvät ja huonot puolet.

5

39:5
Ps. 5:4,57:9,59:17,88:14,108:3
Jo aamuvarhaisella, innokkain mielin

hän kääntyy Herran, Luojansa puoleen

ja rukoilee Korkeimman edessä,

avaa suunsa rukoukseen

ja pyytää, että saisi syntinsä anteeksi.

6

39:6
Jes. 11:2
Viis. 7:7
Jos Herra, suurin ja korkein, niin haluaa,

hän täyttyy ymmärryksen hengellä.

Viisauden sanat pulppuavat hänen huuliltaan,

ja hän kiittää rukouksessaan Herraa.

7Hän ohjaa järkensä ja harkintansa oikeaan suuntaan

ja pohtii mielessään Herran salaisuuksia.

8Hän jakaa toisille oppia, jonka on itse saanut,

ja Herran liiton laki on hänen ylpeytensä.

9Tuon miehen viisautta ylistävät monet,

eikä hänen maineensa ikinä häviä,

ei katoa hänen muistonsa,

vaan hänen nimensä elää polvesta polveen.

10Kaikki kansat kertovat hänen viisaudestaan,

kansankokous kuuluttaa hänen kiitostaan.

11Jos hän elää pitkään, hän voittaa maineeltaan tuhannet,

jos hän kuolee, jo siihenastisessa on kyllin.

Kaikella on tarkoituksensa

12Tahdon vieläkin kertoa siitä, mitä olen ajatellut –

olen täynnä sitä, täynnä kuin täysikuu.

13

39:13
Ps. 1:3
Jer. 17:8
Kuulkaa minua, hurskaat poikani,

niin kukoistatte kuin ruusupensas puron varrella.

14Suitsukkeen lailla levittäkää hyvää tuoksuanne,

puhjetkaa yhä uuteen kukkaan niin kuin lilja.

Puhjetkaa lauluun, virittäkää kiitosvirsi,

kiittäkää Herraa hänen kaikista teoistaan.

15Ylistäkää hänen suurta nimeään!

Kiittäkää sitä, ylistäkää häntä

lauluin ja kielisoittimin!

Tuokaa kiitoksenne julki, sanokaa näin:

16

39:16
Sir. 39:33
1. Moos. 1:31
Minkä Herra on tehnyt, on kaikki perin hyvää.

Kaikki, mitä hän käskee, tapahtuu ajallaan.

17

39:17
Sir. 39:211. Moos. 1:6,7
2. Moos. 14:21,22,15:8
Joos. 3:15,16
Job 38:8–11
Ps. 33:7
Ei ole mieltä kysyä: »Mikä tämäkin on, ja mitä varten?»

Kaikki selittyy aikanaan.

Herran sana pysäytti vedet paikoilleen,

hänen käskynsä loi vesien varastot.

18Mitä hän tahtoo, se hänen käskystään toteutuu,

hänen pelastustyölleen ei kukaan voi panna rajoja.

19Kaikkien teot ovat hänen edessään,

mikään ei jää hänen silmiltään salaan.

20Hänen katseensa yltää yli aikojen alun ja lopun,

eikä mikään ole hänelle käsittämätöntä.

21

39:21
Sir. 39:17
Saarn. 3:11
Ei ole mieltä kysyä: »Mikä tämäkin on, ja mitä varten?»

Kaikki on luotu omaan tehtäväänsä.

22

39:22
Sir. 24:23–29,47:14
1. Moos. 2:6,10
Hänen siunauksensa peittää maan kuin virran vedet,

tulvan lailla se virvoittaa kuivan maan.

23

39:23
Joos. 6—121. Moos. 13:10,19:23–28
Ps. 107:33,34
Samoin hänen vihansa iskee kansoihin –

kosteikotkin hän muuttaa suola-aroksi.

24Hurskaille hänen polkunsa ovat suorat,

jumalattomille pelkkää louhikkoa.

25Alusta asti hän on luonut hyville hyvää,

syntisille taas pahaa.

26

39:26
Sir. 29:21
5. Moos. 32:13,14
Tärkeintä, mitä ihminen elääkseen tarvitsee,

ovat vesi, tuli, rauta ja suola,

vehnäjauho, maito ja hunaja,

rypäleiden mehu, öljy ja vaatteet.

27Kaikki nämä ovat hurskaille hyväksi

mutta kääntyvät pahaksi syntisille.

28

39:28–31
Sir. 43:14
Job 38:22,23
Ps. 148:8
Hes. 7:15
Viis. 5:17–22
On tuulia, jotka on luotu rangaistukseksi

ja jotka vihassaan iskevät kuin ruoska.

Tilinteon päivänä ne päästävät voimansa valloilleen

ja riehuvat, kunnes tyynnyttävät luojansa vihan.

29Tuli ja rakeet, nälkä ja rutto,

kaikki nämä on luotu rangaistukseksi,

30samoin villipedot, skorpionit ja kyyt

ja koston miekka, joka kaataa jumalattomat.

31Kun Herra antaa käskyn, ne riemuitsevat.

Ne odottavat maan päällä, milloin niitä tarvitaan,

ja kun hetki koittaa, ne empimättä tottelevat Herraa.

32Sen tähden olen alusta alkaen pysynyt vakaumuksessani,

ja asiaa tutkittuani olen kirjoittanut tämän:

33

39:33
Sir. 39:16
Minkä Herra on tehnyt, on kaikki hyvää.

Ajallaan hän antaa kaiken tarvittavan.

34

39:34
Sir. 39:21
Ei ole mieltä sanoa: »Tämä on huonompi kuin tuo.»

Kaikki osoittautuu ajallaan hyödylliseksi.

35Laulakaa nyt Herralle koko sydämestänne,

täysin rinnoin ylistäkää hänen nimeään!

40

Ihmisen osa

401

40:1
1. Moos. 3:19,4:1,2,25
Job 7:1–4
Ps. 90:3,10
Työ ja vaiva on luotu ihmisen osaksi,

raskas ies sälytetty Aadamin lasten harteille

siitä päivästä, jona ihminen tulee äitinsä kohdusta,

aina siihen päivään, jona hän palaa maahan,

kaikkien äidin helmaan.

2Jokaista huolettaa, jokaisen sydäntä kalvaa

se, mikä kerran on edessä: kuolinpäivä.

3

40:3–5
Viis. 7:5,6
Se, joka istuu loisteliaalla valtaistuimella,

ei eroa siitä, joka kyyhöttää tomussa ja tuhkassa,

4se, joka kantaa purppuraviittaa ja kruunua,

ei eroa siitä, joka kantaa rohdinpaitaa40:4 Rohdinpaita on karhea pellavapaita..

5Kumpikin tuntee vihaa ja kateutta, huolta ja ahdistusta,

pelkää kuolemaa, on katkera ja riitelee,

ja kun hän yöllä on levossa vuoteellaan,

uni vie hänen mielensä oudoille teille.

6Vain mitättömän hetken hän saa levätä,

ja unessaankin hän kohta ponnistelee kuin päiväsaikaan,

kauhistuu sitä, minkä sielunsa silmillä näkee,

kuin sotilas, joka pakenee taistelusta.

7Viime hetkellä hän herää

ja kummastelee turhaa pelkoaan.

8Kaikkia luotuja ihmisistä eläimiin

ja synnintekijöitä vielä seitsenkertaisesti

9seuraavat kuolema ja veriteot, riita ja miekka,

kärsimys ja nälkä, hävitys ja rutto.

10Kaikki nämä on luotu jumalattomia varten;

juuri heidän vuokseen tuli vedenpaisumus.

11

40:11
Sir. 41:10
1. Moos. 3:19
Saarn. 1:7,3:20,12:7
Kaikki, mikä on maasta, palaa maahan,

mikä on vedestä, palaa mereen.

Katoavat ja kestävät arvot

12Kaikki lahjukset ja vääryydet kitketään pois juurineen,

mutta rehellisyys kestää iäti.

13

40:13
Job 6:15–17
Väärintekijän rikkaus on kuin kuivuva virta,

kuin sateeseen laantuva ukkosen jylinä.

14Antelias ihminen iloitsee,

lainrikkoja joutuu perikatoon.

15

40:15
Sir. 23:25
Job 8:11–13
Viis. 4:3,4
Matt. 13:5,21
Jumalattoman jälkikasvu versoo niukasti;

sen saastuneet juuret ovat jyrkässä kalliossa.

16Jokirantojen ja rantavesien kaislat

tempautuvat pois ennen muita ruohoja.

17Mutta hyvyys on kuin siunattu puutarha

ja armeliaisuus kestää iäti.

18Työ ja kunnon toimeentulo tuovat iloa elämään

mutta eivät vedä vertoja aarteen löytämiselle.

19

40:19
Sir. 26:1
Sananl. 31:10–12
Lapset ja kaupungin rakentaminen pitävät elossa nimen,

mutta enemmän arvostetaan nuhteetonta vaimoa.

20Viini ja soitto ilahduttavat sydäntä

mutta eivät vedä vertoja viisauden rakastamiselle.

21Huilu ja harppu sulostuttavat laulun

mutta eivät vedä vertoja miellyttävälle puheelle.

22Kauneus ja koristeellisuus viehättävät silmää

mutta eivät vedä vertoja vehreälle oraalle.

23Ystävä ja toveri tulevat ajallaan avuksi

mutta eivät vedä vertoja vaimolle.

24

40:24
Sananl. 17:17
Veljet ja tukijat auttavat hädän hetkellä,

mutta paremmin sinua auttavat laupeudentekosi.

25Kulta ja hopea tasoittavat tietä,

mutta enemmän arvostetaan hyvää neuvoa.

26

40:26
Sir. 1:11–30,15:1,19:20,21:6,23:27
Rikkaus ja voima antavat itseluottamusta

mutta eivät vedä vertoja Herran pelolle.

Herraa pelkäävältä ei puutu mitään,

muuta apua hänen ei tarvitse etsiä.

27Herran pelko on kuin siunattu paratiisi,

se suojaa hurskasta paremmin kuin maallinen maine.

Parempi kuolla kuin kerjätä

28Poikani, älä elä kerjuun varassa;

parempi on kuolla kuin kerjätä.

29

40:29
Sir. 29:24
Mies, joka tuijottaa toisten pöytään,

ei elä ihmisen arvoista elämää

vaan tahraa kurkkunsa vierailla ruoilla.

Järkevä ja hyvin kasvatettu mies kavahtaa moista.

30Armopala on häpeämättömän suussa makea

mutta korventaa hänen vatsaansa kuin tuli.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]