Raamattu 1992 (KR92)

Tuho uhkaa filistealaisia

471

47:1–7
Jes. 14:29–31+
Tämä on Herran sana, jonka profeetta Jeremia julisti filistealaisia vastaan, ennen kuin farao oli kukistanut Gazan.

2

47:2
Jes. 8:7
Jer. 46:7
Näin sanoo Herra:

– Vedet purkautuvat pohjoisesta,

virta paisuu yli äyräitten,

tulvaan peittyy koko maa

ja kaikki, mitä siinä on,

myös kaupungit ja niiden asukkaat.

Ihmiset huutavat,

maan asukkaat vaikeroivat.

3Jo kuuluu oriiden kavioiden kopse,

vaunujen ryminä,

rattaitten ryske.

Isät eivät kokoa lapsiaan turvaan,

heidän kätensä ovat kauhusta jäykät.

4

47:4
5. Moos. 2:23
Aam. 9:7
On tullut päivä,

joka tuhoaa kaikki filistealaiset.

Ei ketään jää jäljelle

auttamaan Tyrosta ja Sidonia.

Herra hävittää filistealaiset,

viimeisetkin Kaftorin47:4 Kaftor tarkoittaa jotakin Välimeren saarta, mahdollisesti Kreetaa. rannoilta lähteneet.

5

47:5
Jer. 16:6,48:37
– Gaza leikkaa hiuksensa,

Askelon hiljenee.

Kuinka kauan te vielä viileskelette itseänne,

te anakilaisten rippeet?47:5 Hiusten leikkaaminen ja ihon viileskely kuuluivat surutapoihin.

6Voi, Herran miekka,

etkö jo asetu!

Mene takaisin tuppeesi,

taltu ja pysy siellä!

7Mutta voisiko se asettua,

kun Herra itse on antanut käskyn?

Miekan on lyötävä

Askelonia ja meren rantaa!