Raamattu 1992 (KR92)
19

Jeremia Ben-Hinnomin laaksossa

191Herra sanoi minulle:

»Osta itsellesi saviruukku. Ota mukaasi muutamia kansan ja pappien vanhimpia 2ja mene Sirpaleportista Ben-Hinnomin laaksoon. Julista siellä sanat, jotka minä sinulle annan.

3

19:3
2. Kun. 21:12
»Sano näin: Kuulkaa Herran sana, te Juudan kuninkaat ja Jerusalemin asukkaat! Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä tuon tähän paikkaan sellaisen onnettomuuden, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat. 4Kansani on hylännyt minut ja käyttänyt väärin tätä paikkaa. He ovat polttaneet täällä uhreja jumalille, jotka olivat vieraita heille itselleen, heidän isilleen ja Juudan kuninkaille. He ovat täyttäneet tämän paikan viattomien ihmisten verellä. 5
19:5
Jer. 7:31,32:35
He ovat rakentaneet alttareita polttaakseen lapsiaan tulessa uhreina Baalille. Sitä minä en ole käskenyt heidän tehdä, sellainen ei tulisi mieleenikään!»

6Kuulkaa siis, mitä Herra sanoo:

»Tulee aika, jolloin tätä paikkaa ei sanota enää Tofetiksi, Ben-Hinnomin laaksoksi, vaan sitä sanotaan Murhalaaksoksi. 7

19:7
Jer. 7:33,16:4,34:20
Tässä paikassa minä murskaan Juudan ja Jerusalemin asukkaiden suunnitelmat. Minä annan heidän kaatua vihollistensa miekkaan, jätän heidät niiden käsiin, jotka tavoittelevat heidän henkeään. Heidän ruumiinsa minä annan haaskalintujen ja villieläinten ruoaksi. 8
19:8
1. Kun. 9:8
Jer. 18:16
Minä teen tämän kaupungin niin autioksi, että kaikki sitä kavahtavat. Jokainen ohikulkija järkyttyy nähdessään sen tuhon. 9
19:9
3. Moos. 26:29+
Minä panen kaupungin asukkaat hädässään syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he joutuvat syömään myös toinen toisensa lihaa, kun viholliset piirittävät heitä ja tavoittelevat heidän henkeään.

10»Särje saviruukku niiden miesten nähden, jotka ovat mukanasi. 11

19:11
Jes. 30:14Jer. 7:32
Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Niin kuin tämä saviastia särjetään, niin ettei sitä enää voi korjata, niin minä särjen tämän kansan ja tämän kaupungin. Ja kuolleita haudataan Tofetiin, kun muualla ei ole enää tilaa. 12Näin minä teen tälle paikalle ja sen asukkaille, sanoo Herra. Tämän kaupungin käy niin kuin Tofetin. 13
19:13
Jer. 32:29,44:17
Sef. 1:5
Jerusalemin taloista ja Juudan kuninkaiden taloista tulee yhtä saastaisia kuin Tofet – kaikista näistä taloista, joiden katoilla on poltettu suitsuketta taivaan tähdille ja vuodatettu juomauhreja vieraille jumalille.»

Jeremia joutuu jalkapuuhun

14Palattuaan Tofetista, jonne Herra oli lähettänyt hänet julistamaan sanansa, Jeremia asettui seisomaan Herran temppelin esipihalle ja puhui kansalle: 15»Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä tuon tälle kaupungille ja kaikille Juudan kaupungeille onnettomuuden, jolla olen niitä uhannut. Niiden asukkaat ovat uppiniskaisia, he eivät ole kuunnelleet minun sanojani.»

20

201

20:1
Jer. 38:1
Pappi Pashur, Immerin poika, Herran temppelin ylivalvoja, kuuli, mitä Jeremia sanoi. 2
20:2
Jer. 37:15
Ap. t. 23:2Jer. 29:26
Silloin hän löi profeettaa ja pani hänet jalkapuuhun Benjaminin yläportille, josta tullaan temppelin alueelle. 3Kun Pashur seuraavana päivänä päästi Jeremian vapaaksi, Jeremia sanoi hänelle: »Herra ei kutsu sinua enää nimellä Pashur vaan nimellä Magor-Missabib, Kauhua kaikkialla! 4Näin sanoo Herra: Minä saatan sinut ja kaikki sinun ystäväsi kauhun valtaan. Näet omin silmin, kun he kaatuvat vihollisen miekkaan. Minä annan koko Juudan Babylonian kuninkaan käsiin. Hän vie sen asukkaat Babyloniaan ja surmaa heidät. 5
20:5
Jer. 15:13,17:3
Minä annan kaikki tämän kaupungin rikkaudet sen vihollisten käsiin, kaiken, mitä sen asukkaat ovat työllään hankkineet, kaikki sen kalleudet ja kaikki Juudan kuninkaiden aarteet. Ne ryöstetään ja viedään Babyloniaan. 6Myös sinä, Pashur, ja koko sinun perheesi joudutte vankeuteen. Babyloniaan sinut viedään, siellä sinä kuolet ja sinne sinut haudataan – sinut ja kaikki ystäväsi, joita olet johtanut harhaan valheellisin puhein.»

Pilkka murtaa Jeremian

7

20:7
Jer. 1:6,7
– Herra, sinä olet taivutellut minua,

ja minä olen suostunut!

Sinä olet tarttunut minuun

ja ottanut minut valtaasi.

Päivästä päivään minä olen naurun aiheena,

kaikki pilkkaavat minua.

8Aina kun avaan suuni,

minun täytyy huutaa,

minun täytyy kuuluttaa väkivaltaa ja sortoa!

Herran sana tuo minulle

pilkkaa ja herjaa joka päivä.

9Mutta kun sanoin:

»Enää en halua ajatella häntä

enkä puhua hänen nimissään»,

tuntui kuin sisimmässäni olisi palanut

liekehtivä tuli

ja luuni olisivat hehkuneet.

Viimeiseen saakka minä yritin tätä kestää,

mutta enää en jaksa.

10

20:10
Ps. 31:14
Nyt kuulen monien kuiskivan:

»Näettekö, kauhua kaikkialla!»

»Antakaa ilmi!»

»Annetaan hänet ilmi!»

Jopa ystävät vaanivat heikkoa hetkeäni:

»Ehkä saamme houkutelluksi hänet ansaan!

Silloin hän on vallassamme,

ja totisesti me kostamme!»

11Mutta Herra on kanssani kuin väkevä sankari,

vihamieheni kaatuvat eivätkä voi minulle mitään.

Heidän aikeensa epäonnistuvat, niin tyhmiä ne ovat,

eikä sitä koskaan unohdeta,

alinomaa he saavat kantaa häpeäänsä.

12

20:12
Jer. 11:20
Herra Sebaot, sinä tunnet oikeamielisen,

sinä koettelet sydämen ja ajatukset –

kunpa näkisin, että kostat heille!

Sinun haltuusi olen uskonut asiani.

13Laulakaa Herralle, ylistäkää Herraa!

Hän pelastaa avuttoman

pahantekijöiden käsistä.

Jeremia kiroaa syntymänsä päivän

14

20:14
Jer. 15:10
– Kirottu olkoon päivä, jona synnyin,

vailla siunausta päivä,

jona äitini minut synnytti!

15Kirottu se mies,

joka toi isälleni ilosanoman

ja onnitteli häntä:

»Sinulle on syntynyt poika!»

16

20:16
1. Moos. 19:23,24
Käyköön sille miehelle,

niin kuin kävi kaupungeille,

jotka Herra armotta kukisti!

Kuulkoon hän valitushuudon aamulla,

hälytyksen keskellä päivää,

17kun ei surmannut minua kohtuun!

Äitini olisi saanut olla minun hautani

ja pysyä raskaana koko loppuikänsä!

18Miksi minun pitikään tulla äidinkohdusta

näkemään pelkkää vaivaa ja tuskaa!

Koko elämäni kuluu häpeässä.

21

Nebukadnessar piirittää Jerusalemia

211Kuningas Sidkia lähetti Jeremian luo Pashurin, Malkian pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan. He toivat kuninkaalta sanan: 2»Kysy meidän puolestamme Herralta, mitä meidän on tehtävä, kun Babylonian kuningas Nebukadnessar on ryhtynyt sotaan meitä vastaan. Ehkäpä Herra jälleen tekee ihmeen ja karkottaa vihollisen kimpustamme.»

3Silloin Jeremialle tuli Herran sana, ja hän käski ilmoittaa Sidkialle:

4»Herra, Israelin Jumala, sanoo näin:

»Minä käännän teitä itseänne vastaan aseet, joilla te soditte Babylonian kuningasta ja kaldealaisia piirittäjiä vastaan. Minä tuon sodan muurien ulkopuolelta keskelle kaupunkia. 5

21:5
5. Moos. 29:27
Minä itse sodin teitä vastaan kohotetun käteni ja pelottavien mainetekojeni voimalla ja vuodatan teidän päällenne suuren vihani ja kiivauteni. 6Minä lyön rutolla tämän kaupungin asukkaita, niin ihmisiä kuin eläimiä. 7
21:7
Jer. 32:3–5,34:2,3
Sen jälkeen, sanoo Herra, minä jätän Juudan kuninkaan Sidkian, hänen hovinsa ja kansan – ne, jotka tässä kaupungissa ovat säästyneet rutolta, miekalta ja nälältä – Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin armoille. He joutuvat vihollistensa käsiin, kaikkien niiden käsiin, jotka tavoittelevat heidän henkeään. Nebukadnessar lyö heidät kuoliaaksi miekan terällä, hän ei tunne sääliä, ei säästä eikä armahda!

8»Julista tälle kansalle nämä minun sanani: Kuunnelkaa! Minä, Herra, annan teidän valita joko elämän tai kuoleman. 9

21:9
Jer. 38:2
Joka jää kaupunkiin, se kuolee miekkaan, nälkään tai ruttoon. Mutta jos joku lähtee täältä ja antautuu kaldealaisille, jotka piirittävät teitä, hän jää eloon ja säilyttää henkensä. 10Minä olen päättänyt tuoda tälle kaupungille onnettomuuden, enää en sitä auta, sanoo Herra. Se joutuu Babylonian kuninkaan valtaan, ja hän polttaa sen.»

Varoitus kuningashuoneelle

11– Julista Juudan kuningashuoneelle:

Kuulkaa Herran sana,

12

21:12
Jer. 4:4
te Daavidin jälkeläiset!

Näin sanoo Herra:

– Kun te aamuisin jaatte oikeutta,

tuomitkaa oikein

ja pelastakaa sorrettu sortajan käsistä!

Muuten vihani syttyy ja palaa kuin tuli,

eikä kukaan voi sitä sammuttaa.

Niin tapahtuu teidän pahojen tekojenne tähden!

13Minä nousen sinun kimppuusi, Jerusalem,

sinun, joka hallitset laaksoa kuin kuningatar

ja kohoat tasangon yli kuin kalliolinnoitus.

Sinä sanot:

»Kuka voi hyökätä meitä vastaan,

kuka voi tunkeutua asuntoihimme?»

14Minä itse rankaisen teitä,

sen te olette teoillanne ansainneet,

sanoo Herra.

Minä sinkoan tulen palatsinne setripylväisiin,

ja se tuli tuhoaa kaiken.»