Raamattu 1992 (KR92)
104

Psalmi 104

Luojan ylistys

1041Ylistä Herraa, minun sieluni!

Herra, minun Jumalani,

miten suuri ja mahtava sinä olet!

Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia,

2

104:2
Jes. 40:22
valo ympäröi sinut kuin viitta.

Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan

3ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle.

Sinä otat pilvet vaunuiksesi

ja kuljet tuulten siivillä.

4

104:4
Ps. 148:8Hepr. 1:7
Sinä teet tuulista sanasi viejät

ja panet liekit palvelijoiksesi.

5Sinä perustit maan lujasti paikoilleen,

horjumatta se pysyy ajasta aikaan.

6

104:6–9
Job 38:8–11
Alkumeri peitti maan kokonaan,

ja vedet lepäsivät vuorten yllä,

7mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat,

ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi.

8Ja vuoret kohosivat, laaksot vaipuivat

kukin kohdalleen, niin kuin säädit.

9

104:9
Job 38:10,11
Sananl. 8:29
Jer. 5:22
Sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä,

eivätkä ne enää palaa peittämään maata.

10Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet,

vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa.

11Ne juottavat kaikki maan eläimet,

villiaasikin saa sammuttaa janonsa.

12Niiden äärellä asuvat taivaan linnut

ja visertävät lehvissä vesien partailla.

13Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä,

ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää.

14Sinä kasvatat ruohon karjaa varten

ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi,

että hän saisi leipänsä maasta.

15Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi,

öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan

ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.

16Ravituiksi tulevat myös Herran puut,

Libanonin setrit, jotka hän istutti,

17joiden oksille linnut tekevät pesänsä,

joiden latvoissa haikaroilla on kotinsa.

18Vuorten rinteillä asuvat kauriit,

ja tamaanit löytävät turvansa kallioista.

19Sinä panit kuun jakamaan aikaa,

ja aurinko tietää laskemisensa hetken.

20Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö,

ja metsän eläimet hiipivät esiin.

21Nuoret leijonat karjuvat saalistaan,

pyytävät ruokaansa Jumalalta.

22Kun aurinko nousee, ne piiloutuvat

ja palaavat luoliinsa levolle.

23Mutta ihminen lähtee askartensa ääreen

ja tekee työtään, kunnes on ilta.

24Lukemattomat ovat tekosi, Herra.

Miten viisaasti olet ne tehnyt!

Koko maa on täynnä sinun luotujasi.

25Niin merikin, tuo suuri ja aava –

miten luvuton lauma siinä vilisee,

parvittain eläimiä, pieniä ja suuria!

26Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan,

merihirviö, jonka loit telmimään siellä.

27

104:27,28
Ps. 36:7,136:25,145:15,16
Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra,

ja odottavat ruokaansa ajallaan.

28Sinä annat, ja jokainen saa osansa,

avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.

29

104:29
1. Moos. 3:19+
Kun käännyt pois, ne hätääntyvät,

kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat

ja palaavat maan tomuun.

30Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää,

näin uudistat maan kasvot.

31Olkoon Herran kunnia ikuinen!

Saakoon hän iloita kaikista teoistaan,

32hän, jonka katseesta maa järisee,

jonka kosketuksesta vuoret savuavat!

33Herraa minä ylistän koko elämäni ajan,

laulan Jumalalle niin kauan kuin elän.

34Olkoot mietteeni hänelle mieleen,

että saan iloita Herrasta.

35Hävitkööt synnintekijät maasta,

tulkoon loppu jumalattomista!

Ylistä Herraa, minun sieluni!

Halleluja!104:35 »Halleluja» on hepreankielinen ylistyshuuto. Se merkitsee ’ylistäkää Herraa’.

105

Psalmi 105

Herra on ollut uskollinen

1051

105:1
1. Aik. 16:8
Jes. 12:4
Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään,

kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!

2Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä,

kertokaa hänen ihmetöistään.

3Ylistäkää hänen pyhää nimeään.

Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!

4Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa,

etsikää aina hänen kasvojaan.

5Muistakaa aina hänen ihmetyönsä,

hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa,

6te Abrahamin, hänen palvelijansa, jälkeläiset,

te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.

7Hän on Herra, meidän Jumalamme,

hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.

8Hän muistaa aina liittonsa,

tuhansille sukupolville antamansa lupauksen,

9

105:9
1. Moos. 15:18,26:3
Luuk. 1:55Hepr. 6:17
liiton, jonka hän teki Abrahamin kanssa,

valan, jonka hän vannoi Iisakille.

10

105:10,11
1. Moos. 28:13,35:12
Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille,

teki Israelin kanssa ikuisen liiton.

11Hän sanoi: »Sinulle minä annan Kanaaninmaan,

perintöosaksi minä määrään sen teille.»

12Heitä oli vain pieni määrä,

he olivat vain vähäinen joukko muukalaisia,

13

105:13
1. Moos. 12:1,13:12
joka vaelsi kansan luota toisen luo,

valtakunnasta toiseen.

14

105:14
1. Moos. 12:17,20:3,7
Mutta hän ei antanut kenenkään sortaa heitä.

Heidän tähtensä hän varoitti kuninkaita:

15»Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut,

älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.»

16Kun Herra antoi nälänhädän kohdata maata

ja ehdytti leivän saannin,

17

105:17
1. Moos. 37:28,45:5
hän lähetti heidän edellään miehen,

Joosefin, joka myytiin orjaksi.

18

105:18
1. Moos. 39:20
Joosefin jalkoihin pantiin kahleet,

hän kantoi rautarengasta kaulassaan,

19kunnes hänen sanansa kävivät toteen.

Silloin Herra osoitti hänet viattomaksi.

20

105:20
1. Moos. 41:14
Kuningas vapautti hänet,

kansojen hallitsija käski avata kahleet.

21

105:21,22
1. Moos. 41:40
Hän antoi valtakuntansa Joosefin hallintaan,

kaiken omaisuutensa hänen hoidettavakseen,

22pani hänet käskemään ruhtinaita

ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23

105:23
1. Moos. 46:6
Niin Israel tuli Egyptiin,

Jaakob muukalaisena Haamin maahan.

24

105:24
2. Moos. 1:7
Herra teki kansansa hedelmälliseksi

ja paljon vahvemmaksi kuin sen viholliset.

25

105:25
2. Moos. 1:9,10
Näin hän muutti egyptiläisten mielen,

ja he alkoivat vihata hänen kansaansa,

vehkeillä hänen palvelijoitaan vastaan.

26

105:26
2. Moos. 3:10,4:14
Silloin Herra lähetti Mooseksen, palvelijansa,

ja Aaronin, valitsemansa miehen,

27

105:27
2. Moos. 7:9
Ps. 78:43,106:21,22
ja nämä tekivät hänen tunnustekojaan,

tekivät hänen ihmeitään Haamin maassa.

28

105:28
2. Moos. 10:22
Herra pimensi maan, tuli synkeä pimeys,

mutta egyptiläiset eivät taipuneet.

29

105:29
2. Moos. 7:20,21
Hän muutti heidän virtansa vereksi

ja tappoi heidän kalansa.

30

105:30
2. Moos. 8:2
Heidän maansa vilisi sammakoita,

niitä oli jo kuninkaan palatsissakin.

31

105:31
2. Moos. 8:13,20
Herra käski, ja paarmat tulivat,

syöpäläiset levisivät yli maan.

32

105:32,33
2. Moos. 9:23–25
Hän lähetti sateen sijasta raekuuroja

ja löi tulen lieskoilla heidän maataan.

33Hän tuhosi viiniköynnökset ja viikunatarhat

ja silpoi kaikki heidän puunsa.

34

105:34,35
2. Moos. 10:13–15
Hän käski, ja heinäsirkat tulivat,

tuli niiden toukkien luvuton joukko,

35ja ne söivät kaiken vihreän heidän maastaan,

ahmivat sadon vainioilta.

36

105:36
2. Moos. 12:29
Ps. 78:51
Hän surmasi kaikki heidän esikoisensa,

heidän miehuutensa ensi hedelmät.

37

105:37
2. Moos. 12:35,36
Niin hän vei israelilaiset pois Egyptistä:

he lähtivät kantaen hopeaa ja kultaa,

kaikki heimot epäröimättä, horjumatta.

38Koko Egypti iloitsi heidän lähdöstään,

sillä kansa pelkäsi heitä.

39

105:39
2. Moos. 13:21,22,14:19,20
Ps. 78:14
Herra levitti pilven heidän verhokseen

ja pani tulen valaisemaan yötä.

40

105:40
2. Moos. 16:12–15
Ps. 78:23–29
He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä

ja ravitsi heidät taivaan leivällä.

41

105:41
2. Moos. 17:6
4. Moos. 20:11
Ps. 78:15,16
1. Kor. 10:4
Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä,

vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata.

42Herra muisti pyhän lupauksensa,

jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille.

43Hän vei kansansa pois, ja kansa iloitsi,

riemu raikui, kun hän vei valittunsa.

44Hän antoi heille toisten kansojen maat,

he saivat korjata näiden työn hedelmät,

45

105:45
5. Moos. 6:24
ja heidän tuli noudattaa Herran käskyjä,

pitää kunniassa hänen lakinsa.

Halleluja!

106

Psalmi 106

Herra on armahtanut uskotonta kansaansa

1061

106:1
Ps. 100:5
Jes. 54:10
Halleluja! Kiittäkää Herraa!

Hän on hyvä,

iäti kestää hänen armonsa.

2Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot,

kuka voi häntä kyllin ylistää?

3Onnellisia ne, jotka elävät vanhurskaasti,

jotka aina tekevät niin kuin oikein on.

4Herra, sinä olet armollinen kansallesi –

muistathan myös minua!

Auta minua, ota minut huomaasi,

5että saisin kokea valittujesi onnen,

että saisin iloita, kun sinun kansasi iloitsee,

ja ylistää osaani sinun omiesi kanssa.

6

106:6
3. Moos. 26:40
Jer. 3:25
Dan. 9:8
Me olemme tehneet syntiä, niin kuin isämmekin,

pahoin me olemme tehneet,

eläneet jumalattomasti.

7

106:7
2. Moos. 14:11,12
Kun isämme olivat Egyptissä,

he eivät ymmärtäneet sinun tunnustekojasi.

Vaikka monin tavoin osoitit uskollisuutesi,

he eivät sitä mieleensä painaneet.

Kaislamerellä he kapinoivat sinua vastaan.

8Mutta Herra pelasti heidät, nimensä kunnian tähden,

hän osoitti voimansa ja suuruutensa.

9

106:9
2. Moos. 14:21+
Hän käski Kaislamerta, ja se kuivui,

ja hän kuljetti heidät syvyyksien halki,

merenpohjaa pitkin kuin aavikkotietä.

10Hän pelasti heidät vainoojien käsistä,

vapautti heidät vihollisen vallasta.

11Vedet peittivät heidän ahdistajansa,

ainoakaan ei jäänyt henkiin.

12

106:12
2. Moos. 15:1
Silloin isämme uskoivat hänen sanansa

ja lauloivat hänelle kiitosta.

13Mutta kohta he taas unohtivat hänen tekonsa,

eivät odottaneet hänen neuvojaan.

14

106:14
2. Moos. 16:3
4. Moos. 11:4
Ps. 78:18
1. Kor. 10:6
Autiomaassa he kävivät ahnaiksi

ja koettelivat Jumalaa.

15

106:15
4. Moos. 11:33
Ps. 78:30,31
Hän antoi heille, mitä he pyysivät,

mutta istutti heihin hivuttavan taudin.

16

106:16
4. Moos. 16:1–3
Leirissä kansa alkoi kadehtia Moosesta

ja Aaronia, Jumalan pyhää.

17

106:17
4. Moos. 16:31–33
5. Moos. 11:6
Silloin maa aukeni ja nieli Datanin,

hautasi alleen Abiramin joukon.

18

106:18
4. Moos. 16:35
Tuli leimahti leirin keskellä,

liekki poltti jumalattomat.

19

106:19
2. Moos. 32:4
Horebin juurella he valoivat sonnin

ja kumarsivat tekemäänsä patsasta.

20

106:20
Jer. 2:11
He vaihtoivat Herran, Kunniansa,

ruohoa syövän naudan kuvaan.

21

106:21,22
2. Moos. 7:9
Ps. 78:43,105:27
He unohtivat Jumalan, pelastajansa,

hänet, joka teki suuria Egyptissä,

22Haamin maassa ihmeellisiä töitä,

pelottavia tekoja Kaislamerellä.

23

106:23
2. Moos. 32:11–14
Vihassaan Herra aikoi hävittää heidät,

mutta Mooses, hänen valittunsa,

astui hänen eteensä ja suojeli heitä,

taivutti hänet säästämään kansan.

24

106:24
4. Moos. 14:2,11
He väheksyivät ihanaa maata,

he eivät uskoneet Herran sanaa

25vaan nurisivat teltoissaan

eivätkä tahtoneet totella Herraa.

26

106:26
4. Moos. 14:33
Silloin Herra kohotti kätensä

tuhotakseen heidät autiomaassa

27

106:27
3. Moos. 26:38,39
ja heittääkseen heidän lapsensa kansojen sekaan,

hajalle vieraisiin maihin.

28

106:28
4. Moos. 25:3
He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria

ja söivät kuolleille kuville tuotuja uhreja.

29He vihastuttivat Herran teoillaan,

ja siksi vitsaus iski heihin.

30

106:30
4. Moos. 25:7,8
Mutta kansan keskeltä nousi Pinehas –

hän langetti tuomion, ja vitsaus väistyi.

31

106:31
4. Moos. 25:12,13
Tämän tähden hänet katsotaan vanhurskaaksi,

iäti, polvesta polveen.

32

106:32,33
4. Moos. 20:24,27:14
5. Moos. 32:51
106:32
2. Moos. 17:7
4. Moos. 20:12
Ps. 95:8
Meribassa, missä vedet virtasivat,

he vihastuttivat Herran.

Mooses joutui kärsimään heidän takiaan,

33kun he saivat hänet menettämään malttinsa

ja hän puhui sanojaan punnitsematta.

34

106:34–36
5. Moos. 7:1–4
Tuom. 3:5–7
He eivät hävittäneet kansoja,

jotka Herra oli käskenyt hävittää,

35vaan veljeilivät vieraiden kansojen kanssa

ja ottivat oppia niiden menoista.

36He palvoivat vieraita jumalia

ja joutuivat niiden pauloihin.

37

106:37
3. Moos. 18:212. Kun. 16:3,21:6
He uhrasivat poikiaan ja tyttäriään hengille,

38

106:38
4. Moos. 35:33
poikiensa ja tyttäriensä veren

he uhrasivat Kanaanin jumalille.

He vuodattivat viatonta verta,

ja maa saastui.

39He tahrasivat itsensä teoillaan,

kun he olivat uskottomia Herralle.

40Niin Herran viha syttyi,

hän ei enää sietänyt omaa kansaansa.

41

106:41,42
Tuom. 3:8
Hän antoi sen vieraiden kansojen käsiin,

vihamiesten orjuuteen.

42Viholliset ahdistivat israelilaisia,

ja heidän oli nöyrryttävä vieraiden valtaan.

43Yhä uudestaan Herra pelasti heidät.

Silti he kapinoivat ja toimivat halujensa mukaan,

vajosivat syntiin yhä syvemmälle.

44Mutta Herra näki heidän ahdinkonsa

ja kuuli heidän avunhuutonsa.

45Hän muisti liittonsa ja armahti heitä,

osoitti suuren laupeutensa.

46

106:46
1. Kun. 8:50
Hän taivutti heille suopeiksi

ne, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.

47

106:47,48
1. Aik. 16:35,36
Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme,

saata meidät yhteen kansojen keskeltä!

Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi

ja riemuiten kiittää sinua.

48Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala,

iankaikkisesta iankaikkiseen!

Koko kansa sanokoon: Aamen.

Halleluja!