Raamattu 1992 (KR92)
72

Psalmi 72

Rukous kuninkaan puolesta

721

72:1,2
Jes. 11:2–5
Salomon psalmi.

Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi,

opeta oikeamielisyys hallitsijalle!

2Hän jakakoon kansallesi oikeutta,

köyhiä palvelijoitasi hän auttakoon,

3niin vuoret kantavat rauhan hedelmää

ja oikeus verhoaa kukkulat.

4Olkoon hänen tuomionsa köyhän turva,

maan vähäiset saakoot hänen apunsa,

ja sortajat hän murskatkoon,

5niin häntä kunnioitetaan polvesta polveen,

niin kauan kuin kiertävät aurinko ja kuu.

6

72:6
Jes. 32:1,2
Olkoon hän kuin sade kuivalle nurmelle,

kuin maahan lankeava kevätsade.

7Kukoistakoon oikeus hänen päivinään,

ja vallitkoon rauhan runsaus,

kunnes kuuta ei enää ole.

8Merestä mereen hän hallitkoon,

suurelta virralta maan ääriin asti.

9Kumartakoot häntä aavikoitten asujat,

hänen edessään viholliset nuolkoot tomua.

10

72:10,11
Matt. 2:11
72:10
Ps. 45:13+
Saakoon hän Tarsisin ja meren saarten lahjat,

Saban ja Seban kuninkaitten verot.

11Kaikki kuninkaat kumartakoot häntä,

ja palvelkoot häntä kaikki kansat,

12sillä hän kuulee köyhän avunhuudot

ja rientää turvattoman auttajaksi.

13Hän säälii kurjaa ja avutonta

ja pelastaa köyhät ahdingosta,

14

72:14
Ps. 9:13Ps. 116:15
lunastaa heidät väkivallan ja sorron alta,

ja jokaisen henki on hänelle kallis.

15

72:15
Ps. 61:7,8
Eläköön hän kauan ja saakoon Saban kultaa.

Rukoilkoon kansa aina hänen puolestaan,

pyytäköön lakkaamatta hänelle siunausta,

16niin maa kasvaa viljaa yltäkylläisesti,

vainiot lainehtivat vuorten harjanteilla asti,

laiho on sankka kuin Libanonin metsä

ja lyhteet lukuisat kuin ruoho maassa.

17Pysyköön hänen nimensä ikuisesti,

muistettakoon se aina auringon alla.

Tuokoon se kaikille siunausta,

ja kansat ylistäkööt hänen onneaan.

18Ylistetty on Herra, Israelin Jumala,

ihmeelliset ovat hänen tekonsa,

ei ole hänelle vertaa!

19

72:19
Jes. 6:3
Ylistetty ikuisesti

hänen nimensä kunnia.

Maa on täynnä hänen kirkkauttaan.

Aamen, Aamen.

20Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät tähän.

73

Kolmas kirja

73—89

Psalmi 73

Onneni on olla lähellä Jumalaa

731Asafin psalmi.

Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille,

kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!

2Minä olin vähällä horjahtaa,

jalkani melkein pettivät.

3

73:3
Job 12:6+
Minä kadehdin jumalattomia,

kun näin heidän menestyvän.

4Heillä ei ole ikinä vaivoja,

he ovat terveitä ja lihavia.

5He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset,

eikä heitä toisten tavoin kuriteta.

6Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa

ja väkivalta on viittana heidän yllään.

7Pahuus pursuaa heidän sisimmästään,

heidän sydämensä on tulvillaan juonia.

8He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti,

häikäilemättä he sortavat avutonta.

9Heidän puheensa uhmaavat taivasta,

heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.

10Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa,

särpii suun täydeltä heidän sanojaan!

11He sanovat: »Miten Jumala tämän saisi selville?

Ei Korkein mitään tiedä.»

12Sellaisia ovat jumalattomat,

kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.

13

73:13
5. Moos. 21:6+
Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana

ja käteni viattomina?

14Minua kuritetaan kaiken päivää,

minä saan kärsiä joka aamu.

15Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua»,

pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.

16Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän,

mutta se oli minulle liian vaikeaa.

17Viimein tulin Jumalan pyhäkköön

ja tajusin, miten jumalattomien käy.

18Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle,

he putoavat pettävään kuoppaan.

19Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon,

heidän loppunsa on kauhea.

20

73:20
Job 20:8
Herra, kun sinä nouset,

he ovat pelkkää tyhjää,

kuin unikuva, joka herätessä katoaa.

21Sydämeni oli katkera,

sieluuni pisti.

22Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla,

olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.

23Kuitenkin minä saan aina olla luonasi,

sinä pidät kädestäni kiinni.

24Sinä johdatat minua tahtosi mukaan,

ja viimein sinä nostat minut kunniaan.

25Taivaassa minulla on sinut,

sinä olet ainoa turvani maan päällä.

26

73:26
Ps. 16:5+
Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy,

Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.

27Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät.

Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.

28Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa,

minä turvaan Herraan, Jumalaani,

ja kerron kaikista hänen teoistaan.

74

Psalmi 74

Jumala, miksi olet hylännyt meidät ainiaaksi?

741Asafin virsi.

Jumala, miksi olet hylännyt meidät ainiaaksi,

miksi vihasi hehkuu omaa laumaasi vastaan?

2Muista kansaasi, jonka kauan sitten itsellesi ostit,

jonka lunastit omaksesi,

muista Siionin vuorta, asuinsijaasi.

3Suuntaa askeleesi lohduttomille raunioille:

vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössäsi.

4Vihollisesi ovat riehuneet sinun pyhällä paikallasi,

he ovat pystyttäneet sinne omat voitonmerkkinsä.

5Kerran he olivat kirveillä kaataneet

vuorten tiheät metsät,

6ja nyt he kirvein ja kangin

pirstoivat temppelin puuleikkaukset.

7He sytyttivät sinun temppelisi tuleen,

saastuttivat ja hävittivät maan tasalle

sinun nimesi asunnon.

8He sanoivat: »Me tuhoamme kaiken»,

ja he polttivat Jumalan pyhäköt koko maasta.

9

74:9
1. Sam. 3:1+
Emme ole enää nähneet ennusmerkkejä,

meillä ei enää ole profeettoja,

ei ketään, joka tietäisi, kuinka kauan tätä jatkuu.

10Jumala, kuinka kauan vihollinen saa herjata,

saako vihollinen häväistä nimeäsi iäti?

11Miksi pidättelet kättäsi?

Kohota oikea kätesi ja tee hävityksestä loppu!

12Jumala, jo ammoisista ajoista

sinä olet ollut kuninkaani,

sinä teet suuria tekoja kaikkialla.

13

74:13
2. Moos. 14:21
Jes. 51:9,10
Sinä hämmensit voimallasi meren,

sinä murskasit merihirviöiden päät.

14

74:14
Jes. 27:1
Itsensä Leviatanin päät sinä musersit

ja ruhon annoit petojen ruoaksi.

15

74:15
2. Moos. 17:6
4. Moos. 20:11
Joos. 3:16
Sinä puhkaisit kuohumaan lähteet ja purot,

sinä kuivasit ehtymättömät virrat.

16

74:16
1. Moos. 1:14–18
Ps. 136:7–9
Sinun on päivä ja sinun on yö,

olet pannut paikoilleen auringon ja kuun.

17Sinä olet määrännyt kaikki maan rajat,

sinä olet luonut kesän ja talven.

18Muista, Herra, että vihollinen on herjannut,

että tuo mieletön kansa on häpäissyt nimeäsi.

19Älä jätä petojen armoille niitä, jotka sinua ylistävät,

säästä köyhien palvelijoittesi henki.

20Älä unohda liittoasi,

kun väkivalta pesii maan pimennoissa.

21Älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta,

kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi.

22

74:22
Ps. 9:20
Nouse, Jumala! Tämä on sinun asiasi,

vie se voittoon!

Muista, että mielettömät pilkkaavat sinua kaiken päivää.

23Kuule, miten vihollisesi huutavat,

miten vastustajiesi raivo alati yltyy.