Jumala vastaa Jobille
38—41
Jumalan ensimmäinen puhe
381
Hes. 1:4
Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
2– Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni
mielettömillä puheillaan?
3Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!
Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
4
Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset?
Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!
5
Jes. 40:12
Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen?
Kuka veti mittanuoran sen yli?
6Mihin laskettiin sen peruspylväät?
Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,
7
kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat
ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?
8
Kuka sulki meren portit,
kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?
9Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren,
myrskypilvillä sen kapaloin.
10
Minä laadin sille lait ja rajat
ja asetin portit ja salvat sen tielle,
11sanoin: »Tähän asti, ei edemmäs!
Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja.»
12Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran?
Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,
13niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiin
ja ravistaa pois kaikki jumalattomat?
14Aamuruskon syttyessä maa muuttuu
kuin savi, johon painetaan sinetti:
kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna.
15Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa.
Röyhkeän käsivarsi murskataan.
16
Oletko käynyt meren lähteillä,
oletko tutkinut syvyyden pohjan?
17
Jes. 38:10
Nousivatko eteesi tuonelan portit,
saitko nähdä kuoleman varjon ovet?
18Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten?
Jos olet tämän kaiken tehnyt, kerro toki!
19Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle,
tunnetko paikan, jossa pimeys asuu?
20Sinäkö tuot valon maan ylle,
sinäkö opastat sen takaisin majaansa?
21Totta kai, sinähän tiedät kaiken,
sinä synnyit jo ennen niitä,
niin suuri on päiviesi luku!
22Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta,
oletko nähnyt rakeiden varastot?
23
Joos. 10:11
Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten,
sodan päiviä, taistelun päivää varten.
24Tunnetko valon kulkutiet?
Mistä nousee polttava itätuuli?
25
Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle,
kuka on avannut tien ukkosen jylinälle?
26Kuka antaa sateen asumattomaan maahan,
autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?
27Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan,
niin että se vehmaana viheriöi?
28Kuka on sateen isä?
Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan?
29Kenen kohdusta syntyy jää,
kenen sylistä taivainen huurre,
30kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alle
ja syvyyden pinta vetäytyy umpeen?
31
Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet
tai avata Orionin siteet?
32Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet,
sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja?
33Sinäkö tunnet taivaan säännöt,
määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?
34Kantaako äänesi pilviin asti,
kutsutko rankkasateen virtaamaan ylitsesi?
35Sinkoatko sinä salamoita,
sanovatko ne sinulle: »Tässä olen, käske»?
36Kuka on antanut iibis-linnulle viisauden?
Kuka on antanut kukolle ymmärryksen?38:36 Iibis-lintu oli muinaisessa Egyptissä viisauden vertauskuva, se ilmoitti Niilin tulvan alkamisen. Kukko ilmoittaa aamun tulon; muinaisessa Lähi-idässä tunnetun uskomuksen mukaan se ennusti myös syyssateiden alkamisen.
37Kuka viisas voi laskea pilvien luvun?
Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut,
38kun maa on kuin valettua metallia
ja multa on kovettunut kokkareiksi?
39
Sinäkö metsästät leijonalle saaliin,
sinäkö ruokit sen pennut,
40kun ne kyyristelevät luolassaan
tai odottavat tiheikössä?
41Sinäkö tuot ruoan korpille,
kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta
ja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?
391Tiedätkö sinä, milloin vuorikauris vasoo,
hoivaatko sinä synnyttävää peuraa?
2Tiedätkö sinä niiden oikean hetken,
lasketko sinä, milloin kuukausien määrä täyttyy?
3Ne kyyristyvät maahan, synnyttävät poikasensa,
ja kohta niiden tuskat ovat ohi.
4Vasat kasvavat ja varttuvat,
lähtevät omille teilleen eivätkä palaa.
5
Kuka lähetti villiaasin vapaana juoksemaan,
kuka sen pelasti juhdan ikeeltä?
6Minä annoin sille asuttavaksi aron,
olinpaikaksi suolaisen aavikon.
7Se halveksii kaupungin hälinää,
ei se tottele ajajan huutoja.
8Vuorille se tähyää, siellä ovat sen laitumet!
Sieltä se etsii kaikkea vihreää.
9
Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan
tai yöpymään sinun syöttöruuhesi ääressä?
10Ohjaatko sinä sitä köydellä pellon vaolle,
äestääkö se laakson peltoja sinun talutusnuorassasi?
11Sen voimat ovat suuret, mutta voitko luottaa siihen,
voitko panna sen tekemään työt puolestasi?
12Uskotko, että sen avulla saat satosi talteen,
sekö tuo viljasi puimatantereelle?
13Rajusti lyö strutsi siivillään,
mutta eivät ne ole niin kuin haukan tai haikaran siivet:
14maahan se laskee munansa
ja antaa niiden hautua hiekan lämmössä.
15Se ei ajattele, että ne voivat murskautua askelen alla,
että jokin eläin voi ne tallata.
16
Se on poikasilleen tyly,
aivan kuin ne eivät sen omia olisikaan,
se ei tunnu välittävän,
vaikka kaikki sen vaiva olisi ollut turhaa.
17Jumala epäsi siltä viisauden,
ei suonut sille ymmärrystä.
18Mutta kun se kiitää kaula ojossa,
se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.
19Sinäkö annoit hevoselle sen voiman,
sinäkö annoit sille hulmuavan harjan?
20Sinäkö opetit sen hyppimään kuin heinäsirkka?
Mahtavasti, pelottavasti se korskuu,
21innoissaan se kuopii maata tasangolla,
uljaana se ryntää taisteluun.
22Se pitää pelkoa pilkkanaan, se ei säiky
eikä se pakene miekan tieltä.
23Sen yläpuolella rämisee nuoliviini,
välkkyy keihäs ja sotakirves.
24Kiihtymyksestä vavahdellen se ahmii taivalta,
mikään ei sitä pidättele, kun sotatorvi soi.
25Kun torvi soi, se hirnuu: »Hahaa!»
Jo kaukaa se vainuaa sodan tuoksinan,
päälliköiden huudot ja taistelun jylyn.
26Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan,
kun se levittää siipensä etelätuuleen?
27Sinunko käskystäsi kotka nousee korkeuksiin
ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin?
28Kalliolla se asustaa, viettää yönsä siellä,
kielekkeellä, jonne ei pääsyä ole.
29Sieltä se tähystää syötävää,
kaukaa sen silmät tavoittavat saaliin.
30
Matt. 24:28
Luuk. 17:37
Kiihkeästi sen poikaset ahmivat verta!
Missä on ruumiita, sinne se rientää.
401Vielä Herra puhui Jobille. Hän sanoi:
2– Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta,
käydä oikeutta häntä vastaan?
Sen, joka tahtoo ojentaa Jumalaa,
on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.
3Silloin Job sanoi Herralle:
4– Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle?
Minä panen käden suulleni ja vaikenen.
5Kerran minä olen puhunut, enää en sitä tee.
Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti.
Jumalan toinen puhe
6Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
7
– Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!
Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
8Väitätkö sinä,
että minä en tuomitse oikein?
Syytätkö minua vääryydestä,
jotta itse saisit olla oikeassa?
9Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi?
Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee?
10Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas,
pue yllesi valtiaan komeus ja loisto!
11Päästä vihasi valloilleen,
etsi ylvästelijät, paina heidät maahan!
12Lannista ylpeät,
tallaa jumalattomat maahan!
13Peitä heidät kaikki maan multaan,
kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä.
14Silloin minäkin ylistän sinua,
olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!
15Näetkö virtahevon40:15 Alkutekstissä käytetään nimeä Behemot, joka tarkoittaa myös tarunomaista alkuhirviötä.?
Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut.
Se syö ruohoa niin kuin lehmä,
16mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet,
näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?
17Sen häntä on kuin setrin runko,
reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä.
18Luut ovat kuin pronssiputket,
selkäranka on kuin rautaa.
19Se on Jumalan luomisteoista uljain,
vain sen luoja voi sitä käskeä.
20Vuoret antavat sille ruokaa,
metsän eläimet leikkivät sen lähellä.
21Lootuspensaan alla se makaa
kaislojen keskellä, liejun kätköissä.
22Lootuspensaat suojaavat sitä,
antavat sille varjonsa,
rannan pajut sen ympäröivät.
23Se ei säiky, vaikka virta on väkevä,
se lepää kaikessa rauhassa,
vaikka vesi tunkeutuu suuhun.
24Kuka astuu sen silmien eteen?
Kuka kiinnittää sen turpaan talutusrenkaan?
25
Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin40:25 Alkutekstissä käytetään nimeä Leviatan, joka tarkoittaa myös tarunomaista merihirviötä; vrt. Job 3:8, Jes. 27:1, Ps. 104:26.?
Pitääkö siimasi sen kielen aloillaan,
26sitooko ruokoköytesi sen kidan,
lävistääkö atraimesi sen leuan?
27Rukoileeko se sinulta armoa,
yrittääkö se lepytellä sinua?
28Suostuuko se sinun ehtoihisi,
antautuuko se orjaksesi ikiajoiksi?
29Leikitkö sen kanssa niin kuin linnun kanssa leikitään,
annatko sen tyttärillesi narusta talutettavaksi?
30Käytkö siitä kauppaa toisten pyyntimiesten kanssa,
meneekö se paloiteltuna myyntiin kauppiaille?
31Isketkö sen kyljen täyteen väkärautoja,
lävistätkö harppuunalla sen pään?
32Jos mielesi tekee käydä siihen käsiksi,
ajattele, millainen kamppailu siitä nousee,
ja jätä se rauhaan!