Raamattu 1992 (KR92)
16

Simson Gazassa

161Kerran käydessään Gazassa Simson näki siellä porton ja meni hänen luokseen. 2Kun kaupunkilaiset saivat tietää, että Simson oli naisen luona, he piirittivät talon ja asettivat illalla väijytyksen kaupunginportille. Yön tultua he pysyttelivät aloillaan ja sanoivat toisilleen: »Viimeistään aamulla me saamme hänet tapetuksi.» 3Simson nukkui puoleenyöhön asti. Sitten hän lähti, tarttui kaupunginportin oviin ja pylväisiin, tempaisi ovet irti salpoineen päivineen, nosti ne harteilleen ja kantoi ne Hebronin lähistöllä sijaitsevan vuoren huipulle.

Simson ja Delila

4Simson rakastui Sorekin laaksossa asuvaan Delila-nimiseen naiseen. 5

16:5
Tuom. 14:15
Filistealaisten päämiehet menivät naisen luo ja sanoivat hänelle: »Viekoittele hänet kertomaan, mikä on hänen suurten voimiensa salaisuus ja miten me voimme voittaa hänet, niin että saamme hänet sidotuksi ja lannistetuksi. Silloin saat meiltä jokaiselta tuhat sata sekeliä hopeaa.»

6Delila sanoi Simsonille: »Etkö kertoisi minulle, missä sinun suurten voimiesi salaisuus piilee ja miten sinut voi sitoa ja lannistaa?» 7Simson vastasi hänelle: »Jos minut sidotaan seitsemällä tuoreella jänteellä, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen.»

8Filistealaisten päämiehet toivat Delilalle seitsemän jännettä, jotka eivät vielä olleet kuivuneet, ja niillä hän sitoi Simsonin. 9Toisessa huoneessa oli miehiä valmiina käymään Simsonin kimppuun. Mutta kun Delila huusi: »Simson, filistealaiset tulevat», Simson katkaisi jänteet niin kuin liekki polttaa poikki rohdinlangan. Hänen voimiensa salaisuutta ei saatu selville.

10Delila sanoi Simsonille: »Sinä petkutit minua ja valehtelit minulle. Kerro nyt minulle, miten sinut voi vangita.» 11Simson vastasi: »Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joita ei ole vielä käytetty mihinkään, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen.» 12Delila otti uutta köyttä, sitoi sillä Simsonin ja huusi hänelle: »Simson, filistealaiset tulevat!» Sisemmässä huoneessa istui jälleen miehiä väijyksissä. Mutta Simson katkaisi köydet käsivarsiensa ympäriltä kuin ompelulangan.

13Delila sanoi Simsonille: »Sinä olet tähän asti vain petkuttanut minua ja valehdellut minulle. Kerro minulle jo, miten sinut voi vangita.» Simson vastasi: »Jos kudot pääni seitsemän palmikkoa kankaan loimiin ja lyöt ne vaarnalla seinään kiinni, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen.» 14Simsonin nukkuessa Delila kutoi hänen palmikkonsa loimiin, löi ne vaarnalla seinään kiinni ja huusi: »Simson, filistealaiset tulevat!» Simson heräsi unestaan ja repäisi irti vaarnan ja loimet. 15Silloin Delila sanoi hänelle: »Kuinka voit väittää rakastavasi minua, kun et sydämessäsi luota minuun? Jo kolme kertaa sinä olet petkuttanut minua etkä ole kertonut minulle suurten voimiesi salaisuutta.»

16

16:16
Tuom. 14:17
Ja kun Delila päivästä päivään ahdisti ja kiusasi Simsonia puheillaan, niin että mies oli kuollakseen tuskastunut, 17
16:17
Tuom. 13:5
Simson lopulta paljasti hänelle salaisuutensa: »Veitsi ei ole milloinkaan koskettanut minun päätäni, sillä minä olen ollut Jumalan nasiiri äidinkohdusta saakka. Jos minun hiukseni leikataan, niin voimani katoaa ja minusta tulee yhtä heikko kuin kuka tahansa ihminen.»

18Delila huomasi, että Simson nyt oli kertonut hänelle totuuden. Hän lähetti filistealaisten päämiehille viestin: »Tulkaa vielä tämän kerran. Simson on vihdoinkin paljastanut minulle salaisuutensa.» Filistealaisten päämiehet tulivat Delilan luo ja toivat lupaamansa hopean mukanaan. 19Delila vaivutti Simsonin uneen sylissään ja kutsui sitten miehen, joka leikkasi pois Simsonin seitsemän palmikkoa. Silloin Simsonin voimat katosivat, ja näin Delila oli saattanut hänet hänen vihollistensa armoille. 20Delila huusi: »Simson, filistealaiset tulevat!» Simson heräsi unestaan ja ajatteli: »Minä riistäydyn taas vapaaksi kuten aina ennenkin.» Mutta hän ei tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä.

21

16:21
2. Kun. 25:7
Filistealaiset ottivat Simsonin vangiksi, puhkaisivat hänen silmänsä ja veivät hänet Gazaan. He kytkivät hänet pronssikahleisiin, ja hän joutui vankilassa pyörittämään jauhinkiviä. 22Mutta hänen hiuksensa alkoivat leikkaamisen jälkeen kasvaa uudelleen.

23Filistealaisten päämiehet kokoontuivat uhraamaan suurta uhria jumalalleen Dagonille16:23 Dagon oli kanaanilaisten viljanjumala. ja viettämään iloista juhlaa. He sanoivat:

– Jumalamme on antanut käsiimme

Simsonin, vihollisemme.

24Kun filistealaiset näkivät, kuinka Simsonin oli käynyt, he ylistivät jumalaansa. He sanoivat:

– Jumalamme on antanut käsiimme

tämän vihollisen, vihollisemme,

joka hävitti maatamme

ja surmasi meistä niin monta.

25Kun he olivat tulleet iloiselle tuulelle, he sanoivat: »Kutsukaa Simson tänne, että voimme pitää hauskaa hänen kustannuksellaan.» Simson haettiin vankilasta, ja he pitivät häntä pilkkanaan. Hänet pantiin seisomaan kahden pilarin väliin, joiden varassa rakennus oli. 26Simson sanoi nuorukaiselle, joka oli hänen taluttajanaan: »Ohjaa minut pilarien luo, että voin nojata niihin.» 27Talo oli täynnä miehiä ja naisia, joukossa myös filistealaisten kaikki päämiehet. Katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simsonia pilkattiin.

28

16:28
Judit 13:7
Hepr. 11:34
Silloin Simson huusi Herraa avukseen ja sanoi: »Herra, minun Jumalani, muista minua! Anna minulle vielä tämän kerran voimia, että saisin yhdellä kertaa kostetuksi filistealaisille molempien silmieni menetyksen!» 29Simson tunnusteli kahta keskipilaria, joiden varassa rakennus oli, ja painoi oikean kätensä toista ja vasemman kätensä toista pilaria vasten. 30Sitten hän sanoi: »Menköön minulta henki samalla kuin filistealaisilta!» Simson ponnisti voimansa äärimmilleen, ja rakennus luhistui päämiesten ja kaikkien sisällä olevien päälle. Näin hän surmasi kuollessaan enemmän vihollisia kuin oli surmannut eläessään.

31

16:31
Tuom. 13:25Tuom. 15:20
Simsonin veljet kävivät yhdessä suvun muiden miesten kanssa hakemassa hänen ruumiinsa pois ja hautasivat hänet hänen isänsä Manoahin hautaan Sorean ja Estaolin lähistölle. Simson oli ollut Israelissa tuomarina kaksikymmentä vuotta.

17

Miikan pyhäkkö

171Efraimin vuoristossa eli kerran Miika-niminen mies. 2

17:2
3. Moos. 5:1
Hän sanoi äidilleen: »Ne tuhat sata sekeliä hopeaa, jotka sinulta varastettiin ja joiden takia minä kuulin sinun langettavan kirouksen, ovat minun hallussani. Minä otin ne, mutta nyt minä palautan ne sinulle.» Äiti sanoi: »Herra kääntäköön kirouksen siunaukseksi, poikani!» 3Miika toi ottamansa tuhat sata sekeliä hopeaa takaisin äidilleen, ja äiti sanoi: »Tämän hopean, jonka sain pojaltani takaisin, minä pyhitän Herralle, että hän siunaisi poikaani. Minä annan veistää puusta jumalankuvan ja päällystää sen hopealla.» 4
17:4
Jes. 40:19
Kun Miika oli tuonut hopean äidilleen, tämä otti siitä kaksisataa sekeliä, vei kultasepälle ja teetti puusta veistetyn ja hopealla päällystetyn jumalankuvan, jota siitä lähtien pidettiin Miikan talossa. 5Miikalla oli oma pyhäkkö, ja hän teki vielä muita jumalankuvia ja efodi-kasukan sekä asetti yhden pojistaan toimimaan pappina. 6
17:6
1. Sam. 8:5
Israelissa ei vielä siihen aikaan ollut kuningasta, ja jokainen toimi niin kuin itse hyväksi näki.

7Samoihin aikoihin asui Betlehemissä Juudan sukukunnan keskuudessa muuan nuori mies, joka oli Leevin heimoa. 8Tämä mies lähti Betlehemistä etsiäkseen sopivaa paikkaa, jonne voisi asettua asumaan. Hän saapui matkallaan Efraimin vuoristoon ja osui Miikan talolle. 9Miika kysyi häneltä: »Mistä tulet?» Hän vastasi: »Olen Leevin heimoa ja kotoisin Juudan Betlehemistä, mutta lähdin sieltä löytääkseni sopivan paikan, johon voisin asettua asumaan.» 10Miika sanoi hänelle: »Jää minun luokseni ja ryhdy minun opettajakseni ja papikseni. Saat minulta kymmenen hopeasekeliä vuodessa sekä vaatetuksen ja elatuksen.» Mies suostui 11ja jäi asumaan Miikan luo, joka kohteli häntä kuin omaa poikaansa. 12Miika asetti hänet papinvirkaan; miehestä tuli Miikan pappi, ja hän jäi asumaan tämän taloon. 13Miika ajatteli: »Nyt voin olla varma, että Herra on minulle suopea, onhan minulla pappina Leevin heimon mies.»

18

Danin heimo etsii uutta asuinpaikkaa

181

18:1
Tuom. 17:6Joos. 19:40
Tuom. 1:34
Siihen aikaan, kun Israelissa ei vielä ollut kuningasta, Danin heimo etsiskeli itselleen asuinpaikkaa. Sillä ei vielä ollut omaa aluetta Israelin heimojen keskuudessa. 2
18:2
Joos. 19:41
Danilaiset lähettivät suvuistaan viisi Soreasta ja Estaolista valittua urheaa soturia tiedusteluretkelle. He sanoivat miehille: »Tutkikaa tarkoin maata!» Miehet tulivat Efraimin vuoristoon Miikan taloon ja yöpyivät siellä. 3Ollessaan Miikan talossa he kiinnittivät huomiota leeviläisen nuorukaisen puhetapaan. He menivät hänen luokseen ja kysyivät: »Miten olet joutunut tänne? Mitä sinä teet ja millaista täällä on olla?» 4
18:4
Tuom. 17:10
Hän kertoi, mitä oli tapahtunut ja kuinka Miika oli palkannut hänet papikseen. 5He pyysivät: »Kysyisitkö meidän puolestamme Jumalalta, onnistuuko retki, jolla nyt olemme.» 6Pappi vastasi: »Voitte olla rauhassa. Herra pitää teistä huolen matkallanne.»

7Sitten nuo viisi miestä jatkoivat kulkuaan ja tulivat Laisiin. He näkivät, että siellä asuvat ihmiset elivät kaikessa rauhassa turvallista ja huoletonta elämää aivan kuin sidonilaiset. Maassa ei ollut ketään mahtimiestä heidän käskijänään. He asuivat kaukana sidonilaisista eivätkä olleet tekemisissä muidenkaan kansojen kanssa. 8Kun miehet palasivat Soreaan ja Estaoliin, heiltä kysyttiin: »Miten matkanne onnistui?» 9He vastasivat: »Lähtekää heti liikkeelle, meidän on hyökättävä Laisiin! Me olemme nähneet, että se on hyvä maa. Mitä te täällä istutte toimettomina? Älkää viivytelkö, vaan menkää ottamaan se maa haltuunne. 10Kun tulette sinne, te kohtaatte siellä pahaa aavistamattoman kansan, ja maata riittää joka suuntaan. Herra antaa tuon maan teidän käsiinne, eikä siellä ole puutetta mistään, mitä ihminen voi toivoa.»

Miikan pappi lähtee danilaisten mukaan

11Soreasta ja Estaolista lähti matkaan kuusisataa Danin heimon miestä täysissä sotavarusteissa. 12

18:12
Joos. 15:9
Tuom. 13:25
Matkallaan he leiriytyivät ensin Juudan Kirjat-Jearimiin. Sen tähden paikkaa kutsutaan vielä nytkin Mahane-Daniksi.18:12 Nimi Mahane-Dan merkitsee ’Danin leiri’. Se sijaitsee Kirjat-Jearimin länsipuolella. 13Sieltä he jatkoivat kulkuaan Efraimin vuoristoon ja saapuivat Miikan talolle. 14
18:14
Tuom. 17:4,5
Ne viisi miestä, jotka olivat käyneet tiedusteluretkellä Laisin seuduilla, sanoivat heimolaisilleen: »Tiedättekö, että yhdessä näistä taloista on efodi-kasukka, puusta veistetty ja hopealla päällystetty jumalankuva ja muita jumalankuvia? Käsitätte varmaan, mitä teidän on tehtävä.»

15He poikkesivat Miikan talossa asuvan nuoren leeviläisen luo ja tervehtivät häntä. 16Kuudensadan danilaisen sotilaan joukko jäi seisomaan portille, 17ja ne viisi miestä, jotka olivat käyneet maassa tiedustelijoina, menivät sisään ja ottivat efodi-kasukan, hopealla päällystetyn puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat. Pappi seisoi sotilaiden joukossa portilla, 18ja kun nuo viisi miestä menivät taloon ja ottivat efodi-kasukan, hopealla päällystetyn puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat, hän kysyi heiltä: »Mitä te teette?» 19He vastasivat: »Ole hiljaa, älä hiisku sanaakaan. Lähde meidän mukaamme, tule meidän opettajaksemme ja papiksemme. Vai oletko mieluummin pappina yhden ainoan miehen talossa kuin kokonaisen Israelin heimon ja sukukunnan pappina?» 20Pappi suostui. Hän otti efodi-kasukan, puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat ja lähti miesten mukaan. 21Jatkaessaan matkaa danilaiset panivat naiset, lapset, karjan ja arvotavaran kulkueen etunenään.

22He olivat jo ehtineet kauas Miikan talosta, kun lähiympäristön miehet hälytettiin koolle. Miehet lähtivät seuraamaan danilaisia ja tavoittivat heidät. 23Takaa-ajajat huusivat danilaisille, ja nämä kääntyivät ympäri ja kysyivät Miikalta: »Mikä sinulla on hätänä, kun olet koonnut tuollaisen joukon?» 24Miika vastasi: »Te otitte minulta jumalat, jotka olin teettänyt, ja veitte minun pappini mennessänne. Mitä minulla enää on jäljellä? Ja sitten vielä kysytte, mikä minulla on hätänä!» 25Mutta danilaiset sanoivat: »Ei sanaakaan enää! Muuten kiivasluontoiset miehemme käyvät kimppuunne, ja se olisi sinun ja perheesi surma.» 26Sitten danilaiset lähtivät jatkamaan matkaa, ja kun Miika huomasi, että he olivat häntä vahvempia, hän kääntyi ja palasi kotiin.

Laisin valloitus ja pyhäkön perustaminen

27

18:27–29
Joos. 19:47
Otettuaan Miikalta hänen teettämänsä jumalankuvat ja vietyään hänen pappinsa danilaiset menivät Laisiin ja kävivät sen pahaa aavistamattomien asukkaiden kimppuun, surmasivat heidät ja polttivat kaiken. 28Kaupunki ei saanut mistään apua, sillä se sijaitsi Bet-Rehobin tasangolla kaukana Sidonista eikä se ollut tekemisissä muiden kansojen kanssa. Danilaiset rakensivat Laisin paikalle oman kaupunkinsa ja asettuivat sinne asumaan. 29He antoivat kaupungilleen nimen Dan kantaisänsä Danin, Jaakobin pojan mukaan, mutta alun perin kaupungin nimi oli Lais.

30

18:30
2. Kun. 17:23
Danilaiset sijoittivat puisen jumalankuvan kaupunkiinsa. Jonatan, joka oli Mooseksen pojan Gersomin sukukuntaa, ja hänen jälkeläisensä toimivat siellä Danin heimon pappeina, kunnes israelilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen. 31
18:31
Joos. 18:1
Danilaiset pitivät Miikan teettämän jumalankuvan itsellään koko sen ajan, jonka Jumalan pyhäkkö oli Silossa.