Uskokaa minua, olen syytön

27¹Job jatkoi puhettaan:

²– Niin totta kuin Jumala, Kaikkivaltias, elää,

hän, joka on kohdellut minua väärin

ja katkeroittanut elämäni:

³niin kauan kuin henkeni on tallella,

niin kauan kuin sieraimissani liikkuu Jumalan henkäys,

⁴minun suuni ei totisesti puhu vääryyttä

eivätkä huuleni kuiskaile petosta!

⁵Ei! Ikinä en myönnä, että te olisitte oikeassa!

Puolustan syyttömyyttäni vaikka kuolemaan saakka.

⁶

Omatuntoni ei minua syytä,

ei mistään, mitä elämäni päivinä olen tehnyt.

Rajumyrsky vie jumalattoman

⁷Käyköön vihollisilleni niin kuin käy pahantekijöille,

käyköön vastustajilleni niin kuin käy rikollisille!

⁸

kun hänen elämänsä päättyy,

kun Jumala ottaa hänen elämänsä pois?

⁹

kun hän on ahdingossa.

¹⁰

ei vapaasti kääntyä Jumalan puoleen!

¹¹Minä kerron teille, miten mahtava on Jumalan voima,

kerron, miten Kaikkivaltias toimii.

¹²Olettehan kyllä jo kaiken nähneet.

Miksi siis puhutte joutavia?

¹³Tällainen on Jumalasta luopuneen osa,

tällaisen palkan Kaikkivaltias maksaa armottomalle miehelle:

¹⁴

heidän kohtalokseen tulee miekka,

hänen lapsenlapsensa näkevät nälkää.

¹⁵

lesket eivät saa viettää valittajaisia.

¹⁶Jumalattomalla on hopeaa kuin maan tomua

ja vaatteita kuin meren mutaa –

¹⁷

mutta vanhurskas ne pukee ylleen,

ja hopean jakavat viattomat keskenään.

¹⁸

kuin seitti tai kuin vartijan maja pellolla.

¹⁹

kun hän avaa silmänsä, kaikki on mennyttä.

²⁰

myrskynpyörre tempaa hänet mukaansa yöllä.

²¹

sinkoaa hänet oudolle seudulle.

²²

turhaan hän pyrkii pakoon.

²³

ja viheltää viedessään hänet pois.