Tuleva rauhan aika

2¹Sana Juudasta ja Jerusalemista. Jesajan, Amosin pojan, näky.

²

jolloin Herran pyhäkön vuori seisoo lujana.

Ylimpänä vuorista se kohoaa,

korkeimpana kukkuloista,

ja kansat virtaavat sinne.

³

– Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle,

nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön!

Hän opastaa meitä tiellään, ja me,

me tahdomme kulkea hänen polkujaan,

sillä Siionista tulee Herran sana

ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe.

⁴

hän jakaa oikeutta kaikille kansoille.

Niin taotaan miekat auran teriksi

ja keihäät vesureiksi.

Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan

eikä harjoittele sotataitoja.

⁵Jaakobin lapset,

tulkaa, vaeltakaamme Herran valossa!

Herran päivä

⁶Herra, sinä olet hylännyt kansasi,

olet hylännyt Jaakobin lapset.

Heidän maansa on täynnä idän tapoja,

se on ennustajien vallassa kuin filistealaisten maa,

muukalaisia tulvillaan.

⁷Heidän maansa on täynnä kultaa ja hopeaa,

sen aarteilla ei ole määrää,

heidän maansa on täynnä hevosia

eikä vaunuilla ole loppua.

⁸

kättensä töitä he kumartavat,

sormiensa luomuksia palvovat.

⁹Mutta ihminen joutuu nöyrtymään,

miehen on pakko kumartua.

Herra, älä anna anteeksi heille!

¹⁰

piiloutukaa maan tomuun

Herran kauhistuttavan voiman tieltä,

hänen ylhäisen kirkkautensa tieltä!

¹¹

ylpeä varsi taipuu,

sinä päivänä Herra yksin on ylhäinen.

¹²

iskee kaikkeen ylpeään ja korkeaan,

kaikkeen mahtavaan ja ylhäiseen,

niin että se vaipuu maahan.

¹³Se iskee kaikkiin Libanonin setreihin,

korkeihin ja ylpeihin,

ja kaikkiin Basanin tammiin,

¹⁴se iskee kaikkiin korkeihin vuoriin

ja kaikkiin ylhäisiin kukkuloihin,

¹⁵jokaiseen ylpeään torniin se iskee

ja jokaiseen murtumattomaan muuriin,

¹⁶se iskee rantojen huvipursiin

ja kauas merelle purjehtiviin laivoihin.

¹⁷Ylpeä ihminen nöyrtyy, hänen täytyy taipua,

korskeat miehet vaipuvat maahan.

Sinä päivänä Herra yksin on ylhäinen

¹⁸ja epäjumalat väistyvät, joka ikinen.

¹⁹Paetkaa vuorten luoliin,

maan onkaloihin

Herran kauhistuttavan voiman tieltä,

hänen ylhäisen kirkkautensa tieltä,

kun hän nousee järisyttämään maata!

²⁰

hopeajumalansa ja kultajumalansa,

jotka he ovat tehneet kumarrettavikseen.

Myyrille ja lepakoille he ne heittävät

²¹paetessaan vuorten koloihin

ja kallioiden halkeamiin

Herran kauhistuttavan voiman tieltä,

hänen ylhäisen kirkkautensa tieltä,

kun hän nousee järisyttämään maata.

²²

vain kevyt elämän henkäys hänellä on sieraimissaan.

Mikä hän on, mihin hän kelpaa?

Sekasorto Jerusalemissa

3¹

ottaa pois Juudalta ja Jerusalemilta

kaiken tuen ja turvan,

runsaan veden ja leveän leivän,

²jokaisen sotaurhon ja valiosoturin,

jokaisen tuomarin ja profeetan,

ennustajan ja kansan vanhimman,

³jokaisen päällikön ja ylimyksen,

jokaisen neuvonantajan ja tietäjän,

jokaisen loitsujen lukijan.

⁴

ja annan mielivallan sitä hallita.

⁵Silloin kaikki sortavat toisiaan,

ahdistavat toinen toistaan.

Nuori rehentelee vanhalle,

mitätön kunnianarvoiselle.

⁶Silloin veli tarttuu veljensä käsivarteen

ja sanoo hänelle:

»Kun sinulla sentään on viitta,

ryhdy sinä meille johtajaksi!

Ota haltuusi tämä rauniokasa.»

⁷Niin toinen korottaa äänensä ja sanoo:

»Minä en rupea teidän haavojenne hoitajaksi!

Ei minulla ole talossa leipää eikä vaatetta,

älkää yrittäkö minusta kansan johtajaa!»

⁸Jerusalem sortuu ja Juuda kaatuu,

koska ne ovat Herraa vastaan

sanoin ja teoin

ja uhmaavat hänen valtansa kirkkautta.

⁹

se näkyy heidän kasvoillaan.

Kuin Sodoman väki he kerskuvat synneistään, mitään kaihtamatta.

Voi heitä!

Itselleen he pahaa tekevät.

¹⁰

hän saa nauttia tekojensa hedelmiä.

¹¹

hänelle tehdään niin kuin hän itse teki.

¹²

ja naiset hallitsevat sitä.

Kansani, sinun opastajasi vievät sinut harhaan,

he ovat hämmentäneet askeltesi suunnan.

Herra käy oikeutta

¹³

hän ryhtyy tuomitsemaan kansaansa.

¹⁴

kansansa vanhimmat ja hallitusmiehet:

– Te olette riistäneet tyhjiin, te olette tärvelleet viinitarhan,

köyhien omasta te olette koonneet omaisuutenne.

¹⁵Millä oikeudella te ruhjotte minun kansaani,

iskette köyhiä vasten kasvoja?

Näin sanoo Jumala, Herra Sebaot.

Varoitus Jerusalemin koreileville naisille

¹⁶Herra sanoo:

– Koska Siionin tyttäret ovat tulleet niin ylpeiksi,

kenokauloina kulkevat

silmät vilkkuen,

ja keimaillen ja sipsutellen

helisyttävät nilkkojensa helyjä,

¹⁷

ja paljastaa heidän häpynsä.

¹⁸Sinä päivänä Herra ottaa pois kaikki korut ja kauniit vaatteet: nilkkahelyt, otsakorut, puolikuuriipukset, ¹⁹korvariipukset, rannerenkaat, hunnut, ²⁰tukkanauhat, nilkkavitjat, punokset, hajustepullot, taikahelyt, ²¹sormukset, nenärenkaat, ²²juhlapuvut, viitat, liinat, kukkarot, ²³harsovaatteet, pellavapaidat, päähineet ja huivit.

²⁴Tuoksun sijaan tulee löyhkä

ja vyön sijalle kahleköysi

ja hiuslaitteen sijaan keritty pää

ja muotipuvun sijaan säkkivaate.

Ja kauneuden sijaan tulee poltinmerkki.

²⁵Sinun miehesi kaatuvat miekkaan,

sinun valioväkesi tuhoutuu sodassa.

²⁶Ja Siionin portit surevat ja valittavat.

Siion on paljaaksi ryöstetty,

se on vaipunut maahan.

4¹Sinä päivänä seitsemän naista tarttuu yhteen mieheen, ja he sanovat:

– Me syömme kyllä omaa leipäämme

ja pukeudumme omiin vaatteisiimme,

kunhan vain saamme käyttää sinun nimeäsi

ja pääsemme naimattomuuden häpeästä.

Siionin pelastus

²Sinä päivänä Herra antaa versonsa nousta maasta kauniina ja ylväänä. Rehevänä ja kukoistavana nousee maan hedelmä henkiin jääneille israelilaisille. ³