Raamattu 1992 (KR92)
20

Turvakaupungit

201Herra sanoi Joosualle: 2»Sano israelilaisille: Nimetkää joitakin kaupunkejanne turvakaupungeiksi, niin kuin jo Mooses minun käskystäni puhui teille. 3

20:3
2. Moos. 21:13+
Jokainen, joka ilman pahaa aikomusta on vahingossa surmannut toisen ihmisen, voi paeta johonkin niistä. Näissä kaupungeissa hän on turvassa verikostoon velvoitetulta vainajan sukulaiselta. 4Sen, joka pakenee tällaiseen kaupunkiin, on pysähdyttävä kaupungin portille ja esitettävä ensin asiansa kaupungin vanhimmille. Vanhimpien on päästettävä hänet kaupunkiin ja osoitettava hänelle sieltä paikka, johon hän voi asettua asumaan. 5Jos verikostaja ajaa häntä takaa, vanhimmat eivät saa luovuttaa häntä kostajan käsiin, koska teko oli tapahtunut ilman tappamisen tarkoitusta eikä surmaaja entuudestaan ollut surmatun vihamies. 6Surmaajan on jäätävä kaupunkiin, ja hänen asiansa on julkisesti tutkittava. Vasta kun virassa oleva ylipappi kuolee, surmaaja saa palata kotiinsa siihen kaupunkiin, josta hän oli paennut.»

7Israelilaiset pyhittivät turvapaikoiksi Kedesin kaupungin Naftalin vuorilta Galileasta, Sikemin Efraimin vuoristosta ja Kirjat-Arban eli Hebronin Juudan vuoristosta. 8Jordanin toiselta puolen, Jerikosta itään, he pyhittivät Ruubenin heimon alueelta Beserin kaupungin, joka sijaitsi ylängöllä autiomaan laidassa, Gadin heimon alueelta he pyhittivät Gileadissa sijaitsevan Ramotin ja Manassen heimon alueelta Basanissa sijaitsevan Golanin. 9Nämä kaupungit nimettiin israelilaisten ja heidän keskuudessaan asuvien muukalaisten turvakaupungeiksi. Niihin saattoi paeta jokainen, joka oli vahingossa lyönyt toisen hengiltä ja verikoston pelosta halusi saada asiansa heti julkisesti tutkittavaksi.

21

Leeviläisten kaupungit

211Leeviläissukujen päämiehet tulivat Silossa, Kanaaninmaassa, pappi Eleasarin ja Joosuan, Nunin pojan, sekä Israelin muiden heimojen päämiesten luo 2

21:2
4. Moos. 35:2
ja sanoivat heille: »Mooses sai Herralta määräyksen, että meille on annettava kaupunkeja asuinpaikoiksi ja karjaamme varten laitumia.» 3Israelilaiset antoivat Herran käskyn mukaisesti omilta alueiltaan leeviläisille kaupunkeja ja laitumia.

4Jakoa tehtäessä arpa osui ensimmäiseksi kehatilaissukuihin. Pappi Aaronista polveutuville annettiin arpomalla kolmetoista kaupunkia Juudan, Simeonin ja Benjaminin heimojen alueelta. 5Muille kehatilaissuvuille arvottiin kymmenen kaupunkia Efraimin ja Danin heimojen sekä Manassen heimon toisen puoliskon alueelta.

6Gersonilaissuvuille arvottiin kolmetoista kaupunkia Isaskarin, Asserin ja Naftalin heimojen alueelta sekä Manassen heimon toisen puoliskon alueelta Basanista.

7Merarilaissuvuille arvottiin kaksitoista kaupunkia Ruubenin, Gadin ja Sebulonin heimojen alueelta.

8Nämä kaupungit ja niitä ympäröivät laidunmaat israelilaiset arpoivat leeviläisille sen määräyksen mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut.

9Juudan ja Simeonin heimojen alueelta annettiin seuraavat kaupungit, 10

21:10–12
1. Aik. 6:39–41
jotka tulivat pappi Aaronin pojasta Kehatista polveutuville leeviläisille, sillä ensimmäinen arpa oli osunut heihin. 11
21:11,12
Joos. 14:13–15,15:13,14
Heille annettiin Juudan vuoristosta Anokin heimon kantaisän Arban kaupunki Kirjat-Arba eli Hebron sekä sitä ympäröivät laidunmaat. 12Kaupungin peltomaat ja ympäristökylät oli annettu perintöosaksi Kalebille, Jefunnen pojalle. 13Aaronin jälkeläisille annettiin Hebron, turvakaupunki, sekä lisäksi Libna, 14Jattir, Estemoa, 15Holon, Debir, 16Asan, Jutta ja Bet-Semes, yhteensä yhdeksän kaupunkia laidunmaineen Juudan ja Simeonin heimojen alueelta. 17Benjaminin heimon alueelta annettiin Gibeon, Geba, 18Anatot ja Almon, yhteensä neljä kaupunkia laidunmaineen. 19Aaronin suvun papeilla oli siis kaikkiaan kolmetoista kaupunkia laidunmaineen.

20Muut kehatilaissukuihin kuuluvat leeviläiset saivat arpomalla asuinpaikkansa Efraimin heimon alueelta. 21Heille annettiin Efraimin vuoristosta Sikem, turvakaupunki, sekä lisäksi Geser, 22Kibsaim ja Bet-Horon, yhteensä neljä kaupunkia laidunmaineen. 23Danin heimon alueelta heille annettiin Elteke, Gibbeton, 24Aijalon ja Gat-Rimmon, yhteensä neljä kaupunkia laidunmaineen. 25Manassen heimon läntisen puoliskon alueelta heille annettiin kaksi kaupunkia, Taanak ja Jibleam, kumpikin laidunmaineen. 26Näille kehatilaissuvuille tuli siis kaikkiaan kymmenen kaupunkia laidunmaineen.

27Leevistä polveutuvan Gersonin jälkeläisille annettiin Manassen heimon itäisen puoliskon alueelta Basanista Golan, turvakaupunki, ja Beestera, molemmat laidunmaineen. 28Isaskarin heimon alueelta heille annettiin Kisjon, Daberat, 29Jarmut ja En-Gannim, yhteensä neljä kaupunkia laidunmaineen. 30Asserin heimon alueelta heille annettiin Misal, Abdon, 31Helkat ja Rehob, yhteensä neljä kaupunkia laidunmaineen. 32Naftalin heimon alueelta heille annettiin Galileasta Kedes, turvakaupunki, sekä lisäksi Hammot-Dor ja Kartan, yhteensä kolme kaupunkia laidunmaineen. 33Gersonilaissuvuille annettiin siis kaikkiaan kolmetoista kaupunkia laidunmaineen.

34Leevistä polveutuvan Merarin jälkeläisille, jotka eivät vielä olleet saaneet osuuttaan, annettiin Sebulonin heimon alueelta Jokneam, Karta, 35Rimmon ja Nahalal, yhteensä neljä kaupunkia laidunmaineen. 36Jordanin toiselta puolen, Jerikosta itään, heille annettiin Ruubenin heimon alueelta Beser, turvakaupunki, joka sijaitsi ylängöllä autiomaan laidassa, sekä lisäksi Jahas, 37Kedemot ja Mefaat, kaikkiaan neljä kaupunkia laidunmaineen.21:37 Jakeet 36–37 puuttuvat monista hepreankielisistä käsikirjoituksista. Vrt. myös 1. Aik. 6:63–64. 38Gadin heimon alueelta Gileadista annettiin Ramot, turvakaupunki, sekä Mahanaim, 39Hesbon ja Jaeser, yhteensä neljä kaupunkia laidunmaineen. 40Merarilaissuvuille, jotka leeviläisistä suvuista viimeisinä saivat asuinpaikkansa, arvottiin yhteensä kaksitoista kaupunkia.

41

21:41
4. Moos. 35:7
Kaikkiaan leeviläiset saivat Israelin heimojen alueilta neljäkymmentäkahdeksan kaupunkia. 42Jokaiseen kaupunkiin kuuluivat myös sitä ympäröivät laidunmaat.

43

21:43
1. Moos. 12:75. Moos. 1:8+
Näin Herra oli antanut israelilaisille koko sen maan, jonka hän oli heidän esi-isilleen vannomallaan valalla luvannut antaa. Israelilaiset ottivat maan haltuunsa ja asettuivat sinne asumaan, 44
21:44
5. Moos. 11:25
ja Herra antoi heidän asua rauhassa kaikkialla, aivan kuten hän oli heidän esi-isilleen vannonut. Kukaan heidän vihollisistaan ei kyennyt pitämään puoliaan heitä vastaan, vaan Herra antoi kaikki viholliset heidän käsiinsä. 45
21:45
Joos. 23:14
1. Sam. 2:19
1. Kun. 8:56
2. Kun. 10:10
Niistä lupauksista, jotka Herra oli Israelille antanut, ei yksikään jäänyt täyttymättä. Kaikki lupaukset kävivät toteen.

22

Loppukehotuksia

22—24

Joosua lähettää itäiset heimot kotiin

221Joosua kutsui koolle Ruubenin ja Gadin heimot sekä Manassen heimon toisen puoliskon 2ja sanoi: »Te olette tehneet kaiken, minkä Mooses, Herran palvelija, käski teidän tehdä, ja olette kaikessa noudattaneet minun käskyjäni. 3Koko tänä aikana ette ole hylänneet veljiänne, vaan olette noudattaneet Herran, Jumalanne, käskyjä. 4

22:4
4. Moos. 32:33
Nyt Herra on antanut teidän veljienne päästä asumaan rauhassa, kuten hän lupasi, ja myös te voitte palata kotiin siihen maahan, joka teille kuuluu ja jonka Mooses, Herran palvelija, antoi teille omaksi Jordanin itäpuolelta. 5
22:5
5. Moos. 10:12,13:5
Mutta huolehtikaa aina siitä, että tarkoin noudatatte niitä käskyjä ja ohjeita, jotka Mooses, Herran palvelija, antoi teille. Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, kulkekaa aina hänen teitään, noudattakaa hänen käskyjään, pysykää hänelle uskollisina ja palvelkaa häntä koko sydämestänne ja sielustanne.»

6Sitten Joosua siunasi heidät ja saattoi heidät matkaan, ja he lähtivät koteihinsa.

7

22:7
Joos. 17:5,18:7
Mooses oli antanut Manassen heimon toiselle puoliskolle maata Basanista, ja Joosua antoi heimon toiselle puoliskolle maata Jordanin länsipuolelta samalla kun hän antoi maata muille israelilaisille. Hyvästellessään lähtijöitä Joosua siunasi heidät 8
22:8
4. Moos. 31:26
1. Sam. 30:24
ja sanoi vielä: »Kun te nyt palaatte koteihinne ja teillä on mukananne runsaasti omaisuutta, suuret karjalaumat, hopeaa, kultaa, pronssia ja rautaa sekä suuret määrät vaatteita, jakakaa vihollisilta saatu saalis veljienne kanssa.» 9Niin Ruubenin ja Gadin heimot sekä Manassen heimon toinen puolisko erkanivat muista israelilaisista Silossa, Kanaaninmaassa, ja lähtivät Gileadiin, omaan maahansa, jonka he olivat saaneet Herran Moosekselle antaman säädöksen mukaisesti.

Kiista itäisten heimojen alttarista

10Kun ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset tulivat Jordanin Gelilotiin, joka on Kanaaninmaassa, he rakensivat siellä Jordanin rannalle suuren ja komean alttarin. 11Muut israelilaiset saivat tietää, että he olivat rakentaneet alttarin Kanaaninmaan rajalle israelilaisten alueelle Jordanin Gelilotiin. 12Silloin koko kansa kokoontui Siloon lähteäkseen sotaretkelle itäisiä heimoja vastaan.

13

22:13
4. Moos. 25:7
Israelilaiset lähettivät pappi Pinehasin, Eleasarin pojan, Gileadin maahan Ruubenin ja Gadin heimojen ja Manassen heimon toisen puoliskon luo. 14Pinehasin mukana he lähettivät myös kymmenen päällikköä, yhden jokaisesta sukukunnasta, jokaisesta Israelin heimosta. Kukin näistä miehistä oli sukunsa päämies ja kuului Israelin sotajoukon päällikköihin.

15Tultuaan ruubenilaisten, gadilaisten ja manasselaisten luo Gileadin maahan he sanoivat näille: 16»Koko Herran kansa kysyy: Miksi olette luopuneet Herrasta ja lakanneet seuraamasta häntä? Miksi olette ryhtyneet kapinaan Herraa vastaan rakentamalla oman alttarin? 17

22:17
4. Moos. 25:3
5. Moos. 4:3
Eikö meille riitä Peorissa tehty synti, josta saimme rangaistuksen ja josta emme vieläkään ole puhtaat? 18Jos te tänään luovutte Herrasta ja nousette häntä vastaan kapinaan, niin huomenna hän vihastuu koko Israelin kansaan. 19Jos pidätte saamaanne maata epäpuhtaana, tulkaa Herran omaan maahan, jossa hänen telttamajansa sijaitsee, ja asettukaa asumaan meidän keskuuteemme. Mutta älkää kapinoiko Herraa vastaan älkääkä nousko kapinaan meitäkään vastaan. Älkää siis rakentako omaa alttaria, joka ei ole oikea Herran, meidän Jumalamme, alttari. 20
22:20
Joos. 7:25
1. Aik. 2:7
Ettekö muista, miten koko Israelin kansaa kohtasi viha, kun Akan, Serahin poika, rikkoi Herran käskyn ja kajosi saaliiseen, joka oli julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi? Eikä hän ollut ainoa, jonka oli kuoltava tämän synnin takia.»

21Silloin ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset vastasivat Israelin joukkojen päämiehille:

22»Oi Herra, jumalten Jumala! Herra, jumalten Jumala! Herra tietää, miksi me tämän teimme, ja myös Israelin on saatava se tietää. Jos me olemme olleet uskottomia sinua kohtaan, Herra, älä silloin säästä meitä tänään. 23Jos olemme rakentaneet tämän alttarin luopuaksemme sinusta ja uhrataksemme polttouhreja, ruokauhreja ja yhteysuhreja, niin rankaise sinä meitä, Herra! 24Me rakensimme tämän, koska meillä oli huoli siitä, että teidän jälkeläisenne saattaisivat joskus tulevaisuudessa sanoa meidän jälkeläisillemme: ’Mitä tekemistä teillä on Herran, Israelin Jumalan kanssa? 25Herra on asettanut Jordanin erottamaan meidät teistä ruubenilaisista ja gadilaisista. Teillä ei ole mitään osuutta Herraan.’ Tällaisin puhein teidän jälkeläisenne voisivat saada meidän jälkeläisemme luopumaan Herrasta.

26»Siksi me sanoimme: ’Meidän on rakennettava alttari, mutta ei polttouhria eikä teurasuhria varten. 27Sen on oltava todisteena teille ja meille sekä myös jälkipolvillemme siitä, että mekin saamme palvella Herraa hänen pyhäkössään polttouhreillamme, teurasuhreillamme ja yhteysuhreillamme. Silloin teidän jälkeläisenne eivät voi tulevaisuudessa sanoa meidän jälkeläisillemme, ettei näillä ole osuutta Herraan.’ 28

22:28
1. Moos. 31:48
Joos. 24:27
Mutta jos he joskus niin sanovat meille tai meidän jälkeläisillemme, me vastaamme heille: ’Katsokaa tätä alttaria, jonka meidän isämme rakensivat Herran alttarin kaltaiseksi, ei polttouhreja eikä teurasuhreja varten, vaan todisteeksi teille ja meille. 29Mekö nousisimme kapinaan Herraa vastaan ja luopuisimme hänestä rakentamalla polttouhria, ruokauhria ja teurasuhria varten toisen alttarin sen alttarin lisäksi, joka on Herran, meidän Jumalamme, telttamajan edessä!’»

30Pappi Pinehas sekä kansan päämiehet ja Israelin joukkojen päälliköt, jotka olivat hänen kanssaan, hyväksyivät sen, mitä ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset sanoivat. 31Pappi Pinehas, Eleasarin poika, sanoi ruubenilaisille, gadilaisille ja manasselaisille: »Nyt me voimme olla varmat, että Herra on yhä keskellämme. Te ette ole olleet hänelle uskottomia ettekä ole tehneet mitään sellaista, minkä vuoksi Herra rankaisisi meitä israelilaisia.»

32Pappi Pinehas, Eleasarin poika, ja päälliköt palasivat Gileadista ruubenilaisten ja gadilaisten luota Kanaaninmaahan muiden israelilaisten luo ja toivat heille nämä tiedot. 33Israelilaiset hyväksyivät selityksen ja ylistivät Herraa. He lakkasivat suunnittelemasta maanmiehiään vastaan sotaretkeä, jonka tarkoituksena oli ollut hävittää ruubenilaisten ja gadilaisten maa. 34Ruubenilaiset ja gadilaiset antoivat alttarille nimen Todistaja, koska alttari oli heille ja muille israelilaisille todisteena siitä, että Herra on Jumala.