221Herra sanoi minulle:
»Mene Juudan kuninkaan palatsiin ja puhu siellä näin: 2
Kuulkaa, mitä Herra sanoo! Tämän hän sanoo sinulle, Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinun palvelijoillesi ja kansallesi – teille kaikille, jotka kuljette näistä porteista: 3Tehkää, mitä oikeus ja vanhurskaus vaativat! Pelastakaa riistetty riistäjän käsistä. Älkää sortako muukalaisia, orpoja ja leskiä, älkää tehkö vääryyttä kenellekään. Älkää vuodattako tässä maassa viattomien ihmisten verta. 4
Jos te tottelette minua, niin vastaisuudessakin tämän palatsin porteista kulkee Daavidin valtaistuimella istuvia kuninkaita. He tulevat hoviväkensä kanssa, vaunuilla ja hevosilla ajaen, ja myös heidän kansansa tulee tänne. 5Mutta jos te ette kuuntele, mitä minä teille sanon, tästä palatsista tulee rauniokasa – sen minä vannon oman nimeni kautta, sanoo Herra!
6– Näin sanoo Herra Juudan kuningashuoneelle:
Sinä olet ollut uljas kuin Gilead,
kuin Libanonin vuorten huiput.
Mutta totisesti minä teen sinut autiomaaksi,
asumattomien kaupunkien kaltaiseksi.
7Minä määrään tuhoojat sinun kimppuusi.
He tulevat kirveineen,
kaatavat komeat setrisi
ja heittävät ne tuleen.
8
1. Kun. 9:8,9
»Monien maiden ihmiset kulkevat aikojen kuluessa tämän kaupungin ohi ja kyselevät: ’Miksi Herra on tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?’ 9Heille vastataan: ’Sen asukkaat hylkäsivät Herran, Jumalansa, liiton. He rukoilivat ja palvelivat muita jumalia.’
Voi Joahasia!22:10 Kuningas Joahas tunnetaan myös nimellä Sallum. Joahasin ja Jojakimin isä Josia oli maineikas kuningas. Hän kaatui Megiddon luona taistellessaan farao Nekon joukkoja vastaan.
10– Älkää itkekö kuollutta,
älkää valittako hänen kohtaloaan!
Itkekää häntä, joka viedään pois,
joka ei enää palaa,
ei näe enää synnyinmaataan.»
11
Näin sanoo Herra Sallumista, Juudan kuninkaasta, josta tuli hallitsija isänsä Josian jälkeen ja joka vietiin pois tästä maasta: »Hän ei enää palaa tänne! 12Hän kuolee siellä, minne hänet on vankina viety, eikä hän koskaan enää näe tätä maata.»
Voi Jojakimia!
13
5. Moos. 24:15
Jaak. 5:4
– Voi sinua, joka rakennat talosi vääryydellä,
yläsalisi ilman oikeutta,
joka panet miehet työhön
mutta et maksa heille palkkaa!
14Sinä sanot:
»Minä teen itselleni ison palatsin,
avarat yläsalit,
laitan talooni ikkunat,
paneloin sen setripuulla
ja maalaan punavärillä.»
15
Siinäkö sinä näytät kuninkuutesi,
että sinulla on komeat setrilaudat?
Kyllähän isäsikin söi ja joi kyllikseen,
mutta silti hän huolehti siitä,
että maassa vallitsi oikeus ja vanhurskaus.
Siksi hänen kävi hyvin.
16Hän puolusti kurjan ja köyhän oikeutta,
ja siksi kaikki oli silloin hyvin.
Joka näin tekee,
hän tuntee minut, sanoo Herra.
17Mutta sinun silmäsi ja sydämesi
eivät tavoittele muuta kuin omaa voittoasi,
viattomien veren vuodatusta,
sortoa ja väkivaltaa!
18Sen tähden Herra sanoo Juudan kuninkaasta Jojakimista, Josian pojasta, näin:
– Ei hänelle pidetä valittajaisia, ei kuulu huutoja:
»Voi veljeni! Voi sisareni!»
Kukaan ei häntä itke, ei huuda:
»Voi herraamme! Voi hänen loistoaan!»
19
Hänet kuopataan kuin aasi,
hänen ruumiinsa raahataan pois ja paiskataan
Jerusalemin porteista ulos.
Voi Jerusalemia!
20– Nouse, Jerusalem, Libanonin vuorille,
huuda ja valita!
Anna äänesi kaikua Basanissa,
huuda Abarimin vuorilta,
sillä kaikki sinun rakastajasi on murskattu!
21Minä puhuin sinulle jo silloin,
kun vielä elit rauhassa,
mutta sinä sanoit: »En kuuntele!»
Nuoruudestasi asti olet aina kieltäytynyt
kuuntelemasta minua.
22Myrsky nousee ja vie paimenesi,
rakastajasi kulkevat vankeuteen.
Sinä saat häpeän ja pilkan
palkaksi pahuudestasi.
23Sinun asuinpaikkasi on nyt kuin Libanon,
olet rakentanut pesäsi setripuihin.
Mutta kuinka voihkitkaan,
kun sinulle tulevat kivut
kuin synnyttäjälle tuskat!
Voi Jojakinia!
24
»Niin totta kuin minä elän», sanoo Herra, »vaikka sinä Konja22:24 Kuningas Jojakin tunnetaan myös nimillä Jekonja ja Konja. – Jojakimin poika, Juudan kuningas – olisit sinettisormus oikeassa kädessäni, minä repisin sinut irti! 25
Minä annan sinut niiden käsiin, jotka tavoittelevat henkeäsi ja joita sinä pelkäät: Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ja kaldealaisten käsiin. 26
Vieraaseen maahan minä heitän sinut ja äitisi, joka sinut synnytti. Siellä te ette ole syntyneet, mutta sinne te kuolette. 27Tähän maahan te ette koskaan enää palaa, vaikka tänne te aina kaipaatte.»
28Onko tämä mies, Konja, todellakin kelvoton, rikkinäinen saviruukku, astia, joka ei kenellekään kelpaa? Miksi hänet ja hänen jälkeläisensä heitetään pois, viskataan maahan, jota he eivät tunne?
29– Maa, maa, maa!
Kuule, mitä Herra sanoo!
30Näin sanoo Herra:
– Kirjoittakaa aikakirjoihin tästä miehestä:
»Ei perillistä.
Mies, jolla ei ollut menestystä.»
Yksikään hänen jälkeläisistään
ei koskaan pääse
Daavidin valtaistuimelle
hallitsemaan Juudaa.
Daavidin suvusta nousee vanhurskas kuningas
231
Hes. 34:2
»Voi paimenia, jotka hävittävät ja hajottavat minun laitumeni lampaat!» sanoo Herra. 2Sen tähden Herra, Israelin Jumala, sanoo minun kansani paimenille:
»Te olette hajottaneet laumani, päästäneet lampaani omille teilleen ettekä ole pitäneet niistä huolta! Mutta minä kyllä pidän huolen teistä: minä vaadin teidät tilille pahoista teoistanne.
3
»Sitten minä itse kokoan laumani rippeet kaikista maista, joihin olen lampaani karkottanut. Minä tuon lampaani takaisin laitumelleen, siellä ne ovat hedelmälliset ja lisääntyvät. 4
Hes. 34:23
Minä annan niille paimenia, jotka huolehtivat niistä. Enää ne eivät pelkää eivätkä säiky eikä yksikään niistä joudu hukkaan, sanoo Herra.»
5
Jer. 33:15
– Tulee aika, sanoo Herra,
jolloin Daavidin suvusta nousee Vanhurskas Verso.
Hän on kuningas,
joka hallitsee viisaasti
ja saattaa maassa voimaan oikeuden ja vanhurskauden.
6
Jer. 33:16
Hänen aikanaan Juuda saa avun,
ja Israel elää turvassa.
Häntä kutsutaan tällä nimellä:
»Herra on meidän vanhurskautemme».23:6 Jakeissa 5 ja 6 toistuvasti esiintyvä sana »vanhurskaus» viittaa Juudan kuninkaan Sidkian nimeen, joka merkitsee ’Herra on vanhurskauteni’.
7
Herra sanoo: »Tulee aika, jolloin ei enää sanota: ’Niin totta kuin Herra elää, hän, joka toi israelilaiset Egyptin maasta.’ 8Sen sijaan sanotaan: ’Niin totta kuin Herra elää, hän, joka toi Israelin heimon jälkeläiset takaisin pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin oli heidät karkottanut.’ Silloin he saavat jälleen asua omassa maassaan.»
Väärät profeetat
9Jeremian sanat profeettoja vastaan:
– Sydämeni on murtunut rinnassani,
luuni tutisevat.
Herran vuoksi,
hänen pyhien sanojensa tähden,
minä olen kuin juopunut,
kuin mies, joka viinistä horjahtelee.
10
Jer. 12:4
Maa on täynnä avionrikkojia,
täynnä niitä, jotka ovat luopuneet Herrasta!
Maa on kirottu, se riutuu,
arojen laitumet kuivuvat.
Ihmiset rientävät pahasta pahaan,
vääryydessä he näyttävät voimansa.
11Herra sanoo:
– Niin profeetat kuin papitkin
ovat eksyneet minusta kauas.
Jopa omassa temppelissäni
joudun katselemaan heidän pahuuttaan.
12
Tulkoon sen tähden heidän tiestään
pimeä, niljakas polku!
Liukastukoot he sillä ja kaatukoot!
Kun tilinteon vuosi tulee,
minä tuotan heille tuhon,
sanoo Herra.
13– Samarian profeettojen minä näin tekevän
mielettömiä tekoja.
He puhuivat Baalin nimissä
ja eksyttivät kansani Israelin.
14
Mutta Jerusalemin profeettojen teot
ovat pöyristyttäviä!
He rikkovat avion, valehtelevat ja pettävät,
he kannustavat pahantekijöitä,
niin ettei kukaan käänny pahuudestaan.
Nämä profeetat ovat kuin Sodoman asukkaat
ja Jerusalemin kansa kuin Gomorran väki!
15
Sen tähden Herra Sebaot sanoo profeetoista näin:
– Minä syötän heille koiruohoa,
juotan heille myrkyllistä vettä,
sillä Jerusalemin profeetoista
on eksytys levinnyt koko maahan.
16
Hes. 13:3
Näin sanoo Herra Sebaot:
– Älkää kuunnelko tuollaisia profeettoja,
älkää sanoja, joita he julistavat.
He pettävät teitä!
Omia kuvitelmiaan he vain puhuvat,
eivät minun sanojani.
17
Niille, jotka halveksivat minua, he hokevat:
»Herra sanoo:
’Te saatte elää rauhassa.’»
Niille, jotka paaduttavat sydämensä, he vakuuttavat:
»Teitä ei kohtaa mikään onnettomuus.»
18
Jes. 40:14
Mutta kuka heistä oli läsnä,
kun minä, Herra, tein päätökseni?
Kuka heistä näki minut ja kuuli,
mitä minulla on mielessäni?
Kuka kuunteli minua tarkoin
ja ymmärsi sanani?
19
Jer. 30:23
– Katsokaa Herran myrskyä!
Viha nousee, pyörremyrsky puhkeaa,
rajuilma raivoaa jumalattomien pään päällä!
20Herran viha ei asetu,
ennen kuin hän on vienyt loppuun
aikeensa ja päätöksensä.
Vielä tulee aika,
jolloin te sen tajuatte.
21
– Minä en ole lähettänyt tuollaisia profeettoja,
mutta silti he juoksevat joka suuntaan.
Minä en ole puhunut heille,
mutta silti he esiintyvät minun profeettoinani.
22Jos he olisivat olleet läsnä ja kuulleet,
mitä minä päätin tehdä,
he julistaisivat kansalleni minun päätökseni
ja saisivat sen kääntymään pahoilta teiltään
ja pahoista teoistaan.
23Olenko minä sellainen Jumala,
jonka valta ulottuu vain lähelle?
Eikö myös kauas?
sanoo Herra.
24
Jer. 16:17
Aam. 9:2,3
Voiko kukaan kätkeytyä sellaiseen piilopaikkaan,
etten minä häntä näkisi?
sanoo Herra.
Enkö minä ole läsnä kaikkialla
niin taivaassa kuin maassa?
sanoo Herra.
25»Minä olen kuullut, mitä nuo profeetat puhuvat, nuo, jotka julistavat minun nimissäni silkkaa valhetta. He sanovat: ’Olen nähnyt unen, olen nähnyt unen!’ 26Kuinka kauan tätä vielä jatkuu? Mitä onkaan mielessä noilla profeetoilla, jotka julistavat valhetta ja omia pettäviä kuvitelmiaan! 27He pyrkivät siihen, että kansani unohtaisi minut niiden unien takia, joita he kertovat toinen toiselleen. Niinhän heidän isänsäkin unohtivat minut ja palvelivat Baalia. 28Profeetta, joka on nähnyt unen, kertokoon unensa. Mutta se, jolle minä olen puhunut, julistakoon minun sanani totuudenmukaisesti!
– Mitä tekemistä akanoilla on jyvien seassa?
sanoo Herra.
29
Eikö minun sanani ole kuin tuli,
kuin moukari, joka murskaa kallion?»
30Herra sanoo:
»Totisesti, minä käyn näiden profeettojen kimppuun, näiden, jotka sieppaavat sanoja toisiltaan ja julistavat niitä minun sanoinani! 31Minä käyn näiden profeettojen kimppuun, jotka puhuvat omiaan mutta väittävät: ’Tämä on Herran sana.’ 32Minä käyn niiden kimppuun, jotka julistavat valheuniaan ja kertovat niistä. He valehtelevat ja kerskuvat ja eksyttävät näin minun kansani. Minä en ole heitä lähettänyt enkä antanut heille tehtävää. Ei heistä ole tälle kansalle mitään hyötyä, sanoo Herra.
Herran taakka
33»Kun tämä kansa, papit tai profeetat kysyvät sinulta: ’Minkä sanan Herra on nyt pannut taakaksemme?’, niin vastaa heille: ’Te itse olette tulleet minulle taakaksi, ja minä heitän teidät pois, sanoo Herra.’23:33 Alkutekstissä oleva sana massa merkitsee sekä ’sana’, ’ennussana’ että ’taakka’. 34Jos profeetta, pappi tai joku kansasta nimittää minun sanaani ’Herran taakaksi’, minä vaadin hänet ja hänen perheensä sanoistaan tilille!»
35Puhukaa keskenänne ja kyselkää toisiltanne näin: »Mitä Herra on vastannut? Mitä Herra sanoo?» 36Mutta älkää enää kysykö: »Mikä on Herran taakka?» Sillä se, joka näin sanoo, saa taakakseen omat sanansa. Te vääristelette elävän Jumalan, Herran Sebaotin, meidän Jumalamme, sanat!
37Näin teidän tulee kysyä profeetoilta: »Mitä Herra on vastannut sinulle? Mitä Herra sanoo?» 38Mutta jos te vieläkin puhutte »Herran taakasta», Herra sanoo näin: »Koska te yhä minun kielloistani välittämättä puhutte ’Herran taakasta’, 39minä tempaisen teidät maastanne ja paiskaan luotani pois – teidät ja tämän kaupungin, jonka minä annoin teille ja teidän isillenne. 40
Minä panen teidän päällenne häpeän ja häväistyksen kuorman, jota saatte lakkaamatta kantaa. Se ei unohdu ikinä.»
Kaksi viikunakoria
241
Herra antoi minun nähdä näyn: kaksi viikunakoria oli asetettu Herran temppelin edustalle. Tämä tapahtui sen jälkeen kun Babylonian kuningas Nebukadnessar oli vienyt Juudan kuninkaan Jekonjan24:1 Jekonja on nimen Jojakin toinen muoto, samoin Konja (22:24)., Jojakimin pojan, pakkosiirtolaisuuteen ja hänen lisäkseen vienyt Jerusalemista Babyloniaan myös Juudan päämiehet sekä sepät ja kirvesmiehet.
2Toisen korin viikunat olivat erittäin hyviä, alkukesän varhaisviikunoiden veroisia. Mutta toisessa korissa viikunat olivat erittäin huonoja, niin huonoja, ettei niitä voinut syödä. 3Herra sanoi minulle: »Mitä näet, Jeremia?» Minä vastasin: »Näen viikunoita. Hyvät viikunat ovat erittäin hyviä, huonot taas erittäin huonoja – ne eivät kelpaa syötäväksi.»
4Silloin minulle tuli tämä Herran sana:
5»Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Niin kuin silmä iloitsee nähdessään hyviä viikunoita, niin minä katson suopein silmin Juudan pakkosiirtolaisia, jotka minä lähetin tästä maasta kaldealaisten maahan. 6
Minä käännyn heidän puoleensa ja tuon heidät takaisin tähän maahan. Minä rakennan heistä jälleen kansan enkä enää hävitä heitä, minä istutan heidät enkä enää revi pois. 7Minä annan heille uuden sydämen, niin että he tuntevat minut ja ymmärtävät, että minä olen Herra. He kääntyvät jälleen minun puoleeni, koko sydämestään. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
8
Jer. 29:17,43:7
»Mutta niin kuin tehdään huonoille viikunoille, jotka eivät kelpaa syötäväksi, niin minä teen Juudan kuninkaalle Sidkialle, hänen hovilleen ja jäljellä oleville Jerusalemin asukkaille – olivatpa he sitten jääneet tähän maahan tai asettuneet asumaan Egyptiin. 9
Kaikki kansat kauhistuvat ja tyrmistyvät nähdessään, mitä olen heille tehnyt. Kaikkialla, minne heidät karkotan, minä teen heistä varoittavan esimerkin ja pilkan kohteen. Heitä häväistään, ja heidän kohtalostaan tulee kirosana. 10
Minä lähetän heidän kimppuunsa miekan, nälän ja ruton, kunnes he ovat hävinneet siitä maasta, jonka minä annoin heidän isilleen ja heille itselleen.»