Raamattu 1992 (KR92)
106

Psalmi 106

Herra on armahtanut uskotonta kansaansa

1061

106:1
Ps. 100:5
Jes. 54:10
Halleluja! Kiittäkää Herraa!

Hän on hyvä,

iäti kestää hänen armonsa.

2Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot,

kuka voi häntä kyllin ylistää?

3Onnellisia ne, jotka elävät vanhurskaasti,

jotka aina tekevät niin kuin oikein on.

4Herra, sinä olet armollinen kansallesi –

muistathan myös minua!

Auta minua, ota minut huomaasi,

5että saisin kokea valittujesi onnen,

että saisin iloita, kun sinun kansasi iloitsee,

ja ylistää osaani sinun omiesi kanssa.

6

106:6
3. Moos. 26:40
Jer. 3:25
Dan. 9:8
Me olemme tehneet syntiä, niin kuin isämmekin,

pahoin me olemme tehneet,

eläneet jumalattomasti.

7

106:7
2. Moos. 14:11,12
Kun isämme olivat Egyptissä,

he eivät ymmärtäneet sinun tunnustekojasi.

Vaikka monin tavoin osoitit uskollisuutesi,

he eivät sitä mieleensä painaneet.

Kaislamerellä he kapinoivat sinua vastaan.

8Mutta Herra pelasti heidät, nimensä kunnian tähden,

hän osoitti voimansa ja suuruutensa.

9

106:9
2. Moos. 14:21+
Hän käski Kaislamerta, ja se kuivui,

ja hän kuljetti heidät syvyyksien halki,

merenpohjaa pitkin kuin aavikkotietä.

10Hän pelasti heidät vainoojien käsistä,

vapautti heidät vihollisen vallasta.

11Vedet peittivät heidän ahdistajansa,

ainoakaan ei jäänyt henkiin.

12

106:12
2. Moos. 15:1
Silloin isämme uskoivat hänen sanansa

ja lauloivat hänelle kiitosta.

13Mutta kohta he taas unohtivat hänen tekonsa,

eivät odottaneet hänen neuvojaan.

14

106:14
2. Moos. 16:3
4. Moos. 11:4
Ps. 78:18
1. Kor. 10:6
Autiomaassa he kävivät ahnaiksi

ja koettelivat Jumalaa.

15

106:15
4. Moos. 11:33
Ps. 78:30,31
Hän antoi heille, mitä he pyysivät,

mutta istutti heihin hivuttavan taudin.

16

106:16
4. Moos. 16:1–3
Leirissä kansa alkoi kadehtia Moosesta

ja Aaronia, Jumalan pyhää.

17

106:17
4. Moos. 16:31–33
5. Moos. 11:6
Silloin maa aukeni ja nieli Datanin,

hautasi alleen Abiramin joukon.

18

106:18
4. Moos. 16:35
Tuli leimahti leirin keskellä,

liekki poltti jumalattomat.

19

106:19
2. Moos. 32:4
Horebin juurella he valoivat sonnin

ja kumarsivat tekemäänsä patsasta.

20

106:20
Jer. 2:11
He vaihtoivat Herran, Kunniansa,

ruohoa syövän naudan kuvaan.

21

106:21,22
2. Moos. 7:9
Ps. 78:43,105:27
He unohtivat Jumalan, pelastajansa,

hänet, joka teki suuria Egyptissä,

22Haamin maassa ihmeellisiä töitä,

pelottavia tekoja Kaislamerellä.

23

106:23
2. Moos. 32:11–14
Vihassaan Herra aikoi hävittää heidät,

mutta Mooses, hänen valittunsa,

astui hänen eteensä ja suojeli heitä,

taivutti hänet säästämään kansan.

24

106:24
4. Moos. 14:2,11
He väheksyivät ihanaa maata,

he eivät uskoneet Herran sanaa

25vaan nurisivat teltoissaan

eivätkä tahtoneet totella Herraa.

26

106:26
4. Moos. 14:33
Silloin Herra kohotti kätensä

tuhotakseen heidät autiomaassa

27

106:27
3. Moos. 26:38,39
ja heittääkseen heidän lapsensa kansojen sekaan,

hajalle vieraisiin maihin.

28

106:28
4. Moos. 25:3
He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria

ja söivät kuolleille kuville tuotuja uhreja.

29He vihastuttivat Herran teoillaan,

ja siksi vitsaus iski heihin.

30

106:30
4. Moos. 25:7,8
Mutta kansan keskeltä nousi Pinehas –

hän langetti tuomion, ja vitsaus väistyi.

31

106:31
4. Moos. 25:12,13
Tämän tähden hänet katsotaan vanhurskaaksi,

iäti, polvesta polveen.

32

106:32,33
4. Moos. 20:24,27:14
5. Moos. 32:51
106:32
2. Moos. 17:7
4. Moos. 20:12
Ps. 95:8
Meribassa, missä vedet virtasivat,

he vihastuttivat Herran.

Mooses joutui kärsimään heidän takiaan,

33kun he saivat hänet menettämään malttinsa

ja hän puhui sanojaan punnitsematta.

34

106:34–36
5. Moos. 7:1–4
Tuom. 3:5–7
He eivät hävittäneet kansoja,

jotka Herra oli käskenyt hävittää,

35vaan veljeilivät vieraiden kansojen kanssa

ja ottivat oppia niiden menoista.

36He palvoivat vieraita jumalia

ja joutuivat niiden pauloihin.

37

106:37
3. Moos. 18:212. Kun. 16:3,21:6
He uhrasivat poikiaan ja tyttäriään hengille,

38

106:38
4. Moos. 35:33
poikiensa ja tyttäriensä veren

he uhrasivat Kanaanin jumalille.

He vuodattivat viatonta verta,

ja maa saastui.

39He tahrasivat itsensä teoillaan,

kun he olivat uskottomia Herralle.

40Niin Herran viha syttyi,

hän ei enää sietänyt omaa kansaansa.

41

106:41,42
Tuom. 3:8
Hän antoi sen vieraiden kansojen käsiin,

vihamiesten orjuuteen.

42Viholliset ahdistivat israelilaisia,

ja heidän oli nöyrryttävä vieraiden valtaan.

43Yhä uudestaan Herra pelasti heidät.

Silti he kapinoivat ja toimivat halujensa mukaan,

vajosivat syntiin yhä syvemmälle.

44Mutta Herra näki heidän ahdinkonsa

ja kuuli heidän avunhuutonsa.

45Hän muisti liittonsa ja armahti heitä,

osoitti suuren laupeutensa.

46

106:46
1. Kun. 8:50
Hän taivutti heille suopeiksi

ne, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.

47

106:47,48
1. Aik. 16:35,36
Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme,

saata meidät yhteen kansojen keskeltä!

Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi

ja riemuiten kiittää sinua.

48Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala,

iankaikkisesta iankaikkiseen!

Koko kansa sanokoon: Aamen.

Halleluja!