Psalmi 137
1371Virtojen varsilla Babyloniassa
me istuimme ja itkimme,
kun muistimme Siionia.
2Rannan pajuihin
me ripustimme lyyramme.
3Ne, jotka meidät olivat sinne vieneet,
vaativat meitä laulamaan,
ne, joiden orjuudessa me vaikeroimme,
käskivät meidän iloita ja sanoivat:
»Laulakaa meille Siionin lauluja!»
4Kuinka voisimme laulaa Herran lauluja
vieraalla maalla?
5
Jerusalem, jos sinut unohdan,
kadotkoon käteni voima!
6Tarttukoon kieleni kitalakeen,
ellen sinua muista,
ellen pidä ylimpänä ilonani
sinua, Jerusalem!
7
Valit. 4:21,22
Ob. 11
Muista, Herra, Jerusalemin hävityksen päivää,
muista edomilaisia,
muista, miten he huusivat: »Repikää,
repikää se maan tasalle!»
8
Jer. 50:29,30,51:24,25
Ja sinä Babylon, tuhoon tuomittu nainen!
Hyvin tekee se, joka sinulle kostaa
sen minkä meille teit.
9
Hyvin tekee se, joka tarttuu lapsiisi
ja lyö ne murskaksi kallioon!
Psalmi 138
1381Daavidin psalmi.
Koko sydämestäni minä sinua kiitän,
sinua minä soitollani ylistän –
sinua, en muita jumalia.
2Minä kumarrun pyhään temppeliisi päin
ja kiitän sinun nimeäsi
armosi ja uskollisuutesi tähden.
Suuri on sinun nimesi,
luja on antamasi lupaus.
3Kun huusin sinua, sinä vastasit,
annoit sydämeeni voimaa ja rohkeutta.
4Herra, kiittäkööt sinua kaikki kuninkaat,
kun he kuulevat, mitä sinä sanot!
5Laulakoot Herran teistä,
sillä Herran kunnia on suuri!
6
Luuk. 1:52
Herra on korkeuksissa,
mutta hän näkee alhaisimmankin
ja erottaa jo etäältä ylpeän.
7Vaikka minä kuljen ahdingosta ahdinkoon,
sinä annat minulle voimaa elää.
Vihamieheni tahtovat minulle pahaa,
mutta sinä ojennat kätesi,
sinun väkevä kätesi pelastaa minut.
8
Fil. 1:6
Minkä olet osalleni varannut,
sen sinä, Herra, viet päätökseen.
Iäti kestää sinun armosi.
Ethän jätä kesken kättesi työtä!
Psalmi 139
1391
Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
2
Jer. 17:10
Viis. 1:6
Missä olenkin, minne menenkin,
sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
3Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
4Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
5Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
6Sinä tiedät kaiken.
Se on ihmeellistä,
siihen ei ymmärrykseni yllä.
7Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta,
minne voisin paeta sinun edestäsi?
8
Sananl. 15:11
Vaikka nousisin taivaaseen,
sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan,
sielläkin sinä olet.
9Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin
tai muuttaisin merten taa,
10sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
11Vaikka sanoisin: »Nyt olen pimeyden kätköissä,
yö peittää päivän valon»,
12sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,
pimeys kuin kirkas valo.
13
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
14Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.
15Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
16
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.
17Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala,
kuinka valtava onkaan niiden määrä!
18Jos yritän niitä laskea,
niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä.
Minä lopetan,
mutta tiedän: sinä olet kanssani.
19Kunpa surmaisit, Jumala, väärintekijät!
Kaikotkaa, murhamiehet!
20He ovat sinun vihollisiasi,
he vetoavat sinuun valheellisesti
ja vannovat väärin sinun nimeesi.
21
Enkö vihaisi sinun vihollisiasi, Herra,
enkö inhoaisi sinun vastustajiasi!
22Loputon on vihani heitä kohtaan,
he ovat minunkin vihollisiani.
23Tutki minut, Jumala,
katso sydämeeni.
Koettele minua,
katso ajatuksiini.
24Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä,
ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.