Herran voideltu tuo ilosanoman

61¹

sillä hän on voidellut minut.

Hän on lähettänyt minut

ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,

parantamaan ne, joiden mieli on murtunut,

julistamaan vangituille vapautusta

ja kahlituille kahleitten kirpoamista,

²

päivää, jona Jumalamme antaa palkan.

Hän on lähettänyt minut

lohduttamaan kaikkia murheellisia,

³

kyynelten sijaan ilon öljyä,

hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen,

murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan.

Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi,

Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut

osoittaakseen kirkkautensa.

Maan jälleenrakentaminen

⁴

isiensä autioituneet tilat he ottavat käyttöön,

pystyttävät hävitetyt kaupungit uudelleen

ja ottavat viljelykseen kauan autioina olleet maat.

⁵

teidän lampaitanne ja vuohianne,

muukalaiset hoitamaan

teidän peltojanne ja viinitarhojanne,

⁶

ja sanotaan meidän Jumalamme palvelusväeksi.

Te saatte käyttää kaikkea, mitä kansat omistavat,

saatte nauttia niiden rikkauksista.

⁷

teitä on syljetty ja pilkattu,

mutta nyt te saatte omassa maassanne kaksinkertaisen perinnön

ja teillä on oleva ikuinen ilo.

⁸

ja vihaan riistoa ja vääryyttä.

Minä maksan kansalleni palkan oikeuden mukaan

ja teen sen kanssa ikuisen liiton.

⁹Silloin sen siemen tunnetaan kansojen keskellä,

sen jälkeläiset kansakuntien joukossa.

Kaikki, jotka heidät näkevät, ymmärtävät,

että Herra on siunannut tämän sukukunnan.

Minä riemuitsen Herrasta

¹⁰

minä iloitsen Jumalastani!

Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet,

hän kietoo minut vanhurskauden viittaan,

niin että olen kuin sulhanen,

joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen,

tai kuin morsian,

joka koristautuu kauneimpiinsa.

¹¹Ja niin kuin maa työntää versoa,

niin kuin puutarha saa kylvetyn siemenen kasvamaan,

niin Herra, minun Jumalani, saa vanhurskauden versomaan,

ja ylistys kohoaa kaikkien kansojen kuultavaksi.

Jumalan ihana kaupunki

62¹

Jerusalemin takia en voi vaieta,

ennen kuin oikeus nousee siellä kuin aurinko

ja pelastus kuin leimuava soihtu,

²

ja kuninkaat sinun kirkkautesi.

Sinä saat uuden nimen,

jonka Herra itse lausuu julki,

³ja sinä olet oleva kaunis kruunu Herran kädessä,

kuninkaallinen seppele Jumalan huomassa.

⁴

eikä maasi nimi Hedelmätön,

vaan sinun nimesi on oleva Rakastettuni

ja maasi nimi Puolisoni,

sillä Herra rakastaa sinua

ja ottaa sinun maasi puolisokseen.

⁵

niin sinun lapsesi ottavat sinut omakseen,

niin kuin sulhanen iloitsee morsiamestaan,

niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.

⁶Sinun muureillesi, Jerusalem,

minä olen asettanut vartijoita.

Hetkeksikään he eivät saa herpaantua,

eivät päivällä eivätkä yöllä.

– Te, jotka huudatte Herraa,

älkää suoko itsellenne lepoa!

⁷

ennen kuin hän rakentaa ennalleen Jerusalemin

ja tekee siitä ylistyksen aiheen koko maailmalle!

⁸

Herra on vannonut:

– Sinun viljaasi minä en enää anna

vihollistesi ruoaksi,

eivätkä muukalaiset enää juo sinun viiniäsi,

josta sinä olet vaivan nähnyt,

⁹vaan ne, jotka viljan korjaavat,

sen myös syövät

ylistäen Herraa,

ja ne, jotka kokoavat rypäleet,

ne myös juovat viinin

minun pyhäkköni esipihoissa.

Tasoittakaa tie, kohottakaa lippu

¹⁰

valmistakaa tie kansalle,

valmistakaa, tasoittakaa valtatie,

raivatkaa pois kivet,

kohottakaa lippu merkiksi kansoille!

¹¹

Herra on kuuluttanut:

– Sanokaa tytär Siionille:

Katso, sinun pelastajasi saapuu,

hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa,

johdattaa niitä, jotka on omikseen hankkinut.

¹²

Herran lunastamat,

ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki,

Kaupunki, jota ei hylätä.

Herra polkee viinikuurnassaan kansat

63¹

joka tulee Bosrasta, kirkkaanpunaisessa puvussa,

tuo, joka astuu tietään voimaa uhkuen

komeassa asussaan?

– Minä se olen, oikeuden julistaja,

suuri pelastaja.

²– Miksi on pukusi punainen,

vaatteesi kuin viinikuurnan polkijan?

³– Minä poljin kuurnallisen rypäleitä, poljin yksin,

kansojen joukosta ei ketään tullut avukseni.

Ja niin minä vihassani poljin ne kaikki

ja kiivaudessani tallasin ne,

niin että niiden mehu roiskui puvulleni

ja tahri kaikki vaatteeni.

⁴

kansani lunastamisen vuosi oli tullut.

⁵

Minä ihmettelin, ettei ketään tullut tuekseni.

Vain oman käsivarteni voima minua auttoi,

vain oma kiivauteni minua vahvisti.

⁶

murskasin ne kiivaudessani

ja annoin mehun valua maahan.

Ylistys ja avunpyyntö

⁷

Herran ylistettäviä tekoja,

muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt,

hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan,

kaikkea, minkä hän on sille tehnyt,

hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa.

⁸Hän sanoi: »Hehän ovat minun kansaani,

omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu.»

Niin hän tuli heidän pelastajakseen,

⁹

Ei sanansaattaja, ei enkeli,

vaan hänen kasvojensa kirkkaus pelasti heidät.

Rakkaudessaan säälivänä

hän lunasti heidät vapaiksi,

hän nosti ja kantoi heitä

kaikkina menneinä päivinä.

¹⁰

ja tekivät murheelliseksi hänen pyhän henkensä,

ja hänestä tuli heidän vihollisensa,

joka taisteli heitä vastaan.

¹¹

muistivat Mooseksen, hänen palvelijansa,

ja he kysyivät:

– Missä on hän, joka vedestä nosti

omalle laumalleen paimenen

ja asetti häneen pyhän henkensä?

¹²

johdattaa Moosesta,

hän, joka halkaisi vedet heidän edessään

ikuiseksi kunniaksi nimelleen,

¹³hän, joka johdatti heidän askelensa syvyyksien halki,

niin että he kulkivat kuin hevonen arolla, kompastelematta?

¹⁴Niin kuin karja laskeutuu alas laaksoon,

niin kansa, jota Herran henki johti,

laskeutui rauhassa lepäämään.

Näin sinä johdatit kansaasi

nimesi kunniaksi.

¹⁵

katso pyhästä, ihanasta asumuksestasi!

Missä viipyy sinun tulinen intosi,

missä ovat voimatekosi?

Missä on sinun palava säälisi?

Älä kiellä meiltä rakkauttasi!

¹⁶

Ei Abraham meistä mitään tiedä

eikä Israel meitä tunne.

Sinä, Herra, olet meidän isämme.

Ikuinen Lunastajamme,

se on sinun nimesi.

¹⁷

miksi annat sydämemme paatua

niin ettei se kavahda sinun voimaasi?

Palaa takaisin, palvelijoittesi tähden,

palaa kansasi heimojen tähden!

¹⁸

nyt meidän ahdistajamme tallaavat sinun temppeliäsi.

¹⁹

kuin ei meitä koskaan olisi pyhitetty sinun nimelläsi.

Kunpa jo repäisisit halki taivaan, astuisit alas

ja panisit vuoret järisemään!