Raamattu 1992 (KR92)
37

Jeremia varoittaa kuningas Sidkiaa

371

37:1
2. Kun. 24:17
Jer. 52:1
Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Juudan kuninkaaksi Sidkian, Josian pojan. Hän tuli hallitsijaksi Jekonjan, Jojakimin pojan, jälkeen. 2Mutta Sidkia, hänen hovinsa ja hänen kansansa eivät kuunnelleet, mitä profeetta Jeremia Herran käskystä julisti.

3-5

37:3–5
Jes. 37:4
Jer. 42:2,3
Niihin aikoihin faraon sotajoukko oli lähtenyt liikkeelle Egyptistä. Kun babylonialaiset, jotka piirittivät Jerusalemia, kuulivat tästä, he vetäytyivät pois kaupungin liepeiltä. Kuningas Sidkia lähetti silloin Jukalin, Selemjan pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, profeetta Jeremian luo pyytämään: »Rukoile meidän puolestamme Herraa, Jumalaamme!» Jeremia sai vielä tuolloin liikkua vapaasti kansan keskuudessa; häntä ei vielä ollut pantu vankeuteen.

6Silloin profeetta Jeremialle tuli tämä Herran sana:

7

37:7
Jes. 30:2,31:1
Hes. 17:15
»Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Juudan kuningas on lähettänyt nuo miehet kysymään minulta neuvoa. Käske heidän siis mennä sanomaan kuninkaalle näin: Faraon sotajoukko, joka on lähtenyt avuksenne, palaa takaisin omaan maahansa Egyptiin. 8
37:8
Jer. 34:22
Babylonialaiset tulevat uudelleen piirittämään tätä kaupunkia, he valloittavat ja polttavat sen. 9Minä, Herra, varoitan teitä pettämästä itseänne. Älkää kuvitelko, että kaldealaiset37:9 Babylonialaisia kutsuttiin myös kaldealaisiksi. vetäytyvät pois ahdistamasta teitä. Eivät he lähde mihinkään! 10Ja vaikka te löisitte koko kaldealaisten sotajoukon, niin ettei heistä jäisi jäljelle kuin muutama haavoittunut telttaansa makaamaan, nämä miehet nousisivat kyllä jalkeille ja polttaisivat tämän kaupungin.»

Jeremia joutuu vankilaan

11Kun babylonialaiset faraon sotajoukkoa peläten olivat vetäytyneet Jerusalemin edustalta, 12Jeremia yritti lähteä kaupungista. Hän halusi mennä Benjaminin alueelle ja osallistua siellä sukunsa perintömaan jakoon. 13

37:13
Jer. 20:2
Mutta päästyään Benjamininportille Jeremia kohtasi vartiopäällikön, jonka nimi oli Jiria – tämä oli Selemjan poika, Hananjan pojanpoika. Hän otti profeetta Jeremian kiinni ja sanoi: »Sinä aiot karata kaldealaisten puolelle!» 14Jeremia vastasi: »Valehtelet! En minä aio karata.» Mutta Jiria ei uskonut vaan vangitsi profeetan ja vei hänet päämiesten luo. 15Nämä raivostuivat Jeremialle, löivät häntä ja telkesivät hänet kirjuri Jonatanin taloon, josta oli tehty vankila. 16Jeremia pantiin tyhjään vesisäiliöön, joka oli hakattu maan alle, ja sinne hän jäi virumaan pitkäksi aikaa.

Jeremian vankeutta lievennetään

17

37:17
Jer. 34:21
Eräänä päivänä kuningas Sidkia käski noutaa Jeremian luokseen palatsiin ja kysyi häneltä kahden kesken: »Onko sinulle tullut sanaa Herralta?» »On», vastasi Jeremia. »Sinä joudut Babylonian kuninkaan käsiin!» 18Sitten hän sanoi kuningas Sidkialle: »Mitä pahaa minä olen tehnyt sinulle tai hovillesi tai tälle kansalle, kun pidätte minua vankilassa? 19Missä nyt ovat teidän profeettanne, ne, jotka julistivat teille: ’Ei hyökkää Babylonian kuningas tähän maahan eikä teidän kimppuunne’? 20Armollinen kuningas! Kuule minua ja suostu pyyntööni: älä lähetä minua takaisin kirjuri Jonatanin taloon. Siellä minua odottaa varma kuolema.»

21

37:21
Jer. 32:2,38:28
Silloin kuningas Sidkia antoi käskyn, että Jeremia oli pidettävä vangittuna päävartiossa. Hänelle tuli antaa päivittäin ruoaksi yksi Leipurienkujalla valmistettu leipä niin kauan kuin kaupungissa leipää riittäisi. Niin Jeremia sai jäädä päävartioon.

38

Jeremia heitetään kaivoon

381

38:1
2. Kun. 20:1
Sefatja, Mattanin poika, Gedalja, Pashurin poika, Jukal, Selemjan poika, ja Pashur, Malkian poika, kuulivat, kun Jeremia puhui kaikelle kansalle näin:

2

38:2
Jer. 21:9
»Herra sanoo: ’Joka jää tähän kaupunkiin, kuolee miekkaan, nälkään tai ruttoon. Mutta joka menee babylonialaisten puolelle, pelastuu ja säilyttää henkensä.’ 3Herra sanoo vielä: ’Tämä kaupunki joutuu Babylonian kuninkaan käsiin. Hän valloittaa sen.’»

4

38:4
Aam. 7:10,11
Kuultuaan Jeremian sanat päämiehet sanoivat kuninkaalle: »Tämä mies on ansainnut kuoleman! Jos hän jatkaa tuollaisia puheita, hän murtaa niiden sotilaiden rohkeuden, jotka vielä ovat jäljellä tässä kaupungissa, ja muutkin asukkaat menettävät toivonsa. Tämä mies ei etsi kansamme etua vaan tuottaa meille vahinkoa.» 5Kuningas Sidkia sanoi heille: »Tehkää hänelle mitä tahdotte! En minä teille mitään mahda!» 6Niin he tarttuivat Jeremiaan ja laskivat hänet köysillä kuninkaan pojan Malkian sadevesikaivoon, joka oli päävartion pihassa. Kaivossa ei ollut vettä, sen pohjalla oli vain liejua, ja Jeremia vajosi siihen.

Jeremia pelastetaan kaivosta

7-8Nubialainen Ebed-Melek, kuninkaan hovin eunukki, sai tietää, että Jeremia oli heitetty sadevesikaivoon. Ebed-Melek lähti palatsista tapaamaan kuningasta, joka oli Benjamininportin luona, ja sanoi hänelle: 9»Armollinen kuningas! Nuo miehet ovat kohdelleet törkeästi profeetta Jeremiaa. He heittivät hänet kaivoon ja jättivät hänet kuolemaan nälkään. Eihän kaupungissa ole muutoinkaan enää leipää.»

10Silloin kuningas antoi nubialaiselle Ebed-Melekille käskyn: »Ota täältä mukaasi kolmekymmentä miestä ja vedä profeetta Jeremia ylös kaivosta, ennen kuin hän kuolee!» 11Niin Ebed-Melek otti miehet mukaansa ja meni kuninkaanlinnan varastoihin hakemaan lumppuja ja vaateriekaleita. Hän laski ne köysillä alas kaivoon Jeremialle 12ja sanoi hänelle: »Pane nämä lumput ja riekaleet kainaloihisi, etteivät köydet hierrä rikki ihoasi.» Jeremia teki niin. 13Sitten miehet vetivät hänet köysillä ylös kaivosta. Jeremia jäi edelleen päävartioon.

Kuningas kutsuu Jeremian luokseen

14Eräänä päivänä kuningas Sidkia käski hakea profeetta Jeremian luokseen Herran temppelin kolmannelle portille. Kuningas sanoi Jeremialle: »Minä pyydän sinulta ennussanaa. Älä salaa minulta mitään!» 15Jeremia vastasi Sidkialle: »Jos kerron sinulle totuuden, sinä surmautat minut, ja jos neuvon sinua, sinä et kuuntele.» 16Silloin kuningas Sidkia vannoi Jeremialle kahden kesken: »Niin totta kuin Herra elää, hän, joka on antanut meille elämän, minä en surmauta sinua enkä anna sinua niiden käsiin, jotka tavoittelevat henkeäsi!»

17Jeremia sanoi Sidkialle: »Näin sanoo Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Jos antaudut Babylonian kuninkaan sotapäälliköille, sinä säilytät henkesi eikä tätä kaupunkia polteta. Sinä itse ja perheesi saatte jäädä eloon. 18Mutta jos et antaudu, tämä kaupunki joutuu kaldealaisten valtaan. He polttavat Jerusalemin tuhkaksi, etkä sinäkään pelastu heidän käsistään.»

19Kuningas Sidkia sanoi Jeremialle: »Minä pelkään niitä Juudan asukkaita, jotka ovat siirtyneet babylonialaisten puolelle. Babylonialaiset saattavat antaa minut heidän käsiinsä, ja silloin joudun heidän armoilleen.»

20Jeremia vakuutti:

»Ei sinua luovuteta! Kuule nyt Herran ääntä, kuule, mitä minä sinulle sanon. Jos antaudut, sinulle käy hyvin ja saat pitää henkesi. 21Mutta jos kieltäydyt antautumasta, toteutuu sana, jonka Herra on minulle ilmoittanut: 22Minä näin, kuinka kaikki naiset, jotka olivat jäljellä Juudan kuninkaan palatsissa, vietiin Babylonian kuninkaan sotapäälliköiden luo. Naiset lauloivat sinusta tätä laulua:

– Ystäväsi johtivat sinut harhaan,

he olivat sinua vahvempia.

Kun jalkasi vajosivat syvälle mutaan,

he väistyivät sinun luotasi.

23

38:23
Jer. 37:8
»Kaikki vaimosi ja lapsesi viedään kaldealaisten luo, etkä sinä itsekään pelastu vihollisen käsistä. Babylonian kuningas ottaa sinut vangiksi, ja tämä kaupunki palaa tuhkaksi.»

24Silloin Sidkia sanoi Jeremialle: »Älköön kukaan saako tietää, mitä olemme puhuneet keskenämme – muuten sinä kuolet! 25Kun päämiehet kuulevat, että minä olen keskustellut sinun kanssasi, he tulevat luoksesi ja sanovat: ’Kerro meille, mitä sinä sanoit kuninkaalle ja mitä kuningas sanoi sinulle. Älä salaa meiltä mitään, tai me tapamme sinut!’ 26

38:26
Jer. 37:20
Vastaa heille: ’Minä pyysin hartaasti kuninkaalta, ettei hän lähettäisi minua takaisin Jonatanin taloon, sillä siellä minä kuolisin.’»

27Kun päämiehet tulivat Jeremian luo ja kyselivät häneltä keskustelusta, hän vastasi heille niin kuin kuningas oli käskenyt. Silloin he jättivät hänet rauhaan, ja asia pysyi salassa. 28Jeremia jäi päävartioon siihen päivään saakka, jona Jerusalem valloitettiin.

39

Jerusalem valloitetaan

391

39:1,2
2. Kun. 25:1–4
Jer. 52:4–7
Juudan kuninkaan Sidkian yhdeksäntenä hallitusvuotena, sen kymmenennessä kuussa, tuli Babylonian kuningas Nebukadnessar kaikkine sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle ja alkoi piirittää kaupunkia. 2Sidkian yhdentenätoista hallitusvuotena, neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä, babylonialaiset tunkeutuivat Jerusalemiin. 3Kun kaupunki oli vallattu, Babylonian kuninkaan ylimmät miehet perustivat päämajansa kaupungin keskimmäiseen porttiin. Heidän joukossaan olivat Sin-Magirin käskynhaltija Nergal-Sareser, hovin päällikkö Nebu-Sarsekim ja sotajoukkojen komentaja Nergal-Sareser.

4Kun Juudan kuningas Sidkia ja hänen sotilaansa näkivät, mitä oli tapahtunut, he pakenivat yöllä kaupungista. He pääsivät pakoon Kaksoismuurin portista, joka oli kuninkaan puutarhan kohdalla, ja suuntasivat kulkunsa Jordanin laaksoa kohti. 5Mutta babylonialaisten sotajoukko lähti ajamaan heitä takaa ja tavoitti Sidkian Jerikon tasangolla. Babylonialaiset ottivat Sidkian vangiksi ja veivät hänet kuningas Nebukadnessarin eteen Riblaan, Hamatin maahan. Siellä Nebukadnessar julisti vangeilleen tuomion. 6Babylonian kuningas surmautti Sidkian pojat Riblassa heidän isänsä nähden. Myös kaikki Juudan ylimykset Nebukadnessar surmautti. 7Sitten hän käski sokaista Sidkialta silmät, panna hänet pronssikahleisiin ja viedä hänet Babyloniaan.

8

39:8
2. Kun. 25:9+
Babylonialaiset polttivat kuninkaan palatsin ja Jerusalemin asukkaiden talot sekä repivät maahan kaupungin muurit. 9Sen jälkeen henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan kaikki Jerusalemin jäljellä olevat asukkaat: sekä ne, jotka olivat jääneet kaupunkiin, että ne, jotka olivat karanneet babylonialaisten puolelle. 10Mutta osan köyhistä, niistä, joilla ei ollut mitään omaisuutta, Nebusaradan jätti Juudaan, ja hän antoi heille viinitarhoja ja peltopalstoja.

Jeremia vapautetaan

11Babylonian kuningas Nebukadnessar oli antanut henkikaartin päällikölle Nebusaradanille seuraavan käskyn: 12»Etsi Jeremia käsiisi ja pidä hänestä hyvää huolta! Älä tee hänelle mitään pahaa. Jos hän jotakin pyytää, täytä hänen pyyntönsä.»

13Tämän käskyn perusteella henkikaartin päällikkö Nebusaradan, hovin päällikkö Nebusasban, sotajoukkojen komentaja Nergal-Sareser sekä muut Babylonian kuninkaan ylimmät miehet 14

39:14
Jer. 38:28
käskivät hakea Jeremian päävartiosta. He antoivat hänet Gedaljan, Ahikamin pojan, Safanin pojanpojan, huostaan, jotta tämä veisi hänet kotiin. Niin Jeremia jäi asumaan kansan keskuuteen.

Herran sana Ebed-Melekille

15Kun Jeremia oli vielä vangittuna päävartiossa, hänelle tuli tämä Herran sana:

16

39:16
Jer. 38:7
»Mene nubialaisen Ebed-Melekin luo ja kerro hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Nyt minä annan toteutua sen, mitä olen tästä kaupungista puhunut: se ei pelastu, vaan tuhoutuu! Saat nähdä sen omin silmin, kun tuhon päivä tulee. 17Mutta sinut minä pelastan sinä päivänä, sanoo Herra. Et joudu niiden käsiin, joita pelkäät. 18Koska olet turvautunut minuun, minä pelastan sinut, niin ettet kaadu miekkaan vaan säilytät henkesi. Tämän minä, Herra, lupaan.»