Raamattu 1992 (KR92)
71

Psalmi 71

Vanhuksen rukous

711Herra, sinuun minä turvaan.

Älä milloinkaan hylkää minua.

2Sinä olet vanhurskas,

pelasta minut, vapahda minut!

Kuule minun pyyntöni ja auta minua.

3Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta.

Sinä, joka tahdot pelastaa minut,

sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani.

4Jumala, pelasta minut pahojen käsistä,

riistäjien ja sortajien vallasta.

5Sinä olet minun toivoni, Herra,

Herra, minun turvani nuoruudesta asti.

6Syntymästäni saakka olet ollut tukeni,

siitä saakka kun kohdusta minut päästit.

Sinulle minä aina laulan ylistystä.

7Monelle olen ollut ihmetyksen aihe,

mutta sinä olet luja turvani.

8Siksi minun suuni tulvii kiitosta

ja alati ylistää ihanuuttasi.

9Älä hylkää minua nyt vanhuuden päivinä,

älä jätä, kun voimani uupuvat.

10Minun viholliseni väijyvät minua

ja pitävät keskenään neuvoa sanoen:

11»Jumala ei ole enää hänen kanssaan,

käykää häneen kiinni, ei häntä kukaan auta.»

12Jumala, älä ole kaukana!

Jumala, riennä minua auttamaan.

13Joutukoot häpeään ja häviöön minun vainoojani,

kohdatkoon iva ja pilkka minun ahdistajiani!

14Minä en luovu toivostani

enkä lakkaa sinua ylistämästä.

15Minä julistan uskollista hyvyyttäsi

ja alati sinun apusi runsautta,

jonka mittaa ja määrää en tiedä.

16Herra, minun Jumalani,

minä kerron sinun voimateoistasi

ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.

17Jumala, sinä olit opastajani

jo kun olin nuori,

ja tähän päivään asti

olen saanut kertoa ihmeistäsi.

18Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen,

älä hylkää minua, Jumala.

Minä julistan tuleville polville

kätesi mahtia ja tekojesi suuruutta.

19Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi

ja suuret ovat tekosi.

Jumala, kuka on sinun vertaisesi?

20Sinä olet antanut vaikeita vuosia

ja monia ahdistuksen aikoja,

mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut,

syvyyksistä sinä minut nostat.

21Kohota minut takaisin kunniaan

ja lohduta minua jälleen,

22niin lyyrani sävelin saan ylistää

sinun totuuttasi, Jumala,

ja harppuni kielillä kiittää sinua,

Israelin Pyhä!

23Minun huuleni avautuvat ilohuutoon.

Minä laulan sinulle kiitosta,

koska sinä lunastit minut.

24Lakkaamatta minun kieleni

kertoo vanhurskaudestasi.

Minun ahdistajieni osaksi

tuli häväistys ja pilkka.

72

Psalmi 72

Rukous kuninkaan puolesta

721

72:1,2
Jes. 11:2–5
Salomon psalmi.

Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi,

opeta oikeamielisyys hallitsijalle!

2Hän jakakoon kansallesi oikeutta,

köyhiä palvelijoitasi hän auttakoon,

3niin vuoret kantavat rauhan hedelmää

ja oikeus verhoaa kukkulat.

4Olkoon hänen tuomionsa köyhän turva,

maan vähäiset saakoot hänen apunsa,

ja sortajat hän murskatkoon,

5niin häntä kunnioitetaan polvesta polveen,

niin kauan kuin kiertävät aurinko ja kuu.

6

72:6
Jes. 32:1,2
Olkoon hän kuin sade kuivalle nurmelle,

kuin maahan lankeava kevätsade.

7Kukoistakoon oikeus hänen päivinään,

ja vallitkoon rauhan runsaus,

kunnes kuuta ei enää ole.

8Merestä mereen hän hallitkoon,

suurelta virralta maan ääriin asti.

9Kumartakoot häntä aavikoitten asujat,

hänen edessään viholliset nuolkoot tomua.

10

72:10,11
Matt. 2:11
72:10
Ps. 45:13+
Saakoon hän Tarsisin ja meren saarten lahjat,

Saban ja Seban kuninkaitten verot.

11Kaikki kuninkaat kumartakoot häntä,

ja palvelkoot häntä kaikki kansat,

12sillä hän kuulee köyhän avunhuudot

ja rientää turvattoman auttajaksi.

13Hän säälii kurjaa ja avutonta

ja pelastaa köyhät ahdingosta,

14

72:14
Ps. 9:13Ps. 116:15
lunastaa heidät väkivallan ja sorron alta,

ja jokaisen henki on hänelle kallis.

15

72:15
Ps. 61:7,8
Eläköön hän kauan ja saakoon Saban kultaa.

Rukoilkoon kansa aina hänen puolestaan,

pyytäköön lakkaamatta hänelle siunausta,

16niin maa kasvaa viljaa yltäkylläisesti,

vainiot lainehtivat vuorten harjanteilla asti,

laiho on sankka kuin Libanonin metsä

ja lyhteet lukuisat kuin ruoho maassa.

17Pysyköön hänen nimensä ikuisesti,

muistettakoon se aina auringon alla.

Tuokoon se kaikille siunausta,

ja kansat ylistäkööt hänen onneaan.

18Ylistetty on Herra, Israelin Jumala,

ihmeelliset ovat hänen tekonsa,

ei ole hänelle vertaa!

19

72:19
Jes. 6:3
Ylistetty ikuisesti

hänen nimensä kunnia.

Maa on täynnä hänen kirkkauttaan.

Aamen, Aamen.

20Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät tähän.

73

Kolmas kirja

73—89

Psalmi 73

Onneni on olla lähellä Jumalaa

731Asafin psalmi.

Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille,

kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!

2Minä olin vähällä horjahtaa,

jalkani melkein pettivät.

3

73:3
Job 12:6+
Minä kadehdin jumalattomia,

kun näin heidän menestyvän.

4Heillä ei ole ikinä vaivoja,

he ovat terveitä ja lihavia.

5He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset,

eikä heitä toisten tavoin kuriteta.

6Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa

ja väkivalta on viittana heidän yllään.

7Pahuus pursuaa heidän sisimmästään,

heidän sydämensä on tulvillaan juonia.

8He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti,

häikäilemättä he sortavat avutonta.

9Heidän puheensa uhmaavat taivasta,

heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.

10Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa,

särpii suun täydeltä heidän sanojaan!

11He sanovat: »Miten Jumala tämän saisi selville?

Ei Korkein mitään tiedä.»

12Sellaisia ovat jumalattomat,

kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.

13

73:13
5. Moos. 21:6+
Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana

ja käteni viattomina?

14Minua kuritetaan kaiken päivää,

minä saan kärsiä joka aamu.

15Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua»,

pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.

16Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän,

mutta se oli minulle liian vaikeaa.

17Viimein tulin Jumalan pyhäkköön

ja tajusin, miten jumalattomien käy.

18Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle,

he putoavat pettävään kuoppaan.

19Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon,

heidän loppunsa on kauhea.

20

73:20
Job 20:8
Herra, kun sinä nouset,

he ovat pelkkää tyhjää,

kuin unikuva, joka herätessä katoaa.

21Sydämeni oli katkera,

sieluuni pisti.

22Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla,

olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.

23Kuitenkin minä saan aina olla luonasi,

sinä pidät kädestäni kiinni.

24Sinä johdatat minua tahtosi mukaan,

ja viimein sinä nostat minut kunniaan.

25Taivaassa minulla on sinut,

sinä olet ainoa turvani maan päällä.

26

73:26
Ps. 16:5+
Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy,

Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.

27Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät.

Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.

28Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa,

minä turvaan Herraan, Jumalaani,

ja kerron kaikista hänen teoistaan.