Raamattu 1992 (KR92)
48

Psalmi 48

Siion on Jumalan kaupunki

481Laulu, korahilaisten psalmi.

2

48:2,3
Ps. 50:2
48:2
Ps. 2:6
Suuri on Herra, ylistäkää häntä!

Hän asuu omassa kaupungissaan, pyhällä vuorellaan.

3

48:3
Jes. 14:13Matt. 5:35
Se kohoaa korkealle,

se on koko maan ilo.

Siion on kuin pohjoinen vuori,

se on suuren kuninkaan kaupunki.

4Jumala asuu sen palatseissa,

hän on sen vahva turva.

5

48:5–8
2. Aik. 20:1–30
Kuninkaat kokoontuivat yhteen

ja hyökkäsivät Siionia vastaan.

6Mutta he hämmästyivät sitä minkä näkivät,

kauhistuivat ja ryntäsivät pakoon.

7Pelko iski heihin,

niin kuin tuska iskee synnyttäjään,

8niin kuin itätuuli,

kun se murskaa Tarsisin-laivat.

9Mistä ennen olimme kuulleet,

sen omin silmin näimme

Herran Sebaotin, meidän Jumalamme, kaupungissa:

Jumala pitää sen lujana ikuisesti. (sela)

10Jumala, me kerromme temppelissä

sinun armollisista teoistasi.

11Jumala, maan ääriin saakka

kiiriköön sinun nimesi,

kaikukoon ylistyksesi!

Sinun kätesi on hyvyyttä täynnä.

12Iloitkoon Siionin vuori, riemuitkoot Juudan kaupungit,

sillä sinun tuomiosi ovat oikeat.

13Lähtekää, kulkekaa Siionin ympäri,

laskekaa sen tornit.

14Katsokaa sen muureja,

tutkikaa sen palatseja,

niin että voitte kertoa

tuleville polville:

15Suuri on Jumala!

Hän on Jumalamme ajasta aikaan.

Hän johdattaa meitä ainiaan.

49

Psalmi 49

Rikaskaan ei elä ikuisesti

491Laulunjohtajalle. Korahilaisten psalmi.

2Kuulkaa tämä, kaikki kansat,

kuunnelkaa, maan asukkaat,

3niin alhaiset kuin ylhäiset,

rikas ja köyhä yhtä lailla!

4Suuni puhuu tiedon sanoja,

sydämeni pohtii viisautta.

5Minä tahdon tutkistella mietelauseita,

ratkoa arvoituksia lyyraa soittaen.

6Miksi pelkäisin pahana päivänä,

kun petturien kavaluus saartaa minut?

7

49:7
Job 31:24,25+
He luottavat rikkauteensa,

kerskailevat suurella omaisuudellaan.

8Mutta henkeään ihminen ei voi lunastaa,

ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa.

9

49:9
Mark. 8:37
Elämän lunnaat ovat liian kalliit,

ne jäävät iäksi maksamatta.

10Ei ihminen elä ikuisesti,

ei hän vältä hautaa.

11

49:11
Saarn. 2:16Ps. 39:7+
Viisaatkin kuolevat, se on nähty,

yhtä lailla kuin tyhmät ja typerät.

Heidän omaisuutensa jää muille.

12Hauta on ikuisesti heidän kotinsa,

heidän asuntonsa ajasta aikaan,

vaikka he eläessään omistivat maat ja mannut.

13

49:13
Saarn. 3:19
Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen,

eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.

14Tämä on heidän tiensä, mielettömien tie,

ja yhä uudet ihmiset mieltyvät heidän puheisiinsa. (sela)

15Kuin lammaslauma he vaipuvat tuonelaan,

kuolema paimentaa heitä siellä.

Jo seuraavana päivänä

oikeamieliset kulkevat heidän ylitseen.

Tuonela on heidän asuinsijansa,

se kuihduttaa heidät.49:14,15 Alkuteksti on erityisen vaikeatulkintainen.

16Mutta Jumala lunastaa minut,

hän tempaa minut tuonelan otteesta. (sela)

17Älä kadehdi, kun joku rikastuu,

kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta.

18

49:18
Job 1:21
Saarn. 5:14
1. Tim. 6:7
Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään,

hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan.

19Vaikka hän eläessään ihastelee osaansa

ja toiset kiittävät hänen menestystään,

20hänen täytyy mennä isiensä luo,

paikkaan, jossa ei valoa nähdä.

21Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen,

eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.

50

Psalmi 50

Mitä Herra liitossaan vaatii

501Asafin psalmi.

Jumala, Herra Jumala, on puhunut

ja kutsunut koolle koko maanpiirin,

idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka.

2

50:2
Ps. 48:2,3Ps. 80:2
Siionista, täydellisen kauniista,

Jumala ilmestyy kirkkaudessaan.

3

50:3
Ps. 18:9+
Meidän Jumalamme tulee, hän ei enää vaikene.

Tuhon tuli kulkee hänen edellään,

myrsky raivoaa hänen ympärillään.

4Hän kutsuu todistajikseen taivaan ja maan,

hän vaatii kansansa tilille.

5»Kootkaa luokseni kaikki minun palvelijani,

jotka ovat uhrein tehneet kanssani liiton.»

6

50:6
Ps. 19:2+
Taivaat julistavat Jumalan vanhurskautta.

Hän on oikeuden Jumala. (sela)

7

50:7
2. Moos. 20:2
5. Moos. 5:6
»Kuule, kansani, mitä sinulle puhun,

kuule, Israel, mitä sinulta liitossani vaadin!

Minä olen Herra, sinun Jumalasi.

8

50:8–15
1. Sam. 15:22+
En nuhtele sinua uhriesi tähden,

sillä polttouhrisi ovat aina edessäni.

9En vaadi härkää talostasi,

en vuohia tarhoistasi,

10sillä minun ovat kaikki metsän eläimet,

kaikki eläimet tuhansilla vuorilla.

11Minun ovat kaikki vuorten linnut

ja laaksojen moninaiset eläimet.

12

50:12
Ps. 24:1+
Jos minun olisi nälkä, en sanoisi sitä sinulle,

sillä minun on koko maanpiiri, kaikki mitä on.

13Söisinkö härkien lihaa,

joisinko vuohien verta?

14

50:14
Ps. 22:26+
Anna Jumalalle uhriksi kiitos,

täytä lupauksesi Korkeimmalle.

15Huuda minua avuksi hädän päivänä!

Minä pelastan sinut,

ja sinä kunnioitat minua.»

16Jumalattomalle Jumala sanoo:

»Miten sinä voit kertoa käskyistäni,

kuinka uskallat puhua minun liitostani,

17sinä, joka et ota vastaan ojennusta

vaan heität käskyni selkäsi taakse?

18Jos näet varkaan, otat hänet ystäväksi,

pidät yhtä avionrikkojien kanssa.

19Sinä annat suusi puhua pahaa,

kielesi punoa petosta.

20Sinä istut ja puhut pahaa veljestäsi,

panettelet oman äitisi poikaa.

21Pysyisinkö hiljaa, kun sinä teet noin?

Sinä luulet, että minä olen sinun kaltaisesi.

Mutta minä panen sinut vastaamaan teoistasi,

asetan sinut tuomiolle.

22Ymmärtäkää tämä, te jotka unohdatte Jumalan!

Muuten minä raatelen teidät,

eikä pelastajaa ole.

23

50:23
Ps. 91:16
Luuk. 2:30
Joka uhraa kiitosta, se kunnioittaa minua.

Joka pysyy oikealla tiellä,

saa nähdä, kuinka Jumala pelastaa.»