Raamattu 1992 (KR92)
37

Psalmi 37Psalmi 37*: Psalmi on alkutekstissä ns. alfabeettinen psalmi, ks. Ps. 9.

Vanhurskaat perivät maan

371Daavidin psalmi.

Älä kiivastu pahantekijöille,

älä kadehdi väärintekijöitä.

2He kuihtuvat hetkessä niin kuin ruoho,

lakastuvat kuin kedon vehreys.

3Luota Herraan ja tee hyvää,

niin saat asua maassasi,

turvallisilla laidunmailla.

4Saat nauttia Herran hyvyyttä,

hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo.

5

37:5
Ps. 22:9
Anna tiesi Herran haltuun,

turvaa häneen.

Hän pitää sinusta huolen!

6Hän antaa syyttömyytesi käydä esiin

kirkkaana kuin aamun valo.

Sinun oikeutesi loistaa kuin keskipäivän aurinko.

7Ole ääneti Herran edessä,

odota hänen apuaan!

Älä kadehdi sitä, joka menestyy elämässään,

sitä, jonka kaikki juonet onnistuvat.

8Malta mielesi, hillitse vihasi!

Älä kiivastu –

se johtaa vain pahaan!

9Väärintekijät joutuvat tuhoon,

mutta ne, jotka panevat toivonsa Herraan,

saavat periä maan.

10Vielä hetki –

ja jumalatonta ei enää ole!

Sinä katsot hänen asuinpaikkaansa –

se on tyhjä!

11

37:11
Matt. 5:5
Mutta nöyrät perivät maan,

he saavat osakseen onnen ja rauhan.

12Jumalaton punoo juonia vanhurskasta vastaan

ja irvistelee hänelle vasten kasvoja.

13

37:13
Ps. 2:4
Herra nauraa jumalattomalle,

hän tietää, että tilinteon päivä tulee.

14Jumalattomat paljastavat miekkansa,

jännittävät jousensa

kaataakseen köyhän ja avuttoman,

surmatakseen suoran tien kulkijat.

15Mutta heidän miekkansa osuu heidän omaan sydämeensä

ja heidän jousensa särkyy.

16Vanhurskaalla on enemmän iloa vähistä varoistaan

kuin jumalattomalla paljosta tavarastaan.

17Jumalattomien mahti murtuu,

mutta vanhurskaiden tukena on Herra.

18Herra pitää huolen omiensa jokaisesta päivästä,

eikä heidän perintöosansa koskaan häviä.

19

37:19
Job 5:20
He eivät kärsi puutetta kovinakaan aikoina,

nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.

20Mutta jumalattomat tuhoutuvat,

Herran viholliset katoavat kuin laidunten vihreys,

he haihtuvat savuna ilmaan.

21Jumalaton ottaa lainaa mutta ei maksa takaisin,

vanhurskas on hyväsydäminen ja antaa omastaan.

22Ne, joita Herra siunaa, saavat periä maan,

ne, jotka hän kiroaa, joutuvat perikatoon.

23Kun Herra ohjaa askeleita,

ihminen kulkee oikeaa tietä.

24Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan,

sillä Herra pitää häntä kädestä.

25Olen elänyt pitkän elämän,

nuoruudesta vanhuuteen saakka.

Koskaan en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä

enkä hänen lapsiaan kerjäämässä leipää.

26Vanhurskas on antelias ja lainaa mielellään,

ja myös hänen lapsillaan on siunaus.

27Karta pahaa ja tee hyvää,

niin saat aina asua maassasi.

28Herra rakastaa oikeutta.

Hän ei hylkää omiaan

vaan varjelee heitä iäti,

mutta jumalattomien suku sammuu.

29Vanhurskaat perivät maan

ja asuvat siinä aina.

30Vanhurskaan suu puhuu viisautta,

hänen kielensä kertoo, mikä on oikein.

31Hänellä on sydämessään Jumalan laki,

eivätkä hänen askeleensa horju.

32Jumalaton väijyy vanhurskasta

ja vaanii tilaisuutta tappaakseen hänet.

33Herra ei jätä omaansa jumalattoman armoille

vaan osoittaa hänet syyttömäksi oikeuden edessä.

34Pane toivosi Herraan, kulje hänen tietään!

Hän korottaa sinut,

sinä saat periä maan

ja nähdä jumalattomien tuhon.

35Minä näin jumalattoman voimansa tunnossa,

hän rehotti kuin piikkipensas kukassaan.

36Hetken kuluttua häntä ei enää ollut,

minä etsin häntä mutta en löytänyt mistään.

37Katsele nuhteetonta, tarkkaile rehellistä –

rauhan miehellä on tulevaisuus!

38Pahantekijät tuhoutuvat kaikki tyynni,

jumalattomia odottaa perikato.

39Mutta vanhurskaat saavat avun Herralta,

hän on heidän turvansa ahdingon aikana.

40Herra auttaa heitä ja vapauttaa heidät.

Hän päästää heidät jumalattomien käsistä,

pelastaa heidät, kun he pakenevat hänen suojiinsa.

38

Psalmi 38

Kärsivän rukous

381Daavidin psalmi. Lauletaan muistutusuhria uhrattaessa.

2Herra, älä rankaise minua vihassasi,

älä kiivaudessasi minua kurita!

3

38:3
5. Moos. 32:23
Sinun nuolesi ovat tunkeutuneet minuun,

sinun kätesi on painanut minut maahan.

4Ruumiissani ei ole tervettä paikkaa,

koska sinä olet minuun vihastunut.

Pahojen tekojeni tähden

eivät jäseneni saa rauhaa.

5Syntieni kuorma käy yli voimieni,

se on raskas taakka,

raskaampi kuin jaksan kantaa.

6Minun haavani märkivät ja löyhkäävät

– se on mielettömyyteni syytä.

7Olen painunut kumaraan, vääntynyt vääräksi.

Aamusta iltaan minä kuljen surusta synkkänä.

8Lanteeni ovat tulessa,

ruumiissani ei ole tervettä paikkaa.

9Olen lopussa, rikki lyöty,

sydämeni huutaa tuskasta.

10Herra, sinä tiedät, mitä minä kaipaan,

huokaukseni ovat tulleet sinun korviisi.

11Sydämeni värisee, voimani hupenevat,

silmieni valo sammuu.

12

38:12
Job 19:13–20
Ystäväni ja naapurini karttavat minua

onnettomuuteni tähden,

omaiseni pysyvät loitolla.

13Minun henkeäni uhataan

ja minulle viritetään ansoja.

Vihamieheni suunnittelevat pahaa

ja syytävät uhkauksiaan.

He punovat kavalia juonia kaiken aikaa.

14Minä olen kuin kuuro – en kuule mitään,

olen kuin mykkä – en suutani avaa.

15Minä en enää mitään ymmärrä,

en voi sanoa sanaakaan vastaan.

16Herra, sinun apuasi minä odotan.

Herra, minun Jumalani, sinä vastaat minulle.

17Minä pyydän: älä anna vihamiesteni iloita,

älä anna heidän ilkkua, kun jalkani horjuu!

18Minä olen luhistumisen partaalla,

tuskani ei hetkeksikään hellitä.

19Minä tunnustan rikkomukseni,

olen murheellinen syntieni tähden.

20Mutta vihamieheni ovat voimissaan,

monet vihaavat minua ilman syytä.

21He palkitsevat hyvän pahalla,

syyttävät minua,

vaikka olen tahtonut heille hyvää.

22Herra, älä hylkää minua!

Jumalani, älä ole niin kaukana!

23Riennä auttamaan,

Herra, minun pelastajani!

39

Psalmi 39

Elämän katoavaisuus

391Laulunjohtajalle. Jedutunin mukaan. Daavidin psalmi.

2

39:2
Ps. 34:14
Minä ajattelin: »Olen varuillani,

etten syyllisty puheissani syntiin.

Minä sinetöin suuni, pysyn vaiti,

kun jumalattomia on paikalla.»

3Niin minä pidin suuni kiinni, olin mykkänä,

minä vaikenin, mutta turhaan:

tuskani vain yltyi.

4Sydämeni oli kuin tulessa,

huokaukseni olivat kuumat kuin liekki.

Minun täytyi avata suuni ja puhua.

5Herra, anna minun muistaa,

että elämäni päättyy,

että päivilleni on pantu määrä.

Opeta minua ymmärtämään,

kuinka katoavainen minä olen!

6

39:6
Ps. 62:10 - 144:4
Jaak. 4:14
Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle,

elämäni on sinun silmissäsi

kuin ohikiitävä hetki.

Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset,

kaikki tyynni. (sela)

7

39:7
Ps. 49:11
Saarn. 2:18
Sir. 14:4
Luuk. 12:20
Ihminen tulee ja menee,

katoaa kuin varjo.

Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta,

ei hän tiedä, kenen käsiin se joutuu.

8Herra, onko minulla vielä toivoa?

Kaikki on sinun varassasi.

9Päästä minut kaikista synneistäni,

älä anna minun joutua houkkien häväistäväksi.

10Minä olen nyt vaiti, en avaa suutani,

sillä sinulta tulee kaikki.

11Ota vitsauksesi minun päältäni,

en kestä enää kätesi iskuja.

12Kun sinä kuritat ja rankaiset ihmistä

hänen syntiensä vuoksi,

sinä teet lopun hänen kukoistuksestaan,

niin kuin koi tuhoaa vaatteen.

Vain tuulenhenkäys ovat kaikki ihmiset! (sela)

13Kuule rukoukseni, Herra,

ota vastaan avunhuutoni.

Älä ole kuuro minun itkulleni!

Minä olen muukalainen, etsin sinulta turvaa,

olen koditon niin kuin olivat isänikin.

14Käännä pois syyttävä katseesi,

jotta saisin jälleen iloita,

ennen kuin menen pois

eikä minua enää ole.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]