Raamattu 1992 (KR92)
3

Saako sapattina parantaa?

31

3:1–6
Matt. 12:9–14
Luuk. 6:6–11
Jeesus meni taas synagogaan. Siellä oli mies, jonka käsi oli surkastunut. 2Fariseukset pitivät silmällä, parantaisiko Jeesus miehen sapattina, sillä he tahtoivat nostaa syytteen häntä vastaan. 3Jeesus sanoi miehelle, jonka käsi oli surkastunut: »Astu esiin», 4
3:4
Luuk. 14:3
ja kysyi sitten fariseuksilta: »Kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa ihmishenki vai tappaa ihminen?» He eivät vastanneet mitään. 5Jeesus loi heihin vihaisen katseen; hän oli murheissaan heidän sydämensä kovuudesta. Hän sanoi miehelle: »Ojenna kätesi.» Mies ojensi kätensä, ja se tuli ennalleen. 6
3:6
Joh. 5:16
Mutta fariseukset menivät ulos ja ryhtyivät heti Herodeksen kannattajien kanssa suunnittelemaan, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä.

Jeesuksen maine leviää

7

3:7–12
Matt. 12:15–21
Luuk. 6:17–19
3:7,8
Mark. 1:16Matt. 4:25
Jeesus siirtyi sitten taas opetuslastensa kanssa järven rannalle, ja sinne kerääntyi suuri joukko ihmisiä. Heitä tuli Galileasta, Juudeasta 8ja Jerusalemista, Idumeasta ja Jordanin takaa sekä Tyroksen ja Sidonin seudulta. Heitä tuli suurin joukoin hänen luokseen, kun he kuulivat, mitä kaikkea hän teki. 9
3:9
Mark. 1:16+
Jeesus käski opetuslastensa pitää venettä varalla, jottei hän jäisi väkijoukon jalkoihin. 10
3:10
Mark. 5:27+
Hän näet oli parantanut monia, ja niin kaikki, joilla oli vaivoja, tungeksivat häntä kohti yrittäen koskettaa häntä. 11
3:11,12
Mark. 1:34+
Kun saastaiset henget näkivät hänet, ne heittäytyivät hänen eteensä ja huusivat: »Sinä olet Jumalan Poika!» 12Mutta hän varoitti ankarasti niitä paljastamasta häntä.

Kaksitoista apostolia

13

3:13–19
Matt. 10:1–4
Luuk. 6:12–16
3:13
Mark. 6:7
Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. 14Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan3:14 Joissakin käsikirjoituksissa jakeen alku kuuluu: »Nämä kaksitoista hän nimesi apostoleikseen, kutsui heidät olemaan kanssaan - -.» Vrt. Luuk. 6:13. lähettääkseen heidät saarnaamaan ja 15valtuuttaakseen heidät karkottamaan saastaisia henkiä: 16
3:16–18
Ap. t. 1:13
3:16
Matt. 16:18+
Simon, jolle hän antoi nimen Pietari3:16 Ks. selitystä Matt. 16:18., 17
3:17
Luuk. 9:54
Jaakob Sebedeuksen poika ja tämän veli Johannes, joille hän antoi nimen Boanerges – se merkitsee: ukkosenjylinän pojat – 18sekä Andreas, Filippus ja Bartolomeus, Matteus, Tuomas ja Jaakob Alfeuksen poika, Taddeus, Simon Kananeus3:18 Ks. selitystä Matt. 10:4. 19
3:19
Mark. 14:10+
ja Juudas Iskariot, sama joka kavalsi hänet.

Jeesus ja Belsebul

20

3:20–30
Matt. 12:22–30
Luuk. 11:14–23
3:20
Mark. 2:1,2,6:31
Jeesus palasi sitten kotiin, ja kansaa kerääntyi taas niin paljon, etteivät hän ja opetuslapset edes päässeet syömään. 21
3:21
Joh. 10:20
Kun Jeesuksen omaiset kuulivat kaikesta tästä, he lähtivät sinne ottaakseen hänet huostaansa, sillä he luulivat, että hän oli poissa tolaltaan.

22

3:22
Matt. 9:34
Mutta lainopettajat, joita oli tullut Jerusalemista, sanoivat: »Hänessä on Belsebul3:22 Ks. selitystä Matt. 10:25., itsensä pääpaholaisen voimin hän pahoja henkiä karkottaa.» 23Silloin Jeesus kutsui heidät luokseen ja puhui heille vertauksin: »Miten Saatana voi ajaa ulos Saatanan? 24Jos valtakunta jakautuu ja taistelee itseään vastaan, se ei voi kestää, 25eikä myöskään perhe kestä, jos sitä repivät riidat. 26Ja jos Saatana nousee itseään vastaan, se ei voi kestää, vaan sen loppu on tullut. 27
3:27
Jes. 49:24
Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei ensin sido häntä. Vasta sitten hän voi ryöstää talon ja tavarat. 28
3:28,29
Matt. 12:31,32
Luuk. 12:10
Totisesti: Kaikki tullaan antamaan ihmisille anteeksi, kaikki synnit ja herjaukset, miten he sitten herjaavatkin. 29
3:29
Hepr. 10:28,29
Mutta jos joku herjaa Pyhää Henkeä, hän ei saa ikinä anteeksi vaan on syypää ikuiseen syntiin.» 30He näet olivat sanoneet, että Jeesuksessa oli saastainen henki.

Jeesuksen oikeat omaiset

31

3:31–35
Matt. 12:46–50
Luuk. 8:19–21
3:31
Mark. 6:3
Jeesuksen äiti ja veljet olivat saapuneet paikalle. He jäivät ulos seisomaan ja lähettivät hakemaan häntä. 32Hänen ympärillään istui paljon ihmisiä, ja hänelle tuotiin sana: »Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja kysyvät sinua.» 33Mutta Jeesus vastasi heille: »Kuka on äitini? Ketkä ovat veljiäni?» 34Hän katsoi ihmisiin, joita istui joka puolella hänen ympärillään, ja sanoi: »Tässä ovat minun äitini ja veljeni. 35Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.»

4

Vertaukset Jumalan valtakunnasta

4:1–34

Kylväjä

41

4:1–9
Matt. 13:1–9
Luuk. 8:4–8
4:1
Mark. 1:16+
Kerran Jeesus taas opetti järven rannalla. Hänen ympärilleen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän siirtyi veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli rannalla. 2Hän opetti heille vertauksin monia asioita.

Näin hän heitä opetti: 3»Kuulkaa! Mies lähti kylvämään. 4Ja kun hän kylvi, kävi niin, että osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. 5Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, 6mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. 7Osa taas putosi ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. 8Mutta muut jyvät putosivat hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja antoivat sadon, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää.» 9

4:9
Matt. 11:15+
Ja hän sanoi: »Jolla on korvat, se kuulkoon!»

Vertausten tarkoitus

10

4:10–12
Matt. 13:10–17
Luuk. 8:9,10
Kun Jeesus sitten oli jäänyt yksin kahdentoista opetuslapsensa ja muiden seuralaistensa kanssa, nämä kyselivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat. 11
4:11
Matt. 13:11+
Hän sanoi heille: »Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta nuo ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina,

12

4:12
Jes. 6:9,10Joh. 12:40
Ap. t. 28:26,27
Room. 11:8
jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä huomaisi,

jotta he kuullessaankaan eivät kuulisi eivätkä ymmärtäisi,

eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi.»

Kylväjävertauksen selitys

13

4:13–20
Matt. 13:18–23
Luuk. 8:11–15
Sitten Jeesus sanoi: »Jos te ette käsitä tätä vertausta, niin onko teistä ymmärtämään muitakaan vertauksia? 14
4:14
Joh. 4:36
1. Kor. 9:11
Jaak. 1:21
1. Piet. 1:23
Kylvömies kylvää sanan. 15Tien oheen kylvetty siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana, heti kun se on heihin kylvetty, tulee ottamaan sen pois. 16Kylvö kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka sanan kuullessaan heti ottavat sen iloiten vastaan 17mutta jotka kestävät vain hetken, koska heiltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, he luopuvat kohta. 18Sitten on siemen, joka kylvettiin ohdakkeiden sekaan. Se tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan 19
4:19
Mark. 10:22
Luuk. 12:15
1. Tim. 6:9,10
mutta joissa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden petolliset houkutukset ja muut mielihalut saavat heissä sijan ja tukahduttavat sanan. 20Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan. He tuottavat satoa, kolmekymmentä, kuusikymmentä tai sata jyvää.»

Sanan oikea kuuleminen

21

4:21–25
Luuk. 8:16–18
4:21
Matt. 5:15
Luuk. 11:33
Jeesus sanoi: »Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan! 22
4:22
Matt. 10:26
Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. 23
4:23
Matt. 11:15+
Jos jollakin teistä on korvat, hän kuulkoon.» 24
4:24
Matt. 7:2
Luuk. 6:38
Ja hän lisäsi: »Huomatkaa, mitä kuulette. Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan, vielä sen ylikin. 25
4:25
Matt. 13:12+
Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.»

Itsestään kasvava vilja

26Jeesus sanoi: »Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. 27

4:27
Jes. 55:10,11
Jaak. 5:7
Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. 28Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. 29
4:29
Joel 4:13
Ilm. 14:15
Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut.»

Sinapinsiemen

30

4:30–32
Matt. 13:31,32
Luuk. 13:18,19
Vielä Jeesus sanoi: »Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa? Millä vertauksella kuvaisimme sitä? 31
4:31
Matt. 17:20
Luuk. 17:6
Se on kuin sinapinsiemen. Kun sinapinsiemen kylvetään maahan, se on pienin kaikista maailman siemenistä, 32
4:32
Hes. 17:23,31:6
mutta sen taimi nousee maasta ja kasvaa kaikista puutarhan kasveista suurimmaksi. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa.»

33

4:33,34
Matt. 13:34,35
4:33
Mark. 4:3,9,23
Monin tällaisin vertauksin hän julisti ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he sitä saattoivat ymmärtää. 34
4:34
Mark. 4:11,13,7:17,9:28,10:10
Vertauksitta hän ei heille puhunut, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään.

Suuria ihmeitä

4:35—5:43

Jeesus tyynnyttää myrskyn

35

4:35–41
Matt. 8:23–27
Luuk. 8:22–25
4:35
Matt. 8:18
Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: »Nyt lähdemme vastarannalle.» 36
4:36
Mark. 1:16+
Opetuslapset lähettivät väen pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. 37Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. 38
4:38
Joona 1:5,6
Mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: »Opettaja, etkö näe, me hukumme!» 39
4:39
Matt. 8:26+
Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: »Vaikene, ole hiljaa!» Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. 40
4:40
Mark. 8:21
Jeesus sanoi heille: »Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?» 41Silloin suuri pelko valtasi heidät ja he kyselivät toisiltaan: »Mikä mies tämä oikein on? Häntähän tottelevat tuuli ja aallotkin.»

5

Jeesus Gerasan alueella

51

5:1–20
Matt. 8:28–34
Luuk. 8:26–39
He tulivat toiselle puolen järveä Gerasan alueelle. 2Heti kun Jeesus nousi veneestä, häntä vastaan tuli hautaluolista mies, jossa oli saastainen henki. 3Mies asusti haudoissa, eikä kukaan pystynyt enää köyttämään eikä kahlehtimaan häntä. 4Monet kerrat hänet oli kahlittu sekä käsistä että jaloista, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut köydet, eikä kukaan kyennyt hillitsemään häntä. 5Kaiket päivät ja yöt hän oleskeli haudoissa ja vuorilla, huusi ja runteli itseään kivillä. 6Kun hän nyt kaukaa näki Jeesuksen, hän tuli juosten paikalle, heittäytyi maahan hänen eteensä 7
5:7
Mark. 1:34+
ja huusi kovalla äänellä: »Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, Korkeimman Jumalan poika? Jumalan tähden, älä kiduta minua!» 8Jeesus näet oli jo käskemässä saastaista henkeä lähtemään miehestä. 9»Mikä sinun nimesi on?» Jeesus kysyi, ja sai vastauksen: »Legioona5:9 Ks. selitystä Matt. 26:53., sillä meitä on monta.» 10
5:10
Tob. 8:3
Matt. 12:43
Henget pyysivät ja rukoilivat, ettei Jeesus ajaisi niitä pois siltä seudulta.

11Lähistöllä oli vuoren rinteellä suuri sikalauma laitumella. 12

5:12
3. Moos. 11:7
Pahat henget pyysivät Jeesukselta: »Päästä meidät sikalaumaan, anna meidän mennä sikoihin.» 13Hän antoi niille luvan. Silloin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen. Sikoja oli noin kaksituhatta, ja ne hukkuivat kaikki.

14Sikopaimenet lähtivät pakoon ja kertoivat kaikesta tästä kaupungissa ja kylissä. Ihmisiä lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut. 15He tulivat Jeesuksen luo ja näkivät pahojen henkien vaivaaman miehen istuvan siellä. Mies, jossa oli ollut legioona henkiä, istui vaatteet yllään ja täydessä järjessään. Tämä sai heidät pelon valtaan. 16Paikalla olleet kertoivat heille, mitä pahojen henkien vaivaamalle oli tapahtunut ja kuinka sikojen oli käynyt. 17

5:17
Ap. t. 16:39
Silloin kaikki alkoivat pyytää, että Jeesus poistuisi siltä seudulta.

18Kun Jeesus nousi veneeseen, pahoista hengistä vapautunut pyysi saada jäädä hänen seuraansa. 19Jeesus ei siihen suostunut vaan sanoi hänelle: »Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro tästä suuresta teosta, jonka Herra on armossaan sinulle tehnyt.» 20

5:20
Mark. 1:45
Mies lähti ja alkoi Dekapoliin alueella julistaa, mitä Jeesus oli tehnyt hänelle. Kaikki olivat ihmeissään.

Jeesus herättää kuolleista Jairoksen tyttären ja parantaa verenvuodosta kärsivän naisen

21

5:21–43
Matt. 9:18–26
Luuk. 8:40–56
5:21
Mark. 1:16+
Kun Jeesus oli veneellä palannut toiselle puolen järveä, hänen luokseen kerääntyi paljon väkeä. Hänen vielä ollessaan rannalla 22sinne tuli yksi synagogan esimiehistä, nimeltään Jairos. Jeesuksen nähtyään mies heittäytyi hänen jalkoihinsa 23
5:23
Mark. 6:5,7:32,8:23,25
Luuk. 4:40,13:13
Ap. t. 28:8
ja pyysi hartaasti: »Tule, tyttäreni on kuolemaisillaan. Pane kätesi hänen päälleen, niin hän paranee eikä kuole.» 24Jeesus lähti miehen mukaan, ja suuri väkijoukko seurasi häntä ja tungeksi hänen ympärillään.

25Siellä oli myös nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. 26Hän oli kärsinyt paljon monien lääkärien käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua; pikemminkin hänen tilansa oli huonontunut. 27

5:27
Mark. 3:10
Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa. 28Nainen näet ajatteli: »Jos pääsen koskettamaan edes hänen viittaansa, niin minä paranen.» 29Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa.

30

5:30
Luuk. 6:19
Jeesus tunsi heti, että hänestä oli lähtenyt voimaa. Hän kääntyi tungoksessa ja kysyi: »Kuka koski vaatteisiini?» 31Opetuslapset sanoivat hänelle: »Sinä näet, millaisen tungoksen keskellä olet, ja kysyt: kuka koski minuun?» 32Mutta Jeesus katseli ympärilleen nähdäkseen sen, joka niin oli tehnyt. 33Nainen vapisi pelosta, sillä hän tiesi mitä hänelle oli tapahtunut. Hän tuli Jeesuksen eteen, heittäytyi maahan ja kertoi hänelle totuudenmukaisesti kaiken. 34
5:34
Mark. 10:52
Luuk. 7:50,17:19
Ap. t. 14:9
Jeesus sanoi hänelle: »Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi.»

35Jeesuksen vielä puhuessa tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana: »Tyttäresi kuoli jo, miksi enää vaivaisit opettajaa.» 36Tämän kuultuaan Jeesus sanoi esimiehelle: »Älä pelkää, vaan usko.» 37

5:37
Mark. 9:2,14:33
Hän ei antanut kenenkään muun tulla mukaansa kuin Pietarin ja Jaakobin sekä Johanneksen, Jaakobin veljen. 38
5:38
Jer. 9:16,17
He tulivat synagogan esimiehen kotiin, ja Jeesus näki hälisevän väenpaljouden ja kuuli ihmisten itkevän ja valittavan suureen ääneen. 39
5:39
Joh. 11:11
Hän meni sisään ja sanoi: »Miksi te noin hälisette ja itkette? Ei lapsi ole kuollut, hän nukkuu.» 40Jeesukselle naurettiin. Mutta hän ajoi kaikki ulos, otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä seuralaisensa ja meni huoneeseen, jossa lapsi oli. 41
5:41
Luuk. 7:14
Hän otti lasta kädestä ja sanoi hänelle: »Talita kuum!»5:41 Aramean kieltä: ’Tyttö, nouse!’ 42Heti tyttö nousi ja käveli; hän oli kaksitoistavuotias. Kaikki olivat hämmästyksestä suunniltaan. 43
5:43
Mark. 1:43+
Jeesus kielsi ankarasti heitä kertomasta tästä kenellekään. Tytölle hän käski antaa syötävää.