Raamattu 1992 (KR92)
42

Jeremia varoittaa kansaa lähtemästä Egyptiin

421Sotajoukkojen päälliköt johtajinaan Johanan, Kareahin poika, ja Asarja, Hosajan poika, lähtivät profeetta Jeremian luo. Heitä seurasi kaikki väki pienimmästä suurimpaan. 2

42:2
Jer. 37:3
Päälliköt sanoivat Jeremialle: »Me pyydämme sinua hartaasti, että rukoilisit Herraa, Jumalaasi, meidän puolestamme, kaikkien jäljellä olevien puolesta. Meitä oli kerran paljon, mutta voit itsekin nähdä, miten vähän meitä nyt on jäljellä. 3Pyydä Herraa, Jumalaasi, ilmoittamaan meille, mihin meidän on mentävä ja mitä meidän on tehtävä.»

4Profeetta Jeremia vastasi heille: »Minä suostun pyyntöönne. Rukoilen Herraa, Jumalaanne, ja ilmoitan teille kaiken, mitä hän vastaa. En salaa teiltä mitään.» 5He sanoivat Jeremialle: »Herra on lahjomaton ja luotettava todistaja. Rangaiskoon Herra, sinun Jumalasi, meitä, ellemme tee juuri niin kuin hän käskee meidän tehdä! 6Me tottelemme Herraa, Jumalaamme. Olemmehan lähettäneet sinut kysymään häneltä neuvoa. Olkoon hänen tahtonsa mikä tahansa, me teemme niin kuin Herra, meidän Jumalamme, sanoo, jotta meille kävisi hyvin.»

7Kymmenen päivän kuluttua Jeremialle tuli Herran sana. 8Jeremia kutsui luokseen Johananin ja häneen liittyneet sotapäälliköt sekä kaiken kansan, niin ylhäiset kuin alhaiset.

9Jeremia sanoi heille:

»Te pyysitte minua kääntymään Herran, Israelin Jumalan, puoleen ja viemään rukouksenne hänen eteensä. Hän vastaa näin: 10

42:10
Jer. 18:7,8
’Jos jäätte asumaan tähän maahan, minä rakennan teistä kansan enkä hävitä teitä, minä istutan teidät enkä revi pois. Minä olen murheellinen, kun minun täytyi antaa tuhon kohdata teitä. 11Te pelkäätte nyt Babylonian kuningasta. Mutta minä, Herra, sanon teille: Älkää pelätkö häntä, älkää olko kauhuissanne! Minä olen teidän kanssanne, minä pelastan teidät ja vapautan teidät hänen vallastaan. 12Minä osoitan teille laupeutta, niin että hän armahtaa teitä ja antaa teidän palata omaan maahanne.’

13»Älkää lähtekö tästä maasta. Älkää uhmatko Herran, Jumalanne, käskyä! 14Älkää sanoko: ’Ei! Me menemme Egyptiin, missä meidän ei tarvitse nähdä sotaa eikä kuulla sotatorven ääntä. Siellä meiltä ei puutu ruokaa, sinne me haluamme jäädä.’ 15Jos te todella aiotte näin tehdä, kuulkaa, mitä Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo. Näin hän varoittaa teitä, jotka vielä olette jäljellä Juudassa: ’Jos te suuntaatte kulkunne kohti Egyptiä etsiäksenne sieltä turvapaikkaa, 16niin miekka, jota te nyt pelkäätte, tavoittaa teidät sielläkin ja nälkä, josta nyt olette huolissanne, seuraa teitä Egyptiin saakka. Siellä te kuolette! 17

42:17
Jes. 51:19+
Jokainen, joka menee Egyptiin ja asettuu sinne asumaan, kuolee miekkaan, nälkään tai ruttoon. Yksikään ei vältä sitä onnettomuutta, jonka minä annan teitä kohdata.’

18»Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo näin: ’Minun vihani ja kiivauteni on syöksynyt tulvana Jerusalemin asukkaiden päälle, ja niin se syöksyy teidänkin päällenne, jos menette Egyptiin. Siellä teitä häväistään, teistä tulee varoittava esimerkki ja kohtalostanne kirosana. Koskaan ette tule enää näkemään omaa maatanne.’ 19Painakaa siis mieleenne, mitä Herra on sanonut teille, jotka olette vielä jäljellä Juudassa: ’Älkää menkö Egyptiin!’

»Te olette kuulleet tänään minun varoitukseni, 20mutta silti olette tekemässä kohtalokkaan erehdyksen! Te pyysitte minua kääntymään Herran, Jumalanne, puoleen ja kysymään neuvoa häneltä. Te sanoitte: ’Rukoile puolestamme Herraa, Jumalaamme, ja ilmoita meille kaikki, mitä hän sanoo. Me teemme niin kuin hän käskee.’ 21Tänään minä olen ilmoittanut teille, mitä Herra, teidän Jumalanne, on sanonut. Ettekö te aiokaan totella häntä? Torjutteko te kaiken sen, mitä hän on lähettänyt minut teille ilmoittamaan? 22Tietäkää siis: siellä, minne nyt haluatte muuttaa, te kuolette miekkaan, nälkään ja ruttoon.»

43

Lähtö Egyptiin

431Kun Jeremia oli puhunut luokseen kokoontuneelle kansalle kaiken, mitä Herra, heidän Jumalansa, oli lähettänyt hänet sanomaan, 2niin Asarja, Hosajan poika, ja Johanan, Kareahin poika, sekä muut julkeat miehet sanoivat hänelle: »Älä valehtele! Ei Herra, meidän Jumalamme, ole lähettänyt sinua ilmoittamaan, ettemme saa mennä Egyptiin ja asettua sinne. 3Baruk, Nerian poika, yllyttää sinua meitä vastaan! Hän haluaa meidän joutuvan babylonialaisten käsiin, jotta he surmaisivat meidät tai veisivät meidät pakkosiirtolaisina Babyloniaan.»

4Johanan, muut sotapäälliköt ja kansa kieltäytyivät tottelemasta, vaikka Herra oli käskenyt heidän jäädä Juudaan. 5Johanan ja muut sotapäälliköt päättivät lähteä ja ottaa mukaansa kaikki ne, jotka olivat paenneet vieraiden kansojen keskuuteen mutta sitten palanneet takaisin Juudaan ja asettuneet sinne asumaan. 6

43:6
Jer. 41:10
Lähtijöihin kuului miehiä, naisia ja lapsia; mukana olivat lisäksi kuninkaan tyttäret ja kaikki, jotka henkikaartin päällikkö Nebusaradan oli jättänyt Gedaljan, Ahikamin pojan, Safanin pojanpojan, huostaan. Myös profeetta Jeremia ja Baruk, Nerian poika, pakotettiin mukaan. 7Näin kansa lähti kohti Egyptiä vastoin Herran kieltoa ja saapui Tahpanhesiin Egyptin puolelle.

Jeremia ennustaa Nebukadnessarin hyökkäyksen Egyptiin

8Tahpanhesissa tuli Jeremialle tämä Herran sana:

9»Ota suuria kiviä ja kaiva ne täällä Juudan miesten nähden faraon hallintorakennuksen sisäänkäynnin edustalle pengertasanteeseen. 10Sano heille: Näin puhuu Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä kutsun tänne palvelijani Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, ja asetan hänen valtaistuimensa näiden kivien päälle, jotka sinä kaivoit maahan. Hän levittää valtaistuimensa katoksen niiden ylle. 11

43:11
Jer. 15:2
Sak. 11:9
Nebukadnessar hyökkää Egyptiin ja kukistaa sen. Joka on ruton oma, se kuolee ruttoon, joka vankeuden, se joutuu vankeuteen, joka miekan, se kaatuu miekkaan. 12
43:12
Jer. 46:25
Minä sytytän tuleen Egyptin jumalien temppelit, Nebukadnessar polttaa jumalankuvat tai vie ne mukanaan. Niin kuin paimen nyppii vaatteistaan täitä, niin Nebukadnessar puhdistaa Egyptin jumalankuvista. Sitten hän lähtee sieltä kenenkään estämättä. 13Hän särkee Egyptissä Heliopoliin pyhät patsaat ja polttaa Egyptin jumalien temppelit.»

44

Jeremia varoittaa maanmiehiään

441Jeremialle tuli sana Herralta; se koski kaikkia Egyptissä olevia Juudan asukkaita. Heitä asui Migdolissa, Tahpanhesissa, Memfiksessä ja Ylä-Egyptissä.

Tämä oli Herran sana:

2»Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te olette itse nähneet, millaisen onnettomuuden minä olen antanut kohdata Jerusalemia ja kaikkia muita Juudan kaupunkeja. Nyt ne ovat raunioina, eikä niissä enää asuta. 3Näin on tapahtunut, koska niiden asukkaat tekivät pahaa ja vihoittivat minut. He uhrasivat muille jumalille ja palvelivat niitä, vaikka eivät niitä edes tunteneet. Niin tekivät teidän isänne, ja niin teitte te! 4

44:4
1. Kun. 18:36
Kerran toisensa jälkeen minä lähetin teidän luoksenne palvelijoitani, profeettoja, sanomaan: ’Lopettakaa tuo iljettävä meno, minä vihaan sitä!’ 5Mutta te ette kuunnelleet heitä, ette ottaneet kuuleviin korviinne, mitä he sanoivat. Te ette kääntyneet pois pahuudestanne, ette lakanneet uhraamasta vieraille jumalille. 6Siksi minä annoin kiivauteni ja hehkuvan vihani syöksyä tulvana Juudan kaupunkeihin ja Jerusalemin kaduille. Nuo kaupungit tuhoutuivat maan tasalle ja tulivat autioiksi. Sellaisia ne ovat tänäkin päivänä.

7»Näin sanoo nyt Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Miksi te suistatte itsenne suureen onnettomuuteen ja hävitätte sukupuuttoon koko Juudan kansan, miehet, naiset, lapset ja imeväiset, niin ettei teistä jää jäljelle ketään? 8Teidän tekonne herättävät minussa vihaa! Te uhraatte vieraille jumalille Egyptissä, jonne nyt olette muuttaneet asumaan. Näin te syöksette itsenne tuhoon. Kaikki kansat pilkkaavat teitä, ja teidän kohtalostanne tulee kirosana. 9Oletteko unohtaneet, mitä pahaa isänne ovat tehneet Juudan maassa ja Jerusalemin kaduilla? Entä Juudan kuninkaat ja heidän vaimonsa? Entä te itse ja teidän vaimonne? 10Vielä tähän päivään mennessä ette ole nöyrtyneet. Te ette pelkää minua, ette elä minun lakini ettekä säädösteni mukaan, vaikka minä olen antanut ne teidän isillenne ja teille.

11»Sen tähden Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo näin: Vihassani minä käännyn teitä vastaan ja hävitän sukupuuttoon koko Juudan kansan. 12En päästä käsistäni myöskään niitä jäljelle jääneitä, jotka päättivät lähteä Egyptiin ja asettuivat sinne asumaan. Egyptissä he kaikki menehtyvät: he kaatuvat miekkaan tai kuolevat nälkään. Miekka ja nälkä surmaavat kaikki pienimmästä suurimpaan. Heitä pilkataan, heistä tulee varoittava esimerkki ja heidän kohtalostaan kirosana. 13

44:13
Jes. 51:19+
Niin kuin minä rankaisin Jerusalemia, niin minä rankaisen nyt Egyptissä olevia Juudan asukkaita: miekalla, nälällä ja rutolla. 14Yksikään heistä ei jää jäljelle eikä pelastu. Ei kukaan heistä palaa Juudan maahan, vaikka he sinne ikävöivät ja sinne haluaisivat päästä. Vain muutama harva pelastuu ja palaa takaisin.»

15Kaikki miehet, jotka tiesivät, että heidän vaimonsa olivat uhranneet vieraille jumalille, ja suuri joukko paikalla olleita naisia sekä monet Ylä-Egyptiin muuttaneet Juudan asukkaat vastasivat Jeremialle näin: 16

44:16
Jer. 6:16,17
»Tässä asiassa me emme kuuntele sinua, vaikka puhuitkin meille Herran nimissä. 17Pidämme lupauksemme, jonka itse olemme antaneet Taivaan kuningattarelle. Me poltamme hänelle suitsuketta ja tuomme juomauhreja, niin kuin teimme Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla ja niin kuin myös isämme, kuninkaamme ja ruhtinaamme siellä tekivät. Silloin meillä oli ruokaa yllin kyllin, voimme hyvin emmekä nähneet nälkää. 18Mutta siitä lähtien kun lakkasimme polttamasta suitsuketta Taivaan kuningattarelle emmekä enää tuoneet hänelle juomauhreja, meiltä on puuttunut kaikkea. Me kuolemme miekkaan ja nälkään!»

19

44:19
4. Moos. 30:14,15
Naiset sanoivat: »Me olemme uhranneet Taivaan kuningattarelle ja tuoneet hänelle juomauhreja yhdessä miestemme kanssa. Olisimmeko me vastoin miestemme tahtoa valmistaneet Taivaan kuningattarelle uhrikakkuja, joissa on hänen kuvansa, ja tuoneet hänelle juomauhreja?»

20Silloin Jeremia vastasi väkijoukolle, sekä miehille että naisille, kaikille, jotka olivat väittäneet häntä vastaan: 21»Eivätkö juuri uhrit, joita olette uhranneet Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla – te itse, teidän isänne, kuninkaanne, ruhtinaanne ja koko kansa – ole syynä onnettomuuteenne? Herra muistaa ne, ja ne loukkaavat häntä! 22Herra ei voinut enää sietää teidän uhrimenojanne, niin pahoja ja iljettäviä ne olivat. Siksi teidän maanne tuli autioksi, tyhjäksi ja kirotuksi, niin ettei vielä tänä päivänäkään kukaan asu siellä. 23Onnettomuus, joka teitä nyt on kohdannut, johtuu siitä, että te uhrasitte Taivaan kuningattarelle ja siten teitte syntiä Herraa vastaan. Ette noudattaneet Herran tahtoa, ette eläneet hänen lakinsa, käskyjensä ja säädöksiensä mukaan.»

24Sitten Jeremia sanoi kansalle, erityisesti naisille:

»Kuulkaa, mitä Herra sanoo teille, te Juudan kansan jäsenet, jotka nyt olette Egyptissä! 25Näin puhuu Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te kaikki, niin miehet kuin naisetkin, teette mitä olette luvanneet. Sanotte, että olette luvanneet uhrata Taivaan kuningattarelle ja tuoda hänelle juomauhreja ja että haluatte myös pitää lupauksenne. Hyvin te olettekin pitäneet sananne ja täyttäneet lupauksenne! 26Kuulkaa siis, mitä minä, Herra, sanon teille kaikille Egyptissä oleville Juudan asukkaille! Minä, Herra, vannon nimeni kunnian kautta näin: Pian ei ole koko Egyptissä ainuttakaan Juudan miestä, joka vannoisi minun nimeeni sanoen: ’Niin totta kuin Herra elää!’ 27Minä pidän huolen siitä, että teidän käy huonosti. Egyptissä olevat Juudan asukkaat menehtyvät miekkaan ja nälkään kaikki tyynni – 28vain muutama harva pääsee miekkaa pakoon ja palaa Egyptistä takaisin Juudaan. Nämä jäljelle jäävät tulevat tietämään, kumman sana toteutuu, minun vai heidän.

29»Minä, Herra, annan teille merkin, jotta tietäisitte, että minä rankaisen teitä tässä maassa ja että minun sanani toteutuvat. Teitä kohtaa onnettomuus! 30

44:30
Jer. 46:24
Näin minä, Herra, olen päättänyt: Minä annan farao Hofran, Egyptin kuninkaan, hänen vihollistensa käsiin, niiden armoille, jotka tavoittelevat hänen henkeään. Niin minä aikanaan tein myös Juudan kuninkaalle Sidkialle. Minä annoin hänet hänen vainoojansa ja perivihollisensa, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin käsiin.»