Raamattu 1992 (KR92)
11

Jeesuksen toiminta Jerusalemissa

11—12

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin

111:1–11
Matt. 21:1–9
Luuk. 19:28–38
Joh. 12:12–19
Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan 2 ja sanoi heille: »Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. 3 Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin.»

4 Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. 5 Paikalla olevat ihmiset kysyivät: »Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?» 6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. 711:7
Sak. 9:9
He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. 811:8
2. Kun. 9:13
Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. 911:9
Ps. 118:25 - 26Matt. 23:39
Luuk. 13:35
Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat:

– Hoosianna! 11:9 Ks. selitystä Matt. 21:9.

Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!

1011:10
Luuk. 1:32
Siunattu isämme Daavidin valtakunta,

joka nyt tulee!

Hoosianna korkeuksissa!

11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppeliin ja katseli siellä kaikkea, mutta koska oli jo myöhä, hän lähti kahdentoista opetuslapsensa kanssa Betaniaan.

Jeesus kiroaa viikunapuun

1211:12–14
Matt. 21:18 - 19
Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. 1311:13
Miika 7:1
Luuk. 13:6
Hän näki jonkin matkan päässä viikunapuun, joka oli lehdessä, ja meni katsomaan, löytyisikö siitä jotakin. Puun luo tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä vielä ei ollut viikunoiden aika. 14 Silloin Jeesus sanoi puulle: »Älköön kukaan enää ikinä syökö sinun hedelmääsi!» Hänen opetuslapsensa kuulivat tämän.

Temppelin puhdistaminen

1511:15–19
Matt. 21:12–17
Luuk. 19:45–48
Joh. 2:13–17
He tulivat Jerusalemiin, ja Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat 16 eikä antanut kenenkään kulkea tavaraa kantaen temppelialueen kautta. 1711:17
Jes. 56:7Jer. 7:11
Hän opetti ihmisiä näin: »Eikö ole kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva kaikille kansoille rukouksen huone’? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.»

1811:18
Mark. 3:6Mark. 1:22
Ylipapit ja lainopettajat kuulivat tämän ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä. He pelkäsivät häntä, koska hänen opetuksensa oli tehnyt ihmisiin voimakkaan vaikutuksen.

19 Illan tultua Jeesus ja opetuslapset lähtivät kaupungin ulkopuolelle.

Viikunapuusta saatu opetus

2011:20–25
Matt. 21:20–22
Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juuriaan myöten. 21 Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut, ja sanoi Jeesukselle: »Rabbi, katso! Puu, jonka kirosit, on kuivettunut.» 22 Jeesus sanoi heille: »Uskokaa Jumalaan. 2311:23
Matt. 17:20
Luuk. 17:6
Totisesti: jos joku sanoo tälle vuorelle: ’Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen!’, se myös tapahtuu, jos hän ei sydämessään epäile vaan uskoo, että niin käy kuin hän sanoo. 2411:24
Jaak. 1:6
Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän. 2511:25
Matt. 6:14 - 15
Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi. [ 26 Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.»] 11:26 Jae puuttuu luotettavimmista käsikirjoituksista.

Jeesukselta kysytään valtuuksia

2711:27–33
Matt. 21:23–27
Luuk. 20:1–8
He tulivat taas Jerusalemiin. Kun Jeesus kävi temppelissä, tulivat ylipapit, lainopettajat ja vanhimmat hänen luokseen. 2811:28
Ap. t. 4:7
He kysyivät häneltä: »Millä valtuuksilla sinä tällaista teet? Kuka sinut on valtuuttanut tekemään tätä?» 29 Jeesus vastasi heille: »Minäkin teen teille kysymyksen. Vastatkaa te ensin minulle, niin minä sanon teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen. 30 Oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä? Mitä sanotte?»

3111:31
Luuk. 7:30
He neuvottelivat keskenään: »Jos sanomme: ’Taivaasta’, hän sanoo: ’Miksi sitten ette uskoneet häntä?’ 3211:32
Matt. 11:9
Mark. 6:20
Sanoisimmeko sitten: ’Ihmisistä’?» Mutta he pelkäsivät kansaa, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. 33 Niin he vastasivat Jeesukselle: »Emme tiedä.» Silloin Jeesus sanoi: »En minäkään sitten sano teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen.»

12

Vertaus viinitarhan vuokraajista

112:1–12
Matt. 21:33–46
Luuk. 20:9–19
12:1
Jes. 5:1 - 2
Jeesus alkoi puhua heille vertauksin:

»Mies istutti viinitarhan, ympäröi sen aidalla, louhi kallioon viinikuurnan ja rakensi vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja muutti itse pois maasta.

2 »Sovittuun aikaan hän lähetti palvelijansa viinitarhan viljelijöiden luo, jotta saisi heiltä osansa tarhan sadosta. 3 Mutta nämä ottivat miehen kiinni, pieksivät hänet ja lähettivät takaisin tyhjin käsin. 4 Omistaja lähetti heidän luokseen toisen palvelijan, mutta tätäkin he pahoinpitelivät ja häpäisivät. 5 Hän lähetti taas uuden palvelijan, ja tämän he tappoivat. Samoin kävi seuraavienkin: toiset he pieksivät, toiset tappoivat. 612:6
Mark. 1:11 - 9:7
Nyt oli jäljellä enää yksi, hänen rakas poikansa. Tämän hän lähetti vuokraajien luo viimeiseksi ajatellen: ’Minun omaan poikaani he eivät sentään uskalla koskea.’ 7 Mutta nämä sanoivat toisilleen: ’Hän on perillinen. Tapetaan hänet, niin perintö on meidän.’ 8 He ottivat hänet kiinni, tappoivat hänet ja heittivät ulos viinitarhasta.

912:9
Ap. t. 13:46 - 18:6 - 28:28
»Mitä viinitarhan omistaja nyt tekee? Hän tulee ja ottaa nuo viljelijät hengiltä ja antaa viinitarhansa toisille. 1012:10,11
Ps. 118:22 - 23
12:10
Jes. 28:16
Ap. t. 4:11
Room. 9:33
1. Piet. 2:4–8
Olette kai lukeneet kirjoituksista tämän kohdan:

– Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,

on nyt kulmakivi.

11 Herralta se on tullut,

ja se on ihmeellinen meidän silmissämme.»

12 Neuvoston jäsenet olisivat halunneet ottaa Jeesuksen kiinni, sillä he ymmärsivät, että Jeesus oli vertauksessaan puhunut heistä. Mutta koska he pelkäsivät kansaa, he antoivat hänen olla ja lähtivät pois.

Kysymys veron maksamisesta keisarille

1312:13–17
Matt. 22:15–22
Luuk. 20:20–26
12:13
Mark. 3:6
Sitten he lähettivät muutamia fariseuksia ja Herodeksen kannattajia Jeesuksen luo saadakseen hänet puheistaan kiinni. 1412:14
Luuk. 23:2
Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: »Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut totta ja olet ihmisistä riippumaton. Sinä et tee eroa heidän välillään, vaan opetat Jumalan tietä totuuden mukaisesti. Onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän maksaa vai ei?»

15 Jeesus tiesi heidän teeskentelevän ja sanoi: »Miksi te yritätte saada minut ansaan? Näyttäkää minulle denaarin raha.» 16 He ottivat esiin rahan, ja hän kysyi: »Kenen kuva ja nimi siinä on?» »Keisarin», he vastasivat. 1712:17
Room. 13:7
Silloin Jeesus sanoi heille: »Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.» Tämä vastaus jätti heidät ymmälle.

Kysymys ylösnousemuksesta

1812:18–27
Matt. 22:23–33
Luuk. 20:27–40
12:18
Ap. t. 23:8
Sitten Jeesuksen luo tuli saddukeuksia 12:18 Ks. selitystä Matt. 3:7. , jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen: 1912:19
5. Moos. 25:5 - 6
»Opettaja, Mooses on säätänyt näin: ’Jos jonkun veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon mutta ei lasta, tämän miehen tulee ottaa veljensä vaimo ja hankkia jälkeläinen veljelleen.’ 20 Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli jättämättä jälkeläisiä. 21 Silloin toinen otti lesken, mutta hänkin kuoli jälkeläisiä jättämättä. Samoin kävi kolmannen 22 ja kaikkien seitsemän: heiltä ei jäänyt jälkeläisiä. Viimeisenä kaikista kuoli nainen. 23 Kun he ylösnousemuksen päivänä nousevat kuolleista, kenen vaimo hän silloin on? Hänhän on ollut kaikkien seitsemän vaimo.»

24 Jeesus vastasi heille: »Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. 25 Kun noustaan kuolleista, ei oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa. 2612:26
2. Moos. 3:6Ap. t. 7:32
Hepr. 11:16
Ja kun nyt puhumme kuolleiden herättämisestä – ettekö ole Mooseksen kirjasta lukeneet kertomusta palavasta pensaasta? Siinä Jumala puhuu Moosekselle ja sanoo: ’Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.’ 27 Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Te olette pahasti eksyksissä.»

Kysymys tärkeimmästä käskystä

2812:28–34
Matt. 22:34–40
Luuk. 10:25–28
Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: »Mikä käsky on kaikkein tärkein?» 2912:29,30
5. Moos. 6:4 - 510:12 - 13
Jeesus vastasi: »Tärkein on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. 30 Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ 3112:31
3. Moos. 19:18Matt. 19:19
Room. 13:9
Gal. 5:14
1. Tim. 1:5
Jaak. 2:8
Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näitä suurempaa käskyä ei ole.»

3212:32
5. Moos. 4:35 - 39
Jes. 45:5 - 6 - 21
Lainopettaja sanoi hänelle: »Oikein, opettaja! Totta puhuit, kun sanoit, että Herra on ainoa Jumala, ei ole muita kuin hän. 3312:33
Ps. 40:7
Ja kun rakastaa häntä koko sydämestään, kaikella ymmärryksellään ja kaikella voimallaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, se on enemmän kuin polttouhrit ja kaikki muut uhrit.» 34 Jeesus näki, että hän vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: »Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.»

Kukaan ei enää rohjennut kysyä Jeesukselta mitään.

Daavidin poika ja Daavidin herra

3512:35a
Matt. 22:41–46
Luuk. 20:41–44
Temppelissä opettaessaan Jeesus puolestaan kysyi: »Kuinka lainopettajat voivat sanoa, että Messias on Daavidin poika? 3612:36
Ps. 110:1Ap. t. 2:34 - 35
1. Kor. 15:25
Hepr. 1:13 - 10:12 - 13
Daavid itse on Pyhän Hengen innoittamana sanonut:

– Herra sanoi minun herralleni:

Istu oikealle puolelleni.

Minä kukistan vihollisesi,

panen heidät jalkojesi alle.

3712:37–40
Matt. 23:1–36
Luuk. 11:37–54 - 20:45–47
Daavid itse sanoo Messiasta herraksi. Kuinka Messias silloin voi olla Daavidin poika?»

Varokaa lainopettajia!

Suuri kansanjoukko kuunteli Jeesusta halukkaasti. 38 Opettaessaan hän sanoi näin: »Varokaa lainopettajia! He kulkevat mielellään pitkissä viitoissa ja odottavat, että heitä tervehditään toreilla, 39 he ottavat synagogassa etumaiset istuimet ja pidoissa kunniapaikat, 4012:40
Matt. 6:5
mutta vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksiaan vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan heidän tuomionsa.»

Lesken ropo

4112:41–44
Luuk. 21:1–4
12:41
2. Kun. 12:10
Joh. 8:20
Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. 42 Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. 4312:43
2. Kor. 8:12
Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: »Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. 44 Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.»

13

Jeesus puhuu viimeisistä tapahtumista

13

Temppelin hävitys

113:1,2
Matt. 24:1 - 2
Luuk. 21:5 - 6
Kun Jeesus oli lähdössä temppelistä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan: »Opettaja, katso! Mitkä kivet, mikä rakennus!» 213:2
Jer. 7:14 - 26:18
Miika 3:12
Luuk. 19:44
Jeesus vastasi: »Katso nyt näitä mahtavia rakennuksia. Kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle.»

Ensimmäiset lopun merkit

313:3–13
Matt. 24:3–14
Luuk. 21:7–19
13:3
Mark. 1:29
Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä temppeliä vastapäätä, kyselivät Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas, jotka olivat hänen kanssaan: 4 »Milloin se kaikki tapahtuu? Kerro meille, mikä on merkkinä siitä, että sen toteutuminen on lähellä.»

513:5
Jer. 29:8
Ef. 5:6
Kol. 2:8
2. Tess. 2:3
1. Joh. 4:1
Jeesus alkoi puhua heille:

»Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. 6 Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: ’Minä se olen’, ja eksyttävät monia. 7 Kun kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, älkää pelästykö. Niin täytyy käydä, mutta se ei vielä merkitse loppua. 813:8
2. Aik. 15:6
Jes. 19:2
Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, joka puolella on maanjäristyksiä ja tulee nälänhätä. Tämä on synnytystuskien alkua.

913:9
Matt. 10:17 - 18
Joh. 16:2
Ap. t. 18:12
»Pitäkää varanne! Teidät viedään oikeuteen ja teitä piestään synagogissa. Maaherrojen ja kuninkaiden eteen te joudutte minun nimeni tähden, todistukseksi heille. 1013:10
Matt. 28:19
Mark. 16:15
2. Tim. 4:17
Ilm. 14:6
Mutta sitä ennen on evankeliumi julistettava kaikille kansoille. 1113:11–13
Matt. 10:19–22
13:11
Luuk. 12:11 - 12
Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.

1213:12
Miika 7:5 - 6
»Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. 1313:13
Hepr. 6:11 - 12
Ilm. 2:26
Kaikki vihaavat teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.

Suuri ahdinko

1413:14–23
Matt. 24:15–28
Luuk. 21:20–24
13:14
Dan. 11:31 - 12:11
1. Makk. 1:54 - 6:7
»Kun te näette turmion iljetyksen seisovan paikassa, jossa se ei saisi olla – huomatkoon lukija tämän! – silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. 1513:15,16
Luuk. 17:31
Sen, joka on katolla, ei pidä mennä alas taloonsa mitään hakemaan, 16 eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan viittaansa. 1713:17
1. Kor. 7:26–28
Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! 18 Rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvisaikaan, 1913:19
Dan. 12:1
Joel 2:2
sillä noina päivinä tulee olemaan ahdinko, jollaista ei ole ollut luomakunnan alusta, Jumalan luomistyöstä tähän päivään asti, eikä tule olemaan. 20 Jos Herra ei olisi lyhentänyt sitä aikaa, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta niiden tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt sen ajan.

2113:21
Luuk. 17:23
»Jos joku sanoo teille: ’Täällä on Messias’, tai: ’Katso, Messias on tuolla’, älkää uskoko. 2213:22
5. Moos. 13:2–4
2. Tess. 2:9 - 10
Ilm. 13:13 - 14
Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä johtaakseen, jos mahdollista, valitut harhaan. 2313:23
2. Piet. 3:17
Pitäkää siis varanne. Minä olen ennalta ilmoittanut teille kaiken.

Ihmisen Pojan tuleminen

2413:24–32
Matt. 24:29–36
Luuk. 21:25–33
13:24,25
Matt. 24:29
»Mutta noina päivinä, tuon ahdingon jälkeen, aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan, 25 tähtiä putoaa taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. 2613:26
Matt. 24:30Mark. 14:62
Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilvien keskellä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan, 2713:27
Jes. 27:13
Matt. 13:41
1. Kor. 15:52
1. Tess. 4:16
ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valitut neljältä ilmansuunnalta, maan ja taivaan ääriä myöten.

28 »Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä. 29 Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella. 3013:30
Mark. 9:1
Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. 3113:31
Ps. 102:27 - 119:89
Jes. 40:8
Matt. 5:18
Hepr. 1:11
Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. 3213:32
Ap. t. 1:7
1. Tess. 5:1 - 2
Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä.

Valvokaa!

3313:33–37
Matt. 25:13
»Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee. 3413:34–36
Matt. 24:45–51
Luuk. 12:35–40
Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa. 35 Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa. 36 Hän tulee äkkiarvaamatta – varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta. 37 Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!»

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]