Psalmi 69

Sinun takiasi olen joutunut häväistyksi

69¹Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin »Liljat». Daavidin psalmi.

²Pelasta minut, Jumala!

Vesi on noussut kaulaani saakka.

³Olen vajonnut pohjattomaan liejuun,

jalkani ei tavoita lujaa maata.

Olen joutunut vetten syvyyksiin,

pyörre tempaa minut mukaansa.

⁴

kurkkuni on käheä.

Silmäni hämärtyivät,

kun odotin sinua, Jumala.

⁵

on niitä, jotka minua syyttä vihaavat.

Vahvoja he ovat,

nuo, jotka tahtovat tuhota minut.

Syyttä he ovat minun vihamiehiäni.

Kuinka voisin palauttaa sellaista,

mitä en ole varastanut?

⁶Jumala, sinä tunnet erehdykseni,

rikkomukseni eivät pysy sinulta salassa.

⁷Herrani, Herra Sebaot!

Älköön minun takiani joutuko häpeään

kukaan, joka odottaa sinua.

Israelin Jumala!

Älköön minun takiani joutuko pilkattavaksi

kukaan, joka etsii sinua.

⁸

häpeän puna peittää kasvoni.

⁹

äitini pojat eivät minua tunne.

¹⁰

ja minuun sattuu niiden pilkka,

jotka pilkkaavat sinua.

¹¹Minä itkin ja paastosin,

mutta siitäkin koitui minulle vain häpeää.

¹²Minä pukeuduin karkeaan kankaaseen,

mutta minusta tuli vain pilkkalaulun aihe.

¹³Missä ihmiset kokoontuvat, siellä puhutaan minusta.

Missä olutta juodaan, siellä lauletaan minusta.

¹⁴Minä rukoilen sinua, Herra.

Kunpa tämä hetki olisi otollinen.

Jumala, vastaa minulle!

Onhan hyvyytesi suuri ja apusi varma.

¹⁵Pelasta minut, etten vajoaisi liejuun,

pelasta minut vihollisteni käsistä ja vetten syvyyksistä.

¹⁶Älä anna pyörteen temmata minua mukaansa,

syvyyden nielaista minua,

älä anna kuilun sulkeutua pääni päällä.

¹⁷Vastaa minulle, Herra! Sinä olet uskollinen,

katso puoleeni, sinä armollinen.

¹⁸Älä kätke kasvojasi palvelijaltasi.

Minä olen ahdingossa,

vastaa jo minulle!

¹⁹Tule luokseni, lunasta minut,

osta minut vapaaksi vihollisteni nähden.

²⁰Sinä näet kaikki ahdistajani,

sinä tiedät, että olen kärsinyt

häväistystä, herjaa ja pilkkaa.

²¹Häpeä on murtanut sydämeni,

haavani ei parane.

Turhaan minä odotin sääliä,

kukaan ei minua lohduttanut.

²²

janooni he juottivat etikkaa.

²³

ja uhrijuhlansa onnettomuudeksi!

²⁴Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi,

tee heidän jalkansa heikoiksi.

²⁵Vuodata heidän päälleen kiivautesi malja,

sinun vihasi hehku kohdatkoon heidät.

²⁶

älköön kukaan asuko heidän teltoissaan.

²⁷He ovat vainonneet sitä, jota sinä olet lyönyt,

lisänneet sen tuskaa, jota sinä olet haavoittanut.

²⁸Pane heille syyllisyyttä syyllisyyden päälle,

torju heidät luotasi.

²⁹

älköön heidän nimeään merkittäkö vanhurskaiden joukkoon.

³⁰Minä olen kurja ja kipua täynnä,

mutta sinä, Jumala, autat minut turvaan.

³¹

kunnioitan sitä kiitoksin.

³²Miellyttäköön kiitokseni Herraa enemmän kuin uhrihärkä,

enemmän kuin sarvipää ja halkisorkkainen sonni.

³³Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat,

niiden mieli virvoittuu, jotka etsivät Jumalaa,

³⁴sillä Herra kuulee köyhien rukouksen

eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa.

³⁵Taivas ja maa ylistäkööt häntä,

meret ja kaikki, mikä niissä liikkuu.

³⁶Jumala pelastaa Siionin

ja rakentaa Juudan kaupungit.

Hänen kansansa saa asua siellä,

se ottaa maan omakseen.

³⁷Hänen palvelijoittensa jälkeläiset perivät sen,

ja ne, jotka rakastavat hänen nimeään,

saavat asua siellä.

Psalmi 70

Herra, riennä avukseni!

70¹Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Lauletaan muistutusuhria uhrattaessa.

²Jumala, pelasta minut,

Herra, riennä avukseni!

³Pilkka ja häpeä niille,

jotka väijyvät henkeäni!

Perääntykööt lyötyinä kaikki,

jotka tahtovat minulle pahaa.

⁴Kääntykööt häpeissään takaisin

ne, jotka ilkkuvat: »Siitä sait!»

⁵Mutta ne, jotka kysyvät tahtoasi,

iloitkoot ja riemuitkoot sinusta.

Ne, jotka panevat toivonsa sinuun,

saakoot aina sanoa: »Suuri on Jumala!»

⁶Minä olen köyhä ja avuton,

Jumala, riennä avukseni.

Sinä olet minun apuni ja pelastajani,

Herra, älä viivy!

Psalmi 71

Vanhuksen rukous

71¹Herra, sinuun minä turvaan.

Älä milloinkaan hylkää minua.

²Sinä olet vanhurskas,

pelasta minut, vapahda minut!

Kuule minun pyyntöni ja auta minua.

³Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta.

Sinä, joka tahdot pelastaa minut,

sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani.

⁴Jumala, pelasta minut pahojen käsistä,

riistäjien ja sortajien vallasta.

⁵Sinä olet minun toivoni, Herra,

Herra, minun turvani nuoruudesta asti.

⁶Syntymästäni saakka olet ollut tukeni,

siitä saakka kun kohdusta minut päästit.

Sinulle minä aina laulan ylistystä.

⁷Monelle olen ollut ihmetyksen aihe,

mutta sinä olet luja turvani.

⁸Siksi minun suuni tulvii kiitosta

ja alati ylistää ihanuuttasi.

⁹Älä hylkää minua nyt vanhuuden päivinä,

älä jätä, kun voimani uupuvat.

¹⁰Minun viholliseni väijyvät minua

ja pitävät keskenään neuvoa sanoen:

¹¹»Jumala ei ole enää hänen kanssaan,

käykää häneen kiinni, ei häntä kukaan auta.»

¹²Jumala, älä ole kaukana!

Jumala, riennä minua auttamaan.

¹³Joutukoot häpeään ja häviöön minun vainoojani,

kohdatkoon iva ja pilkka minun ahdistajiani!

¹⁴Minä en luovu toivostani

enkä lakkaa sinua ylistämästä.

¹⁵Minä julistan uskollista hyvyyttäsi

ja alati sinun apusi runsautta,

jonka mittaa ja määrää en tiedä.

¹⁶Herra, minun Jumalani,

minä kerron sinun voimateoistasi

ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.

¹⁷Jumala, sinä olit opastajani

jo kun olin nuori,

ja tähän päivään asti

olen saanut kertoa ihmeistäsi.

¹⁸Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen,

älä hylkää minua, Jumala.

Minä julistan tuleville polville

kätesi mahtia ja tekojesi suuruutta.

¹⁹Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi

ja suuret ovat tekosi.

Jumala, kuka on sinun vertaisesi?

²⁰Sinä olet antanut vaikeita vuosia

ja monia ahdistuksen aikoja,

mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut,

syvyyksistä sinä minut nostat.

²¹Kohota minut takaisin kunniaan

ja lohduta minua jälleen,

²²niin lyyrani sävelin saan ylistää

sinun totuuttasi, Jumala,

ja harppuni kielillä kiittää sinua,

Israelin Pyhä!

²³Minun huuleni avautuvat ilohuutoon.

Minä laulan sinulle kiitosta,

koska sinä lunastit minut.

²⁴Lakkaamatta minun kieleni

kertoo vanhurskaudestasi.

Minun ahdistajieni osaksi

tuli häväistys ja pilkka.