Raamattu 1992 (KR92)
9

Jobin kolmas puhe

Emme voi käydä oikeutta Jumalaa vastaan

91Nyt Job sanoi:

2

9:2
Job 4:17,8:3
– Totta kai minä tuon tiedän!

Ei ihminen voi olla oikeassa Jumalaa vastaan.

3

9:3
Room. 3:4
Se, joka ryhtyisi käymään hänen kanssaan oikeutta,

ei pystyisi vastaamaan hänen kysymyksiinsä,

ei yhteen tuhannesta.

4Hänen on viisaus, hänen on voima ja mahti.

Kuka voisi uhmata häntä joutumatta tuhoon?

5Hän siirtää vuoria kuin huomaamatta,

hän kääntää ne nurin, kun hän vihastuu.

6Hän koskettaa maata, ja se järähtää paikoiltaan,

sen peruspylväät horjuvat.

7Hän käskee, ja aurinko pimenee.

Hän sulkee sinetillään tähtien valon.

8

9:8
Job 26:7
Ps. 104:2
Yksin on hän levittänyt yllemme taivaan,

hän kulkee meren hyökyjen yli.

9

9:9
Job 38:31,32
Aam. 5:8
Leijonan tähdistön hän on tehnyt,

Orionin ja Seulaset

ja eteläisten tähtien tarhat.

10

9:10
Job 5:9
Suuria tekoja hän tekee, tutkimattomia,

ihmeitä, joilla ei ole määrää, ei rajaa.

11

9:11
2. Moos. 33:19
1. Kun. 19:11–13
Hän kulkee läheltä, enkä minä häntä näe,

hän kiitää ohitseni, enkä minä häntä huomaa.

12Kun hän tempaa käsiinsä jotakin,

kuka voi sen estää?

Kuka sanoisi hänelle: »Miksi sinä noin teet?»

13

9:13
Job 26:12
Ps. 87:4,89:11
Jes. 51:9
Mikään voima ei käännä pois Jumalan vihaa,

hänen alleen lyyhistyvät Rahabin9:13 Rahab on alkumeren hirviö. joukot.

Kuka voisi vastata Jumalalle?

14Kuinka minä voisin käydä kiistaan Jumalan kanssa,

kuinka voisin löytää sanat häntä vastaan?

15Vaikka olisin kuinka oikeassa,

en pystyisi hänelle vastaamaan.

Voin vain rukoilla armoa

häneltä, joka minut tuomitsee.

16Vaikka hän ottaisi vastaan minun haasteeni,

en usko, että hän suostuisi minua kuulemaan –

17hän, joka myrskyllään iskee minut maahan

ja aina vain lisää minun haavojeni määrää

ilman mitään syytä.

18Edes hengenvedon ajaksi hän ei anna minulle rauhaa,

ei, hän lisäämistään lisää kärsimystäni.

19Jos turvaudun voimaan – hänen on voima.

Jos vaadin oikeutta, hän kysyy: »Kuka minut haastaa?»

20

9:20
Job 15:6
Vaikka minä olen oikeassa,

oma suuni joutuu tuomitsemaan minut.

Vaikka olen syytön,

hän tuomitsee minut väärintekijäksi.

21Syytön olen. Mutta mitäpä minun elämästäni!

Minä inhoan sitä.

22

9:22
Ps. 73:3
Saarn. 2:15,9:2
Yhdentekevää! Siksi minä sanon:

»Yhtä lailla hän tekee sinusta lopun,

olitpa syytön tai syyllinen.»

23Kun tuhon ruoska iskee ihmisiin,

hän ei välitä viattomien kärsimyksistä.

24Kun maa on annettu kelvottomien käsiin,

hän peittää tuomarien silmät.

Ellei se ole hän – kuka sitten?

Elämä liukuu pois

25

9:25,26
Ps. 90:9,10
Minun päiväni rientävät nopeammin kuin juoksija,

ne häipyvät luotani, onnea ne eivät saaneet nähdä,

26

9:26
Jes. 18:2Hab. 1:8
kuin kaislaveneet ne liukuvat toinen toisensa perään pois,

ne kiitävät kuin saaliin kimppuun syöksyvä kotka.

27Jos sanon itselleni: »Nyt minä unohdan murheet,

otan iloisen ilmeen, nauran»,

28niin kohta iskee minuun uusi kauhu,

sillä minä tiedän, että sinä et minua syyttömäksi julista.

29Kun minut joka tapauksessa tuomitaan syylliseksi,

miksi harata vastaan?

30

9:30
Jer. 2:22
Vaikka minä kylpisin lumessa

ja pesisin käteni lipeällä,

31kuitenkin sinä ryvettäisit minut likakuopassa,

niin että minua inhoaisivat omat vaatteenikin.

32

9:32
Saarn. 6:10
Hän ei ole ihminen, niin kuin minä olen.

En minä voi käydä hänen kanssaan oikeutta,

en puolustautua häntä vastaan.

33Ei kukaan voi olla tuomarina meidän välillämme,

asettaa kättään meidän molempien päälle.

34

9:34
Job 13:21
Voi, jospa Jumala kääntäisi ruoskansa minusta pois,

ettei minun enää tarvitsisi säikkyä häntä!

35Silloin voisin puhua hänelle suoraan, pelkäämättä!

Nyt en voi. Olen itseni kanssa yksin.

10

Miksi syytät minua, Jumala?

101Olen väsynyt elämään.

Minä päästän valitukseni valloilleen.

Olen katkera ja puhun tuskani julki.

2Jumala, älä tuomitse minua syylliseksi!

Kerro minulle, miksi käyt oikeutta minua vastaan.

3Mitä sinä siitä hyödyt, että sorrat minua,

että hyljeksit omien kättesi luomusta

ja annat menestyksen valaista jumalattomien tiet?

4

10:4
1. Sam. 16:7
Onko sinulla samanlaiset silmät kuin meillä,

näetkö sinä samalla tavoin kuin ihminen näkee?

5Ovatko sinun päiväsi vähät kuin ihmisen päivät,

hupenevatko sinun vuotesi niin kuin ihmisen vuodet?

6Sinä tutkit tarkoin minun rikkomukseni

ja otat selvää, mitä syntejä olen ehkä tehnyt,

7vaikka hyvin tiedät, että en ole syyllinen,

ja tiedät, ettei sinun käsistäsi pelasta mikään.

Itsehän olet minut luonut!

8

10:8
Ps. 119:73,139:13–16
Sinun kätesi ovat punoneet minut kokoon.

Oletko nyt muuttanut mielesi, aiotko tuhota minut?

9

10:9
1. Moos. 2:71. Moos. 3:19+
Muista, että olet itse minut tehnyt maan savesta!

Nytkö teet minut maan tomuksi jälleen?

10Sinä vuodatit minut kuin maidon astiaan,

sinä kiinteytit minut muotooni kuin juuston,

11olet pukenut minut lihaan ja nahkaan,

liittänyt luilla ja jänteillä minut kokoon.

12

10:12
Ps. 8:5
Sinä annoit minulle elämän, olit uskollinen,

sinun huolenpitosi oli suojanani.

13Mutta tämä, mikä on minua kohdannut,

oli jo valmiina sinun mielessäsi.

Nyt minä tiedän, mitä sinä sydämessäsi haudoit.

14Jos minä tein väärin, aina sinä olit siinä

etkä koskaan jättänyt rankaisematta.

15Ja nyt, jos olen syyllistynyt pahaan, voi minua!

Mutta vaikka olisin elänyt kuinka nuhteettomasti,

en silti voisi nostaa päätäni,

sillä olisin yleinen pilkan kohde

ja näkisin vain kurjuuteni.

16

10:16
Jes. 38:13
Jos pidän pääni pystyssä, sinä metsästät minua kuin leijona,

minä saan jälleen kokea tuon ihmeteltävän voimasi.

17Yhä uusia todistajia sinä tuot eteeni,

sinun vihasi kasvaa kasvamistaan,

yhä uusia joukkoja sinä lähetät kimppuuni.

Miksi minun piti syntyä?

18

10:18
Job 3:11
Miksi vedit minut ulos äidinkohdusta?

Kunpa olisin menehtynyt alkuuni

eikä yksikään silmä olisi minua nähnyt!

19Kunpa minua ei olisi koskaan ollut!

Minut olisi viety suoraan kohdusta hautaan.

20

10:20–22
Ps. 39:14
Ovathan päiväni vähät ja ne päättyvät pian.

Päästä jo irti! Anna minun iloita hetki,

21ennen kuin menen pimeyden ja kuoleman varjon maahan,

menen, enkä enää palaa,

22kuoleman varjon ja sekasorron maahan,

synkkään maahan,

maahan, jossa valokin on pimeyttä.

11

Sofarin ensimmäinen puhe

Hillitse kieltäsi, Job

111Naamalainen Sofar alkoi nyt puhua. Hän sanoi:

2– Eikö kukaan vastaa tuohon vuodatukseen?

Onko joku oikeassa vain siksi, että hän puhuu ja puhuu?

3Luuletko, että sanaryöppysi vaientaa kaikki muut,

että herjaavat puheesi jäävät vaille vastausta?

4Sinä sanot: »Minä olen oikeassa,

olen syytön Jumalan silmien edessä.»

5Toivoisinpa tosiaan, että Jumala avaisi suunsa

ja sanoisi sinulle suorat sanat!

6Hän ilmoittaisi sinulle viisauden salaisuudet,

jotka ovat meidän järjellemme käsittämättömät.

Silloin ymmärtäisit,

miten paljon syntejä hän antaa sinulle anteeksi.

7

11:7
Jes. 40:13
Judit 8:14
Room. 11:33
Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet?

Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden?

8

11:8
Jer. 23:24
Ef. 3:18
Se on taivasta korkeampi – miten sen tavoitat?

Se on tuonelaa syvempi – mitä siitä tiedät?

9Jumalan suuruus on suurempi kuin maa,

se on merta avarampi.

10Kun hän kiitää ohi, tempaa vangikseen

ja vaatii tilille – kuka voisi häntä vastustaa?

11Hän näkee ne, jotka vääryyttä tekevät,

hän panee merkille vilpin, jota muut eivät huomaa.

12Mutta milloinka tyhjäpää viisastuu?

Ei tule villiaasista ihmistä.

Voit vieläkin löytää rauhan, Job

13Käännä nyt mielesi Jumalan puoleen, Job,

ojenna kätesi Jumalaa kohti!

14Jos käsiäsi tahraa synti, heitä se pois,

älä anna pahan asua majassasi.

15Silloin voit puhtain mielin kohottaa katseesi.

Olet vaskesta valettu, peloton ja luja.

16Sinä unohdat nämä kärsimykset,

muistat ne vain kuin tulvaveden, joka virtasi pois.

17

11:17
Ps. 37:6
Jes. 58:10
Elämäsi valo kohoaa kirkkaampana kuin sydänpäivä,

sen pimeyskin on kuin sarastava aamu.

18Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää,

olet turvassa. Voit nukkua levollista unta,

19

11:19
3. Moos. 26:6
sinä saat olla rauhassa, mikään ei sinua uhkaa,

monet tavoittelevat sinun suosiotasi.

20

11:20
Job 8:13
Sananl. 10:28
Mutta jumalattomilta kaikki pimenee,

he eivät enää löydä pakotietä.

Heillä on enää vain yksi toive:

viimeinen henkäys.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]