Raamattu 1992 (KR92)
38

Psalmi 38

Kärsivän rukous

381Daavidin psalmi. Lauletaan muistutusuhria uhrattaessa.

2Herra, älä rankaise minua vihassasi,

älä kiivaudessasi minua kurita!

3

38:3
5. Moos. 32:23+
Sinun nuolesi ovat tunkeutuneet minuun,

sinun kätesi on painanut minut maahan.

4Ruumiissani ei ole tervettä paikkaa,

koska sinä olet minuun vihastunut.

Pahojen tekojeni tähden

eivät jäseneni saa rauhaa.

5Syntieni kuorma käy yli voimieni,

se on raskas taakka,

raskaampi kuin jaksan kantaa.

6Minun haavani märkivät ja löyhkäävät

– se on mielettömyyteni syytä.

7Olen painunut kumaraan, vääntynyt vääräksi.

Aamusta iltaan minä kuljen surusta synkkänä.

8Lanteeni ovat tulessa,

ruumiissani ei ole tervettä paikkaa.

9Olen lopussa, rikki lyöty,

sydämeni huutaa tuskasta.

10Herra, sinä tiedät, mitä minä kaipaan,

huokaukseni ovat tulleet sinun korviisi.

11Sydämeni värisee, voimani hupenevat,

silmieni valo sammuu.

12

38:12
Job 19:13–20+
Ystäväni ja naapurini karttavat minua

onnettomuuteni tähden,

omaiseni pysyvät loitolla.

13Minun henkeäni uhataan

ja minulle viritetään ansoja.

Vihamieheni suunnittelevat pahaa

ja syytävät uhkauksiaan.

He punovat kavalia juonia kaiken aikaa.

14Minä olen kuin kuuro – en kuule mitään,

olen kuin mykkä – en suutani avaa.

15Minä en enää mitään ymmärrä,

en voi sanoa sanaakaan vastaan.

16Herra, sinun apuasi minä odotan.

Herra, minun Jumalani, sinä vastaat minulle.

17Minä pyydän: älä anna vihamiesteni iloita,

älä anna heidän ilkkua, kun jalkani horjuu!

18Minä olen luhistumisen partaalla,

tuskani ei hetkeksikään hellitä.

19Minä tunnustan rikkomukseni,

olen murheellinen syntieni tähden.

20Mutta vihamieheni ovat voimissaan,

monet vihaavat minua ilman syytä.

21He palkitsevat hyvän pahalla,

syyttävät minua,

vaikka olen tahtonut heille hyvää.

22Herra, älä hylkää minua!

Jumalani, älä ole niin kaukana!

23Riennä auttamaan,

Herra, minun pelastajani!

39

Psalmi 39

Elämän katoavaisuus

391Laulunjohtajalle. Jedutunin mukaan. Daavidin psalmi.

2

39:2
Ps. 34:14+
Minä ajattelin: »Olen varuillani,

etten syyllisty puheissani syntiin.

Minä sinetöin suuni, pysyn vaiti,

kun jumalattomia on paikalla.»

3Niin minä pidin suuni kiinni, olin mykkänä,

minä vaikenin, mutta turhaan:

tuskani vain yltyi.

4Sydämeni oli kuin tulessa,

huokaukseni olivat kuumat kuin liekki.

Minun täytyi avata suuni ja puhua.

5Herra, anna minun muistaa,

että elämäni päättyy,

että päivilleni on pantu määrä.

Opeta minua ymmärtämään,

kuinka katoavainen minä olen!

6

39:6
Ps. 62:10,144:4
Jaak. 4:14
Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle,

elämäni on sinun silmissäsi

kuin ohikiitävä hetki.

Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset,

kaikki tyynni. (sela)

7

39:7
Ps. 49:11
Saarn. 2:18
Sir. 14:4
Luuk. 12:20
Ihminen tulee ja menee,

katoaa kuin varjo.

Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta,

ei hän tiedä, kenen käsiin se joutuu.

8Herra, onko minulla vielä toivoa?

Kaikki on sinun varassasi.

9Päästä minut kaikista synneistäni,

älä anna minun joutua houkkien häväistäväksi.

10Minä olen nyt vaiti, en avaa suutani,

sillä sinulta tulee kaikki.

11Ota vitsauksesi minun päältäni,

en kestä enää kätesi iskuja.

12Kun sinä kuritat ja rankaiset ihmistä

hänen syntiensä vuoksi,

sinä teet lopun hänen kukoistuksestaan,

niin kuin koi tuhoaa vaatteen.

Vain tuulenhenkäys ovat kaikki ihmiset! (sela)

13Kuule rukoukseni, Herra,

ota vastaan avunhuutoni.

Älä ole kuuro minun itkulleni!

Minä olen muukalainen, etsin sinulta turvaa,

olen koditon niin kuin olivat isänikin.

14Käännä pois syyttävä katseesi,

jotta saisin jälleen iloita,

ennen kuin menen pois

eikä minua enää ole.

40

Psalmi 40

Herra kuulee huutoni

401Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.

2Hartaasti minä odotin Herraa,

ja hän kumartui minun puoleeni

ja kuuli huutoni.

3Hän veti minut ylös syvästä kuopasta,

upottavasta liejusta.

Hän nosti minut kalliolle,

antoi lujan pohjan askelteni alle.

4

40:4
Ps. 33:3+
Hän antoi suuhuni uuden virren,

kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi.

Tämän kuulevat monet, tuntevat pyhää pelkoa

ja turvaavat Herraan.

5Hyvä on sen osa,

joka luottaa Herraan,

ei etsi apua pahan voimilta

eikä käänny niiden puoleen,

jotka valhetta palvelevat.

6Herra, minun Jumalani,

kukaan ei ole sinun vertaisesi!

Sinä olet tehnyt suuria tekoja,

sinä ajattelet meidän parastamme.

Minä haluan kertoa teoistasi –

niitä on enemmän kuin voin luetella.

7

40:7–9
Hepr. 10:5–71. Sam. 15:22+
Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua,

polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä,

mutta sinä teit minulle kuulevat korvat.

8Siksi minä sanoin:

»Nyt olen tullut, Herra.

Kirjaan on kirjoitettu,

mitä minun pitää tehdä.

9

40:9
Jer. 31:33
Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi,

sinun lakisi on minun sydämessäni.»

10

40:10,11
Ps. 22:23
Minä julistan sinun vanhurskauttasi

temppeliin kokoontuneelle kansalle,

en lakkaa siitä puhumasta.

Herra, sinä tiedät sen!

11Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani,

olen puhunut sinun uskollisuudestasi

ja pelastusteoistasi.

En ole salannut juhlakansalta,

kuinka hyvä ja uskollinen sinä olet ollut.

12Herra, ethän ota minulta pois armoasi!

Sinun hyvyytesi ja uskollisuutesi

varjelkoon minua aina.

13Onnettomuudet saartavat minut,

niitä on lukematon määrä!

Syntini ovat minut vanginneet,

vieneet silmieni valon,

niitä on enemmän

kuin hiuksia päässäni,

rohkeuteni on kadonnut.

14Herra, ole armollinen, pelasta minut!

Herra, riennä avukseni!

15Pilkka ja häpeä niille,

jotka väijyvät henkeäni!

Perääntykööt lyötyinä kaikki,

jotka tahtovat minulle pahaa.

16Kauhistukoot onnettomuuttaan

ne, jotka ilkkuvat minulle: »Siitä sait!»

17Mutta ne, jotka kysyvät tahtoasi,

iloitkoot ja riemuitkoot sinusta.

Ne, jotka panevat toivonsa sinuun,

saakoot aina sanoa: »Suuri on Herra!»

18Minä olen köyhä ja avuton,

mutta sinä, Herra, pidät minusta huolen.

Sinä olet apuni ja pelastajani.

Jumalani, älä viivy!