Psalmi 74

Jumala, miksi olet hylännyt meidät ainiaaksi?

74¹Asafin virsi.

Jumala, miksi olet hylännyt meidät ainiaaksi,

miksi vihasi hehkuu omaa laumaasi vastaan?

²Muista kansaasi, jonka kauan sitten itsellesi ostit,

jonka lunastit omaksesi,

muista Siionin vuorta, asuinsijaasi.

³Suuntaa askeleesi lohduttomille raunioille:

vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössäsi.

⁴Vihollisesi ovat riehuneet sinun pyhällä paikallasi,

he ovat pystyttäneet sinne omat voitonmerkkinsä.

⁵Kerran he olivat kirveillä kaataneet

vuorten tiheät metsät,

⁶ja nyt he kirvein ja kangin

pirstoivat temppelin puuleikkaukset.

⁷He sytyttivät sinun temppelisi tuleen,

saastuttivat ja hävittivät maan tasalle

sinun nimesi asunnon.

⁸He sanoivat: »Me tuhoamme kaiken»,

ja he polttivat Jumalan pyhäköt koko maasta.

⁹

meillä ei enää ole profeettoja,

ei ketään, joka tietäisi, kuinka kauan tätä jatkuu.

¹⁰Jumala, kuinka kauan vihollinen saa herjata,

saako vihollinen häväistä nimeäsi iäti?

¹¹Miksi pidättelet kättäsi?

Kohota oikea kätesi ja tee hävityksestä loppu!

¹²Jumala, jo ammoisista ajoista

sinä olet ollut kuninkaani,

sinä teet suuria tekoja kaikkialla.

¹³

sinä murskasit merihirviöiden päät.

¹⁴

ja ruhon annoit petojen ruoaksi.

¹⁵

sinä kuivasit ehtymättömät virrat.

¹⁶

olet pannut paikoilleen auringon ja kuun.

¹⁷Sinä olet määrännyt kaikki maan rajat,

sinä olet luonut kesän ja talven.

¹⁸Muista, Herra, että vihollinen on herjannut,

että tuo mieletön kansa on häpäissyt nimeäsi.

¹⁹Älä jätä petojen armoille niitä, jotka sinua ylistävät,

säästä köyhien palvelijoittesi henki.

²⁰Älä unohda liittoasi,

kun väkivalta pesii maan pimennoissa.

²¹Älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta,

kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi.

²²

vie se voittoon!

Muista, että mielettömät pilkkaavat sinua kaiken päivää.

²³Kuule, miten vihollisesi huutavat,

miten vastustajiesi raivo alati yltyy.