Toinen osa

40—55

Rohkaisun sana Herran kansalle

40¹– Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani,

sanoo teidän Jumalanne.

²Puhukaa lempeästi Jerusalemille

ja kertokaa sille,

että sen pakkotyö on päättynyt,

että sen syyllisyys on sovitettu,

sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut

kaikista sen synneistä.

³

– Raivatkaa autiomaahan

Herralle tie!

Tasoittakaa yli aron

valtatie meidän Jumalallemme!

⁴Täyttykööt notkot,

alentukoot huiput,

mäet madaltukoot,

vuorten louhikot tasoittukoot!

⁵Herran kunnia ilmestyy,

kaikki saavat sen nähdä.

Näin on Herra puhunut.

⁶

– Julista!

Ja minä kysyn:

– Mitä minun pitää julistaa?

– Ihminen on kuin ruoho,

ihmisen kauneus kuin kedon kukka!

⁷Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,

kun Herran henkäys koskettaa sitä.

Niin! Ruohoa ovat ihmiset.

⁸

mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.

⁹

ilosanoman tuoja!

Korota äänesi, Jerusalem,

ilosanoman saattaja!

Korota äänesi, älä pelkää!

Julista Juudan kaupungeille:

– Teidän Jumalanne tulee!

¹⁰

hän hallitsee vahvalla kädellään.

Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa,

johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut,

¹¹

omin käsin hän kokoaa sen yhteen.

Karitsoita hän kantaa sylissään,

emolampaita hän ohjailee eteenpäin.

Jumalan suuruus ja kaikkivalta

¹²

kuka kämmenensä leveydellä taivaat?

Kenen mittakuppiin mahtui kaikki maan tomu,

kenen vaaka punnitsi vuoret ja kukkulat?

¹³

kuka neuvonut ja opettanut häntä?

¹⁴Kenen kanssa hän on neuvotellut,

kuka on antanut hänelle ohjeita?

Kuka on johtanut hänet oikeuden poluille

ja opettanut häntä,

kuka osoittanut hänelle viisauden tien?

¹⁵

kuin tomuhiukkanen vaa’assa.

Meren saaret painavat hiekkajyvän verran.

¹⁶Libanonin metsät eivät riittäisi uhritulen polttopuiksi

eivätkä kaikki sen eläimet Herralle uhriksi.

¹⁷Hänen edessään maailman kansat eivät ole mitään,

ne ovat hänelle pelkkää tyhjää.

¹⁸

mikä voisi häntä kuvata?

^19a

ja kultaseppä päällystää sen kullalla

ja takoo sille hopeiset ketjut.40:19 Jakeet 41:6–7 kuuluvat sisältönsä perusteella tämän jakeen jälkeen.

^19b He auttavat toinen toistaan

ja sanovat toisilleen: »Pidä kiinni!»

^19c Ja takoja auttaa kultaseppää,

vasaranheiluttaja alasinmiestä.

Hän sanoo saumasta: »Nyt on hyvä»,

ja vahvistaa sen niiteillä, ettei se liiku.

²⁰Jonka varat eivät riitä suuriin kustannuksiin,

hän valikoi vain kappaleen lahoamatonta puuta

ja etsii käsiinsä taitavan mestarin

veistämään patsaan, joka pysyy tukevasti pystyssä.

²¹Ettekö te mitään tiedä, ettekö ole kuulleet,

eikö teille ole kerrottu tätä alusta alkaen?

Ettekö ole oppineet ymmärtämään,

miten maailma on saanut alkunsa?

²²

maan asukkaat ovat hänelle kuin heinäsirkkoja.

Hän leväytti auki taivaan kuin kankaan

ja jännitti sen kuin teltan asuttavaksi.

²³

tyhjää ovat hänelle maan valtiaat:

²⁴tuskin heidät on istutettu, tuskin kylvetty,

tuskin vesat ovat juurtuneet,

kun hän jo henkäisee, ja he kuihtuvat

ja myrskytuuli vie heidät mukaansa kuin oljenkorret.

²⁵– Mihin te minua vertaisitte? Kuka on minun kaltaiseni?

kysyy Pyhä.

²⁶

kuka on tämän kaiken luonut?

Hän, joka kutsuu esiin taivaan joukot

täydessä vahvuudessaan,

hän, joka tuntee ne nimeltä, joka ainoan.

Suuri on hänen väkevyytensä, valtaisa hänen voimansa:

yksikään joukosta ei jää pois.

²⁷Miksi valitat, Jaakob,

Israel, miksi puhut näin:

– Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta,

minun asiastani ei Jumala välitä.

²⁸Etkö jo ole oppinut,

etkö ole kuullut,

että Herra on ikuinen Jumala,

koko maanpiirin luoja?

Ei hän väsy, ei uuvu,

tutkimaton on hänen viisautensa.

²⁹Hän virvoittaa väsyneen

ja antaa heikolle voimaa.

³⁰Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät,

nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat,

³¹

he kohoavat siivilleen kuin kotkat.

He juoksevat eivätkä uuvu,

he vaeltavat eivätkä väsy.