Raamattu 1992 (KR92)
2

Israelin uskottomuus on vailla vertaa

1 Minulle tuli tämä Herran sana:

22:2
Hes. 16:8
»Julista Jerusalemissa koko kaupungin kuullen:

– Näin sanoo Herra:

Minä muistan, miten uskollinen olit, kun olit nuori,

muistan, millainen oli rakkautesi, kun olit morsian.

Sinä seurasit minua autiomaassa,

maassa, jossa mikään ei kasva.

3 Israel kuului Herralle

niin kuin pellon ensi sato.

Kaikki, jotka siihen kajosivat,

saivat osakseen tuomion.

Onnettomuus kohtasi heitä,

sanoo Herra.

4 »Kuulkaa Herran sana, te Jaakobin heimo ja kaikki Israelin sukukunnat! 5 Näin sanoo Herra:

– Mitä pahaa isänne minusta löysivät,

kun he kääntyivät minusta pois?

He lähtivät seuraamaan olemattomia jumalia

ja menettivät arvonsa minun silmissäni.

62:6
5. Moos. 8:15
Eivät he enää kysyneet:

»Mikä on Herran tahto,

hänen, joka toi meidät Egyptistä,

johdatti halki autiomaan,

arojen ja rotkojen maan,

kuivan ja synkeän maan,

missä kukaan ei kulje eikä yksikään asu?»

72:7
Jer. 16:18
Minä toin teidät puutarhojen maahan.

Te saitte syödä hedelmiä,

nauttia maan antimista.

Mutta tultuanne te saastutitte minun maani,

turmelitte tyystin omaisuuteni.

82:8
1. Sam. 2:12
12:21
Papit eivät kysyneet: »Mikä on Herran tahto?»

Lainopettajat eivät minusta välittäneet,

kansani paimenet luopuivat minusta,

profeetat puhuivat Baalin nimissä.

He palvelivat jumalia, jotka eivät voi auttaa.

9 Siksi minä yhä syytän teitä,

sanoo Herra,

ja vaadin tilille

vielä lastenne lapset.

10 Menkää länteen kittiläisten saarille,

lähettäkää miehiä itään Kedariin,

katsokaa ja ottakaa tarkoin selville,

onko missään tällaista tapahtunut!

112:11
Ps. 106:20
Onko mikään kansa vaihtanut jumaliaan?

Ja jos ne edes olisivat jumalia!

Minä, Herra, olen ollut kansani voima ja kunnia.

Mutta minut se on vaihtanut toisiin jumaliin,

joista ei ole mitään apua.

12 Tyrmistykää, taivaat!

Kauhistukaa, järkkykää perin juurin!

132:13
Jer. 17:13
Minun kansani on tehnyt syntiä kaksin verroin:

minut, elävän veden lähteen, se on hylännyt

ja hakannut itselleen vesisäiliöitä,

särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.

Rangaistus uskottomuudesta

14 – Ei Israel ole orja

eikä orjaksi syntynyt.

Miksi se sitten joutui saaliiksi?

152:15
Jes. 5:29
Miksi viholliset kävivät sinun kimppuusi

ärjyen ja karjuen kuin leijonat?

Ne tekivät maasi autioksi,

hävittivät kaupunkisi,

niin ettei ketään jäänyt jäljelle.

16 Nyt vielä egyptiläiset, Memfiksen ja Tahpanhesin miehet,

tulevat ja ajavat pääsi paljaaksi!

17 Israel, sinä itse olet tämän aiheuttanut!

Sinä hylkäsit Herran, Jumalasi,

vaikka hän ohjasi kulkuasi.

182:18
Jes. 31:1
Mitä apua olisi enää siitä,

että lähtisit Egyptiin juomaan Niilin vettä?

Mitä hyötyä siitä,

että lähtisit Assyriaan juomaan Eufratin vettä?

19 Oma pahuutesi on syynä kuritukseesi,

luopumus tuo sinulle rangaistuksen.

Nyt saat katkerasti kokea,

miten paljon onnettomuutta koituu siitä,

että hylkäsit Herran,

että et pelännyt minua, Jumalaasi.

Näin sanoo Herra Jumala Sebaot.

Juuda palvelee epäjumalia

202:20
1. Kun. 14:23
Jes. 57:5
– Kautta aikojen sinä olet särkenyt ikeesi,

aina katkonut valjaasi ja sanonut minulle:

»En halua palvella sinua!»

Jokaisella korkealla kukkulalla,

jokaisen viheriöivän puun alla

sinä olet tarjoutunut portoksi.

212:21
Jes. 5:4
Minä istutin sinut,

olit jalo viiniköynnös,

olet kasvanut parhaimmasta siemenestä.

Ja mitä minä nyt näen?

Olet muuttunut villiköynnökseksi

ja kannat kelvottomia oksia.

22 Vaikka pesisit itsesi saippualla,

vaikka käyttäisit lipeää,

jäisi syntiesi lika yhä jäljelle,

en voisi olla sitä näkemättä, sanoo Herra.

23 Miten voit väittää:

»En ole saastainen, en ole juossut baalien perässä»?

Ajattele toki, mitä tapahtui laaksossa,

muista, mitä olet tehnyt,

sinä nuori, kiihkeä kamelintamma,

joka laukkaat sinne ja tänne,

24 sinä villiaasi, autiomaan kasvatti,

joka himossasi pärskit ja huohotat!

Mikä voi hillitä sinun kiimasi?

Ei yhdenkään, joka etsii sinua kumppanikseen,

tarvitse juosta itseään uuvuksiin.

Kiimasi aikaan sinut kyllä löytää.

25 Varo, Israel, ettet juokse jalkojasi verille

ja kurkkuasi kuivaksi!

Mutta sinä vastaat: »Anna minun olla!

Minä rakastan vieraita jumalia,

niitä minä haluan seurata.»

26 Niin kuin kiinni joutunut varas,

niin Israelin heimokin saa osakseen häpeän:

koko kansa, sen kuninkaat, päämiehet, papit ja profeetat.

272:27
Jer. 32:33
Puulle he sanovat: »Sinä olet isäni»,

ja kivelle: »Sinä olet minut synnyttänyt.»

He ovat kääntäneet selkänsä minulle, Herralle,

kääntäneet kasvonsa minusta pois.

Hädän hetkenä he kuitenkin huutavat minulle:

»Tule ja auta meitä!»

28 Missä ovat ne jumalat, jotka olet itsellesi tehnyt?

Tulkoot ne hädän hetkenä auttamaan sinua, jos voivat!

Onhan sinulla, Juuda, jumalia

yhtä paljon kuin kaupunkeja!

Juuda ei ole syytön

29 – Miksi te yhä syytätte minua,

tehän olette kaikki jo luopuneet minusta,

sanoo Herra.

302:30
Jes. 1:5
Jer. 5:3
17:23
1. Kun. 19:10
Turhaan minä olen kurittanut teitä,

ette te ole ottaneet opiksenne.

Oma miekkanne on syönyt teidän profeettanne

kuin raateleva leijona.

31 Te nykyinen polvi,

ottakaa vihdoinkin todesta Herran sana!

Olenko minä ollut Israelille autiomaa, pimeyden maa?

Miksi minun kansani sanoo:

»Me juoksemme, minne itse haluamme,

emme enää palaa sinun luoksesi»?

32 Unohtaako neitonen korunsa

tai morsian pukunsa nauhat?

Minun kansani on unohtanut minut

aina uudestaan, kerran toisensa jälkeen.

33 Kuinka taitava oletkaan löytämään tien

rakastajiesi luo!

Niinpä oletkin jo tottunut pahoihin tekoihisi.

342:34
1. Sam. 19:5
Katso, viittasi liepeissä on köyhien ja viattomien verta.

Sinä olet surmannut heidät,

vaikka et tavannut heitä murtautumasta taloosi.

35 Tästä huolimatta sinä sanot:

»Minä olen syytön,

kääntyköön Herran viha minusta pois!»

Mutta minä, Herra, käyn oikeutta sinua vastaan,

koska väität: »En ole syntiä tehnyt.»

362:36
Jes. 30:5
Miksi ryntäät suunnasta toiseen?

Egypti pettää toiveesi,

niin kuin Assyria aikoinaan petti.

37 Sieltäkin saat lähteä häväistynä, kädet pääsi päällä,

sillä Herra on hylännyt ne, joihin luotat.

Niistä ei ole sinulle mitään apua!»

3

Israel on käyttäytynyt kuin portto

13:1
5. Moos. 24:4
Näin sanoo Herra:

»Jos mies on ottanut eron vaimostaan ja tämä on lähtenyt hänen luotaan ja sen jälkeen ollut naimisissa toisen kanssa, ei mies enää saa ottaa häntä vaimokseen. Jos hän ottaisi, se loukkaisi tämän maan pyhyyttä. Sinä, Israel, olet pettänyt minua monien rakastajien kanssa. Sinäkö siis saisit palata minun luokseni! Näin sanoo Herra.

23:2
1. Moos. 38:14
»Katso noita alastomia kukkuloita. Näetkö yhtäkään, jolla et olisi maannut rakastajiesi kanssa? Sinähän istuit tienvarsilla ja odottelit heitä niin kuin saalistaan väijyvä autiomaan arabi. Sinä häpäisit maan huoruudellasi ja pahuudellasi. 33:3
5. Moos. 11:16
17
Sateet tyrehtyivät, ei satanut syksyllä eikä keväällä, mutta yhä vain huoruus näkyi kasvoistasi etkä ymmärtänyt edes hävetä. 4 Entä nyt? Sinä huudat minulle: ’Isä! Nuoruudestani asti sinä olet ollut minun ystäväni. 53:5
Ps. 103:9
Et kai ole ainiaaksi suuttunut, et kai loputtomiin vihastunut?’ Näin sinä, Israel, puhut, mutta silti teet pahaa mielin määrin.»

Uskottomat sisarukset

63:6
2. Kun. 17:10
Jer. 2:20
Herra sanoi minulle kuningas Josian aikana:

»Näetkö, mitä tuo Luopio-Israel on tehnyt? Hän on käynyt jokaisella korkealla kukkulalla ja jokaisen vihreän puun alla harjoittamassa haureutta. 7 Minä ajattelin, että tehtyään kylläkseen kaikkea tätä hän lopulta palaa luokseni, mutta ei hän palannut.

»Sen näki hänen sisarensa Petturi-Juuda. 83:8
5. Moos. 24:1–4
Jes. 50:1
Ja vaikka minä lähetin Luopio-Israelin pois hänen aviorikoksensa vuoksi ja annoin hänelle erokirjan, ei hänen sisarensa Petturi-Juuda siitä säikähtänyt, vaan rupesi portoksi hänkin. Minä jouduin sen näkemään. 9 Huoruuteen mieltyneenä Juuda häpäisi maan. Hän palveli kiviä ja puita jumalina ja oli uskoton minulle. 10 Kaiken tämän jälkeen ei Israelin petollinen sisar Juuda vieläkään palannut minun luokseni koko sydämestään, vaan valheellisin mielin.» Näin sanoi Herra.

113:11
Hes. 16:51
23:11
Herra sanoi minulle:

»Kuitenkin Luopio-Israel on viattomampi kuin Petturi-Juuda. 123:12
Ps. 103:9
Jes. 57:16
Miika 7:18
Mene ja huuda nämä sanat pohjoiseen päin:

– Käänny, Luopio-Israel, sanoo Herra!

Minä en enää ole vihoissani sinulle,

minä olen armollinen, sanoo Herra,

ei minun vihani jatku loputtomiin.

133:13
Sananl. 28:13
Tunne kuitenkin rikoksesi:

Sinä olet luopunut Herrasta, Jumalastasi,

olet juossut kaikkialle vieraitten jumalien perässä,

vihreän puun alta toisen alle.

Minua et ole kuunnellut,

sanoo Herra.»

Luopuneet palaavat Siioniin

14 »Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset!» sanoo Herra. »Minä otan teidät jälleen omikseni. Minä kokoan teidät kaikki ja tuon Siioniin – vaikka teitä olisi vain yksi joka kaupungissa ja kaksi joka kansan keskellä. 153:15
Jer. 23:4
Hes. 34:23
Minä annan teille mieleni mukaiset paimenet, ja he johtavat teitä viisaasti ja taitavasti.

163:16
Jer. 31:33
»Kun te tämän jälkeen lisäännytte ja täytätte maan, ei kukaan kysy: ’Missä on Herran liitonarkku?’ Se ei tule enää kenenkään mieleen, sitä ei muisteta eikä kaivata eikä uutta enää tehdä. 173:17
Jes. 2:2
Miika 4:1
Sak. 8:20–23
Silloin Jerusalemia kutsutaan Herran valtaistuimeksi. Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin palvelemaan Herraa eivätkä kulje enää pahan ja paatuneen sydämensä mukaan. 18 Niinä päivinä Juudan heimo liittyy Israelin heimoon, ja yhdessä ne tulevat pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin omaksi teidän isillenne.»

Herra kutsuu Israelia katumukseen

19 – Minä ajattelin:

Annan sinulle ensimmäisen sijan ihmislasten joukossa,

lahjoitan omaksesi kauniin maan,

ihanimman koko maailmassa.

Ajattelin, että sinä sanot minua isäksi

etkä koskaan käänny minusta pois.

20 Mutta niin kuin uskoton vaimo pettää miestään,

niin sinä, Israelin heimo, olet pettänyt minua,

sanoo Herra.

21 Paljailta kukkuloilta kuuluu ääni,

israelilaisten itku ja rukous.

He ovat kulkeneet vääriä teitä,

ovat unohtaneet Herran, Jumalansa.

22 – Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset,

minä parannan teidät luopumuksestanne!

»Herra, me tulemme luoksesi,

sillä sinä olet meidän Jumalamme!

23 Valhetta ja petosta on kukkuloilla,

meluisaa menoa vuorilla.

Totisesti, vain Herra, meidän Jumalamme,

voi Israelin pelastaa!

24 Baal on syönyt kaiken

mitä isämme ovat hankkineet.

Niin kauan kuin muistamme

se on vienyt heiltä lampaat ja härät,

pojat ja tyttäret.

253:25
Dan. 9:7
8
Langetkaamme häveten maahan,

häväistys meidät peittäköön!

Olemme rikkoneet Herraa, Jumalaamme, vastaan.

Nuoruudestamme asti tähän päivään saakka

olemme tehneet syntiä,

niin me itse kuin meidän isämmekin.

Me emme ole kuunnelleet Herran, Jumalamme, ääntä.»

4

1 – Jos sinä käännyt, Israel,

käänny minun puoleeni, sanoo Herra.

Jos poistat iljettävät epäjumalasi silmieni edestä,

ei sinun tarvitse enää harhailla kodittomana.

24:2
Jes. 48:1
Kun sinä vannot vakaasti, oikein ja rehellisesti:

»Niin totta kuin Herra elää»,

se on koituva onneksi ja siunaukseksi

myös muille kansoille.

34:3
Hoos. 10:12
Matt. 13:7
Näin sanoo Herra Juudan ja Jerusalemin asukkaille:

– Raivatkaa itsellenne uudispelto!

Älkää kylväkö enää orjantappuroiden sekaan.

44:4
5. Moos. 10:16
Jes. 1:31
Aam. 5:6
Ympärileikatkaa itsenne Herralle kuuluviksi,

ympärileikatkaa sydämenne,

te Juudan ja Jerusalemin asukkaat!

Muuten minun vihani leimahtaa

teidän pahojen tekojenne tähden

ja palaa kuin tuli,

eikä kukaan voi sitä sammuttaa.

Jerusalem sodan jaloissa

54:5
Jer. 8:14
Ilmoittakaa Juudassa, kuuluttakaa Jerusalemissa,

puhaltakaa torveen kaikkialla maassa,

huutakaa täyttä kurkkua:

»Kaikki kokoon! Kiireesti turvaan

linnoitettuihin kaupunkeihin!»

64:6
Jer. 1:14
6:1
Kohottakaa näkyviin viiri,

joka opastaa Siionin vuorelle.

Paetkaa sinne, älkää viivytelkö!

Herra tuo pohjoisesta onnettomuuden,

tuhon ja hävityksen.

74:7
Jes. 5:29
Jer. 2:15
5:6
Leijona tulee esiin tiheiköstään,

kansojen surmaaja lähtee liikkeelle olinpaikastaan.

Se tulee ja tekee Juudan autioksi,

hävittää sen kaupungit,

niin ettei niihin jää yhtään asukasta.

84:8
Jer. 6:26
Pukeutukaa suruvaatteeseen,

valittakaa ja vaikeroikaa!

Herran hehkuva viha

ei ole vieläkään väistynyt meistä pois.

9 »Sinä päivänä», sanoo Herra, »kadottavat kuningas ja päämiehet rohkeutensa. Papit tyrmistyvät ja profeetat joutuvat hämmennyksiin. 104:10
2. Kun. 22:20
Jer. 6:14
14:13
He sanovat: Voi, Herra, Jumalamme! Olet pettänyt lupauksesi, jonka annoit tälle kansalle ja Jerusalemille. Sinähän sanoit: ’Teillä on oleva rauha’, mutta nyt meillä onkin miekka kurkullamme.»

11 »Silloin minä sanon Jerusalemille ja koko tälle kansalle: Polttava tuuli tulee autiomaan kukkuloilta omaa kansaani kohti. Se tuuli ei sovi viljan viskaamiseen ja puhdistamiseen, 12 siihen se on liian kova. Mutta se puhaltaa minun käskystäni, sillä nyt minä julistan teille tuomioni. 134:13
Hab. 1:8
Katsokaa! Vihollinen tulee kuin rajuilma. Sen vaunut kiitävät kuin myrsky, ja sen hevoset ovat nopeampia kuin kotkat. Te huudatte: ’Voi meitä, olemme tuhon omat!’»

144:14
Jes. 1:16
– Pese pahuus sydämestäsi, Jerusalem, jotta pelastuisit.

Kuinka kauan annat väärien ajatusten hallita mieltäsi?

154:15
Jer. 8:16
Danista kuuluu sanansaattajan ääni,

onnettomuuden julistus Efraimin vuorelta.

16 Ilmoittakaa kansoille, kuuluttakaa Jerusalemille:

»Piirittäjät ovat tulossa!

He tulevat kaukaisesta maasta,

he kohottavat sotahuutonsa Juudan kaupunkeja vastaan.»

17 Kuin peltojen vartijat he ympäröivät Juudan,

koska se on kapinoinut minua vastaan, sanoo Herra.

184:18
Jer. 2:17
19
Hoos. 13:9
Väärät tiesi ja pahat tekosi

ovat tuoneet sinulle onnettomuuden.

Oma pahuutesi on syynä tähän kurjuuteen ja katkeruuteen,

se koskee kipeästi sydänjuuriisi saakka.

Maa on jälleen autio ja tyhjä

19 »Voi minua! Voi minua!

Tuska polttaa sisintäni,

rintani pakahtuu!

Sydämeni jyskyttää,

en voi vaieta.

Kuulen torven äänen, kuulen sotahuudon!

20 Tuhoa tuhon päälle,

koko maa tuhoutuu!

Äkkiä ovat majani hajalla,

telttani hetkessä riekaleina!

21 Kuinka kauan minun pitää nähdä sotalippuja,

kuulla sotatorven ääntä?»

224:22
Room. 16:19
– Minun kansani on hullu, sanoo Herra.

Se ei ymmärrä minua.

Kaikki ovat kuin lapsia,

eivät käsitä mitään.

Pahaa he kyllä osaavat tehdä,

mutta hyvään he eivät kykene.

234:23
Jes. 5:30
50:3
– Minä katselin maata – se oli autio ja tyhjä,

ja taivasta – sen valo oli sammunut.

24 Minä katselin vuoria – ne järkkyivät,

ja kaikki kukkulat vapisivat.

254:25
Sef. 1:2
3
Minä katselin ympärilleni – ei yhtään ihmistä,

taivaan linnutkin olivat lentäneet pois.

26 Minä katselin puutarhaa – se oli pelkkää aavikkoa,

kaupungit oli revitty maahan.

Tämän kaiken oli saanut aikaan

Herran hehkuva viha.

27 Näin sanoo Herra:

– Koko maa tulee autioksi.

Miksi en tekisi siitä loppua?

28 Siksi maa valittaa

ja taivas pimenee surusta.

Mutta minkä olen päättänyt ja tuonut julki,

siinä pysyn eikä mieleni muutu.

29 Ratsumiesten ja jousimiesten huutoa

pakenee jokainen kaupunki.

Asukkaat piiloutuvat tiheikköihin,

kiipeävät kallioille.

Kaikki kaupungit hylätään,

ketään ei jää niihin asumaan.

30 Sinä Jerusalem, tuhon oma!

Miksi pukeudut loistavanpunaisiin vaatteisiin,

miksi ripustat yllesi kultakoruja

ja maalaat silmäsi luomivärillä?

Turhaan sinä kaunistat itseäsi!

Rakastajasi ovat sinut hylänneet,

nyt he väijyvät henkeäsi.

31 Kuulen äänen – kuin synnyttävä nainen huutaisi,

kuin ensisynnyttäjä voihkisi tuskasta.

Se on tytär Siionin ääni.

Hän voihkii ja ojentaa käsiään:

»Voi minua! Minä menehdyn murhaajien käsiin!»

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]